Ekologinen, ympäristöystävällinen asuminen on paitsi teknisiä ratkaisuja myös pieniä, ihmisenkokoisia tekoja. Vähemmän vettä kuluttavat suihkupäät ja toisaalta suihkussa vietetyn ajan lyhentäminen ovat esimerkkejä siitä, miten tekniikka ja ihminen voivat vähentää asumisen ympäristövaikutuksia.

Suomen Ympäristökeskuksen kestävänkulutuksentutkija Tero Heinonen toteaa, että energiaratkaisut ovat kaikkein oleellisin asia, kun mietitään asumista ja sen ympäristövaikutuksia. Tilojen lämmitys vie suurin piirtein 70% ja käyttöveden lämmitys 15 % kodin energiankulutuksesta.

– Maalämpö on sekä laskennallisesti että todennetusti energiatehokas lämmitysmuoto, ja siihen siirtyminen on useissa kohteissa järkevä kokonaisratkaisu. Sen takaisinmaksuajatkin ovat järjellisiä eli se kannattaa rahallisestikin.

Sähkölämmitysratkaisuissa puolestaan ilmalämpöpumput ja yhä enenevässä määrin vesilämpöpumput, ovat hyviksi koeteltuja ratkaisuja.

– Itselleni on tullut vastaan taloja, joissa on sähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu tai kaksi, ja joissa pärjätään välillä pitkiäkin aikoja pelkällä lämpöpumpulla, Heinonen kertoo.

Muita, osittaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi aurinkokeräimet, joilla saatu lämpöenergia on mahdollista saada suoraan käyttöön esimerkiksi käyttöveden lämmitykseen. Lämmön talteenotto poistoilmasta on niin ikään hyvä ratkaisu, jos se pystytään kiinteistössä toteuttamaan.

Heinonen tuo esiin myös aurinkopaneelit, joilla jo helmikuussa, mutta varsinkin maaliskuussa, saadaan hyviä sähköntuottoja. Päivällä tuotettu sähkö voidaan varastoida akkuun illan käyttöä varten.

Automatiikkaa lämmityksen säätelyyn

Jokainen voi pysähtyä miettimään myös, kuinka lämmin kodin oikeasti tarvitsee olla.

– On tutkitustikin yksilöllistä, että ihmisten lämmöntarve on erilainen ja että toiset palelevat helpommin kuin toiset. Voisi kuitenkin miettiä, pitääkö kotona oikeasti olla 24 astetta vai riittäisikö aavistuksen pienempikin lämpö. Lämpötilaa voi koettaa laskea 20-21 asteeseen. Kannattaa kuitenkin kokeilla ensin asteen tai puolikkaan laskua ja antaa itselleen aikaa totutella siihen esimerkiksi viikko ennen kuin pudottaa lämpötilaa vielä lisää, Heinonen neuvoo.

Talon energiatehokkuutta voi parantaa myös lisäeristyksillä ja uusimalla ikkunat. Jos seiniä tai kattorakenteita revitään remontissa auki, kannattaa Heinosen mukaan harkita, voisiko samalla laittaa niihin lisäeristystä. Vaihtamalla vanhat ikkunat moderneihin energiatehokkaisiin ikkunoihin saadaan niin ikään kotiin sama lämpötila vähemmällä energialla, mikä näkyy äkkiä myös kukkarossa.

Heinonen kertoo, että lämmityspuolella on myös ratkaisuja, joissa automatiikka voi säännellä älykkäästi lämmityksen tarvetta. Kuormaa pysytään ohjaamaan ihmisten paikallaolon mukaan, jolloin lämpötilaa tilapäisesti lasketaan, kun ketään ei ole kotona. Automatiikka tietää myös kotiintuloajat. Ennen tätä lämpöpumppu käy hetken aikaa täysillä, jolloin lämpötila on mukava, kun ihmiset tulevat kotiin.

– Vakioteholämmitys on hyvä vaihtoehto mökille, jos rakennustekniset ratkaisut vain sallivat sen. Vakioteholämmitys huolehtii siitä, että sisällä on ulkoilmaa lämpimämpi, jolloin kesämökki pysyy riittävän lämpimänä, mutta sitä ei lämmitetä tarpeettomasti. Mökkejä on Suomessa jo yli puoli miljoonaa, joten ei ole samantekevää, kuinka paljon energiaa niissä kulutetaan.

Vettä säästävät suihkupäät

Lämpimän veden käyttö muodostaa siis 15 % asumisen energiakulutuksessa. Heinonen kertoo, että on olemassa suihkupäitä, jotka kuluttavat yli puolet vähemmän vettä ilman, että sitä suihkutellessa edes huomaa.

– Käyttäjänä voi puolestaan miettiä, miten monta minuuttia suihkussa viettää ja kuinka paljon lämmintä vettä laskee. Suihkutteluista on helppo nipistää ajallisesti. Suihku pitäisi vähintäänkin sulkea välillä, kun saippuoi itseään. Lattialle vettä on turha laskea.

Sähkönkäytön vähentäminen ruuhkaisilla tunneilla

Sähkönkäytössä on ensinnäkin suositeltavaa vaihtaa ekosähköön.

– Ekosähkössä pääsee jopa valitsemaan, millaista sähköä haluaa, tuulisähköä, vesisähköä vai hiilidioksiditonta sähköä. Näin varmistaa sen, että ainakin minun sähkönkulutukseni verran on oltava puhtaampaa sähköntuotantoa. Kun ihmiset tekevät näin suuremmassa määrin, sillä on ohjaava vaikutus, Heinonen toteaa.

Sähkölämmityksessä lämmitys vie luonnollisestikin paljon sähköä. Muihin sähkösyöppöihin kuuluu myös sähkösauna. Voisi siis miettiä, kuinka usein täytyy päästä saunomaan ja kuinka pitkään kiukaan pitää olla päällä. Voi myös katsoa, että sammuttaa kaikki turhaan päällä olevat sähkölaitteet.

Se, että esimerkiksi sammuttaa aina valot huoneesta poistuessaan, on kuitenkin lopulta aika pieni asia. Heinonen korostaa, että sähkönkäytössä tärkein asia on se, että sitä pitäisi pystyä vähentämään aamun ja illan ruuhkaisimmilta tunneilta. Kun sähkönkäyttöä on paljon, varsinkin talviaikaan, sähköntuotannossa pitää käynnistää varavoimaloita, jotta saataisiin tarpeeksi sähköä kasvaneeseen kulutukseen.

– Nämä varavoimalat edustavat likaisimpia tuotantomuotoja. Kun turha laite on ruuhkaisimpaan aikaan päällä, se turha laite käy aika varmasti hiilivoimalla, Heinonen toteaa.

Sähkökuorman siirtämiseen on kuitenkin olemassa jo teknisiä ratkaisuja. Pörssisähkön avulla voi seurata sitä, milloin sähkö on edullisimmillaan, toisin sanoen, milloin teollisuus ja muut kuluttajat käyttäjät käyttävät sitä vähiten. Käyttäjällä on siten mahdollista siirtää käyttöä aikaan, jolloin sähkö on halpaa.

– Halvin tuntihinta on myös ympäristöystävällisin.

Sähkönkäytön säätelyyn on myös olemassa automatiikka, joka kytkee laitteen pois päältä ja takaisin päälle asukkaiden tarpeiden mukaan.

– Automatiikka voi auttaa myös, kun mietitään, mihin aikaan illalla kannattaa saunoa. Kiuas aiheuttaa suuren tehopiikin kuormaan.

Entisöintiä ja kestäviä ratkaisuja

Sisustuksessa yleisohjeeksi voisi Heinosen mukaan antaa, että tekee sisustusratkaisuja, joita ei tarvitse olla 10 vuoden välein uusimassa.

– Mitä enemmän pystyy käytettynä ostamaan, sitä parempi tietenkin. Joistakin vanhoista huonekaluista voi saada entisöimällä todella hienoja.

Heinonen näkisi mielellään rautakaupoissa tai huonekaluliikkeissä enemmän tietoa ja mainontaa tuotteiden ympäristövaikutuksista. Asiakkaan on hankala arvioida itse, onko jokin tuote parempi kuin jokin toinen.

– Olipa tuote mikä tahansa, sen ympäristöystävällisyys pitäisi pystyä todentamaan ja kertomaan, miksi se on parempi: vähenevätkö ilmastopäästöt, vesistöpäästöt, metallien kulutus vai jokin muu? Pelkkä yleinen väite ei riitä. Usein kerrotaan vain, että me olemme tätä tutkineet, mutta pitäisi tietää myös millä pieteetillä on tutkittu ja onko kaikki ympäristövaikutukset otettu huomiot. Tutkimuksen pitäisi olla myös julkisesti jossakin saatavilla. Luotettavia ympäristömerkkejä ovat ainakin Joutsen-merkki ja EU-kukka.

Vähemmän pihan parturointia

Piha on paikka, jossa on Heinosen mukaan erityisen hyvä mahdollisuus tehdä ihmisenkokoisia ratkaisuja.

– Jos piha on kauttaaltaan 2 mm nurmikko, jota ajetaan kaksi kertaa viikossa bensaa kuluttavalla ruohonleikkurilla, on se ympäristön ja monimuotoisuuden kannalta aika köyhä paikka. Osan pihasta voisi laittaa niityksi ja kylvää sinne matalampaa kukkasta. Ei sen tarvitse tarkoittaa, että piha kasvaisi valtoimenaan, vaan että parturointia tehtäisiin vähemmän.

Heinonen suosittelee myös kompostointia, sillä siitä saa ympäristömielessä tuplahyödyn.

– Moni ei tiedä, että kasvualustaturve haihtuu nopeasti ilmaan hiilidioksidiksi. Kompostimateriaalia voi hyödyntää turvemullan sijasta kasvualustana. Komposti voi toimia myös biojäteastiana. Kun biojäte siirtyy sekajätteestä kompostiin, sekajätteestä tulee kuivempaa ja sen energiasisältö paranee.

Jätteiden lajittelu on muutenkin suositeltavaa. Muovin kierrätykseen kuuluu pesu, ja moni joutuu viemään muovijätteensä autolla kierrätyspisteeseen. Joku voi kysyä, miten ekologista tämä sitten on.

– Pesu kylmällä vedellä riittää, ja muovit kannattaa viedä kierrätykseen samalla, kun käy esimerkiksi kaupassa.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay