Koronapandemia sai monet suomalaiset toteuttamaan haaveensa omakotitalossa asumisesta. Hyväkuntoiset pientalot lähellä kasvukeskuksia ovat olleet tänä vuonna niin haluttuja, että tarjonta ei ole riittänyt vastaamaan kysyntään.

Koronapandemia toi mukanaan melkoisen elämänmuutoksen. Entistä useampi meistä löysi itsensä kotoa joko lomautettuna tai etätöiden parista, kenties ihmetellen peruuntuneita suunnitelmia, elämää neljän seinän sisällä ja ylipäätään arjen pyörittämistä.

Sisätiloissa ja kotinurkilla vietetty aika sai monet miettimään uusiksi sen, mitä asuinympäristöltä ja kodilta oikein haluavatkaan. Suomen Kiinteistönvälittäjät (SKVL) tiedottikin kesällä asuntokaupassa tapahtuneesta käänteestä. Kiinteistönvälittäjille teetetystä laajasta kyselystä ilmeni, että huhtikuun notkahduksen jälkeen kaupankäynti olikin toukokuussa jo normaalia vilkkaampaa.

Suuri osa kyselyyn vastanneista välittäjistä kertoi etenkin omakotitalojen kysynnän kasvaneen paljon tai jonkin verran. Kiinnostus omakotitaloihin oli vahvinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella Uudellamaalla, Oulussa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. Muuttavatko suomalaiset nyt siis kaupungeista väljemmille seuduille – elämmekö Nurmijärvi-ilmiön uutta tulemista?

Väljempää asumista ja luonnonrauhaa

Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja, LKV Jussi Mannerberg vahvistaa tämän pitävän kaiken kaikkiaan paikkansa. Pitkäaikaisempaan tilanteeseen verrattuna koronan aiheuttama asuntokaupan hiljeneminen oli lyhyt ja keskittyi maaliskuun loppuun ja huhtikuun alkuun.

– Kun ihmiset huomasivat, että elämä jatkuu, markkinat alkoivat elpyä. Kesäkuussa mentiin jo todella paljon yli normaalista markkinatilanteesta.

Aiemmissakin kyselyissä omakotitalo on toki ollut monien suomalaisten haaveissa. Mannerberg arvioi pandemian vain vahvistaneen noita toiveita. Ihmisten kiinnostuksenkohteet muuttuivat vuoden aikana, minkä myötä omakotitalosta ja väljemmästä asumisesta tuli erittäin haluttua.

– Ihmiset tarvitsevat tilaa kotona ja vihreää ympärille. Se ehkä on ollut se pääsyy, jonka takia kiinnostus omakotiasumiseen nousi nopeasti, hän pohtii.

Aivan maaseudulle muuttoliike ei ole kuitenkaan suuntautunut. Vaikka etätyöskentely on nykyisin mahdollista entistä useammille, uutta kotia etsitään yhä järkevältä etäisyydeltä työpaikasta.

Mannerberg kertoo omakotitalojen kysynnän kohdistuvan kasvukeskusten lähialueille, joissa on tarjolla omakoti- tai paritaloja. Kysyntä on kuitenkin kasvanut jonkin verran myös muualla Suomessa.

Talotarjonta ei vastaa kysyntään

Halukkaita ostajia omakotitaloille siis olisi. Myös tämän hetken matala korkotaso ylläpitää Mannerbergin mukaan markkinoita pitkään, eikä niissä hänen arvionsa mukaan ole odotettavissa nousua lähitulevaisuudessa.

Haasteena on kuitenkin puute oikeanlaisesta tarjonnasta. Niin kutsutun kahden asunnon loukun sijaan nyt vaarana onkin jäädä ”nollan asunnon loukkuun”.

– Aika monet tekevät nyt sitä, että ensin myyvät vanhan asuntonsa ja sitten huomaavat, ettei olekaan ostettavaa, huomauttaa Mannerberg. Hän toteaa talokaupoilla pätevän edelleenkin samat säännöt kuin ennenkin:

– Haetaan uudempia, hyväkuntoisia taloja hyvillä liikenneyhteyksillä. Mikä tahansa ei ole kiinnostava.

Suurta remonttia kaipaavat kohteet eivät siis käy helposti kaupaksi, vaikka niitäkin on toki myyty.

Mikäli sopivaa tarjontaa ei yksinkertaisesti ole, tai rahoitusta omakotitalon ostamiseen ei saada järjestettyä, myös loma-asunto on ollut houkutteleva vaihtoehto. Vapaa-ajan asuntojen kauppa onkin kasvanut tänä vuonna hurjaa tahtia. Mannerberg kertoo etenkin ympärivuotiseen asumiseen soveltuvien vapaa-ajan asuntojen kiinnostaneen ostajia. Kaupaksi käyvät myös hyväkuntoiset ja hyvin varustellut, rannassa olevat loma-asunnot.

– Vapaa-ajan asunnoissa mennään vähän omakotitalon suuntaan, hän summaa.

Pankkien lainahanat tiukassa

Mannerbergin mukaan omakotitalojen toteutuneissa kauppahinnoissa ei ole näkynyt tänä vuonna suuria muutoksia. Silmiinpistävin muutos on ollut se, että talot ylipäätään menevät kaupaksi – jopa aika nopeastikin.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kun yksittäisten, haluttujen kohteiden kysyntä on suurta, myös niiden hinnat nousevat.

– Hinnat ohjautuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos on kysyntää, on totta kai myös nousua.

Hintakehityksen arviointia hankaloittaa se, että alalla ei tilastoida omakotitalojen neliöhintoja, vaan kokonaishintoja. Tänä vuonna on myyty paljon myös matalammin hinnoiteltuja taloja, mikä laskee keskiarvoa.

Kiinteistönvälittäjille teetetystä kyselystä ilmeni kuitenkin myös se, että pankit ovat antaneet koronapandemian aikana lainaa nihkeämmin. Tämä on paikoitellen hidastanut kaupantekoa.

Mannerberg kertoo ongelmana olevan muualla kuin kasvukeskuksissa sijaitsevien kiinteistöjen kunto ja niiden arvo.

– Ihmisillä on rahaa ja maksukykyä, mutta he eivät saa riittävästi lainaa ostaakseen omakotitalon jossain pienemmällä paikkakunnalla.

Pankit lukevat kuntotarkastusraportteja kriittisesti yrittäessään määrittää talon vakuusarvoa. Vaikka kysyntää olisi, talon vakuusarvo arvioidaan alhaiseksi. Lainan saaminen edellyttää siis suurempaa omarahoitusosuutta. Tilannetta helpotti hieman se, että Finanssivalvonta pienensi heinäkuun alussa asuntolainan omarahoitusvaatimusta 15 prosentista 10 prosenttiin.

Hyvin kunnossapidetty omakotitalo käy kaupaksi

Jos talon myyminen on käynyt mielessä, nyt siihen voisi olla hyvä ajankohta. Mannerberg huomauttaa tänä vuonna olleen selkeästi myyjän markkinat. Hän toteaa ajan näyttävän, kuinka asia on jatkossa, mutta ei usko kysynnän hiipuvan nopeasti.

– 2000-luvulla rakennetut talot ovat erittäin haluttuja. Vanhakin voi olla hyvinkin arvokas, jos se on hyvin ja fiksusti tehty.

Vanhaa omakotitaloa myytäessä hänen mukaansa tärkeää kuitenkin on, että talo olisi mahdollisimman terve. Mikäli huoltoa vaativia asioita, esimerkiksi salaojia, on laiminlyöty vuosikymmenten ajan ja ne ovat edelleen alkuperäisessä asussaan, se voi saada mahdollisen ostajan epäröimään. Myös myyjää saattaa hirvittää viiden vuoden vastuuaika talossa kenties ilmenevistä virheistä.

– Kaiken kaikkiaan hyvin hoidettu ja kunnossapidetty vanhakin talo menee kaupaksi. Vanha talo, jota on remontoitu vain vähän sieltä täältä, on vaikein myydä, kertoo Mannerberg.

Hän painottaa myös talon kunnossapidon dokumentointia ja kehottaa pitämään talosta huoltokirjaa. Myyjän kannattaa myös tehdä talolle kuntotutkimus jo ennen kuin ryhtyy myymään sitä.

– Ja ehkä laittaa vähän asioita kuntoon, jos löytyy jotain korjattavaa. Se olisi se perusasia, että myyjä ja ostaja tietää mitä ostaa.

Remontointi kannattaa – tiettyyn pisteeseen asti

Montaa ostajaa täysin remontoimaton kohde ei houkuta, joten usein remontista onkin hyötyä. Mabberberg toteaa, että vaikka koko remonttiin käytettyä rahasummaa ei välttämättä saa takaisin suurempana myyntihintana, sillä voi ainakin varmistaa, että talo ylipäätään menee kaupaksi.

– Tällä hetkellä se talon sijainti on todella tärkeä. Taloon ei kannata upottaa valtavia remontteja, jos se sijaitsee sellaisessa paikassa, jossa ei liiku ostajia.

Tyylikkäästi remontoinut talot menevät yleensä kuitenkin kaupaksi nopeammin ja korkeammalla hinnalla.

– Lakattu puolipaneeli seinässä ei ole enää ajankohtainen, hän mainitsee esimerkkinä, mutta varoittaa myös remontoimasta taloa liian omaperäisesti. Silloin se saattaa vain karkottaa potentiaalisia ostajia.

Joskus vanha talo voi olla tosin arvokkaampi tonttina kuin talona. Jos uusiksi pitäisi laittaa niin putket, katto, sähköt, ikkunat, lämmitysjärjestelmä, kylpyhuoneet kuin keittiökin ja jäljelle jäävät käytännössä vain seinät ja runko, se ei välttämättä kannata.

– Jos on jokin arkkitehtuuriltaan hieno kohde, joka edustaa aikakautensa tyyliä, se kannattaa peruskorjata, mutta jossain se raja menee.

Mannerberg kertoo, että 1960–70-luvun vanhoja taloja saatetaankin purkaa pois uuden talon tieltä, mikäli tontin sijainti on hyvä. Hyvistä tonteista on monin paikoin jopa puutetta. Yksi vaihtoehto onkin myydä vanha, huonokuntoinen talo purkukuntoisena.

– Myyjän vastuu ei ole sitten niin suuri, eikä hän vastaa talon kunnosta. Se on hyvä keino estää viiden vuoden unettomat yöt.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay