Energian hinta on nousussa ja moni omakotiasuja joutuu miettimään, miten pitää kustannukset kurissa. Onneksi keinoja on useita – ja osa niistä on ihan ilmaisia. 

Omakotitalon energialaskun pienentäminen ei ala lämmitysjärjestelmän vaihdolla. Aivan ensimmäiseksi pitää pohtia, mihin taloon tuleva energia kuluu. Perusasioihin pureutumalla voi saada aikaan merkittävää säästöä ilman, että asumismukavuudesta tarvitsee juurikaan tinkiä.

– Meillekin tulee paljon yhteydenottoja, joissa ihmiset pohdiskelevat, että mikäs lämpöpumppu meille nyt pitäisi laittaa. Silloin homma lähtee liikkeelle väärästä päästä ja 80 prosenttia asioista jää kokonaan miettimättä. Järkevintä onkin lähteä ajattelemaan, minne taloon tuleva energia kuluu, painottavat energia-asiantuntija Rami Kotilainen ja energianeuvoja Joska Juvonen Ekokumppanit Oy:stä.

Siispä hommiin. Listataan aluksi täysin tai lähes ilmaisia keinoja säästää energiaa. 

Ikkunoiden kautta karkaa lämpöä ulos. Ne ovat yleensä melko pieni osa koko ulkoseinää ja melko helposti hallittavissa verhoilla. Kun illalla tulee pimeä, laitetaan verhot kiinni – ei vain siksi, etteivät naapurit näe sisälle vaan myös lämmön pitämiseksi sisällä. Verhot myös vähentävät vedon tunnetta, joka useimmiten luo ihmiselle kokemuksen kylmästä. Parhaan tehon saa pimentävillä rullaverhoilla.

Verhot toimivat myös kesällä asunnon viilentämisessä. 

Pelkästään energiansäästön takia ei kannata lähteä hyväkuntoisia kaksinkertaisia akkunoita vaihtamaan, sillä syntyvä säästö on vuositasolla niin pieni, että kuoletusaika muodostuu turhan pitkäksi.  

– Asia on tietysti toinen, jos ikkunaremonttiin on muitakin syitä, kuten ulkonäkösyyt ja käytettävyys, toteaa Juvonen.

Säästä lämmintä vettä mukavuudesta tinkimättä

Veden lämmittämiseen kuluu myös paljon energiaa ja sitä on melko helppo säästää yksinkertaisilla kikoilla ilman, että hygieniataso tai mukavuus kärsivät. Tärkeintä on kiinnittää asiaan huomiota ja se onnistuu seuraavilla konsteilla. 

 – Otetaan esimerkiksi nelihenkinen perhe, jonka jokainen jäsen käy keskimäärin 4 kertaa viikossa suihkussa ja suihkuvesi on noin 38-asteista. Jos vedenkulutus saadaan puolitettua, säästyy keskimäärin 2000 kWh vuodessa, listaa Kotilainen. 

Puolittaminen ei tarkoita sitä, että suihkukertoja pitäisi harventaa. Säästöä saadaan paljon aikaan jo sillä, että vesi ei juokse kaiken aikaa, vaan hana laitetaan kiinni vaikkapa saippuoinnin ajaksi. Säästö kasvaa entisestään, jos totuttelee pikkuisen aiempaa viileämpään veteen. 

Myös vesivirtaamien määrä on tärkeä ja vaikuttava asia. Virtaamien mittaus on yksinkertaista: otat ison astian ja lasket siihen täydellä teholla kädenlämpöistä vettä 10 sekuntia ja kerrot kertyneen litramäärän kuudella.  

Nykysuositusten mukaan esimerkiksi vessan käsialtaan hanalle riittävä virtaama on kuusi litraa minuutissa. Keittiössä ja suihkussa suositus on 12 litraa minuutissa. Jos virtaamat ovat kaikilla vesipisteillä liian suuria, kannattaa asennuttaa käyttövesiverkostoon paineenalennusventtiili. Kustannukset ovat joitakin satasia ja syntyvä säästö merkittävä. 

Laske lämpötilaa harvoin käytetyissä huoneissa

Ilmainen keino säästää energiaa on myös sisälämpötilan pudotus. Me suomalaiset asumme muutenkin terveyden kannalta turhan lämpöisissä kodeissa, joten säästön lisäksi elimistö kiittää. Asteen pudotus lämpötilassa säästää viisi prosenttia energiaa. Jos siis vuonna -85 valmistuneessa 144-neliöisessä talossa pudotetaan lämpötila 23 asteesta 21 asteeseen, säästyy vuodessa 3 500 kWh energiaa.

Tämäkään neuvo ei tarkoita sitä, että aletaan istua telkkarin ääressä pipo päässä, lapaset kädessä ja huopatossut jalassa. Alkuun pääsee pudottamalla lämpötilaa reilusti kaikissa aputiloissa – kuten varastoissa, autotallissa, kodinhoitohuoneessa – sekä niissä huoneissa, joita käytetään harvoin. Silloin ei olohuoneen lämpötilaa tarvitse juurikaan alentaa ja silti säästöä syntyy. 

Aktiivisesti käytettävissä huoneissakin lämpötilaa kannattaa pudottaa aste-pari pikku hiljaa. Noin 21 astetta on hyvä ja terveellinen asuinhuoneiden lämpötila. Ihminen on sopeutuvainen ja viileämpään ympäristöön tottuu parissa viikossa.

Jos taloudessa on kakkospakastin, sen voi sijoittaa sinne harvoin käytettyyn vieras- tai työhuoneeseen. Kylmälaitteet luovuttavat käydessään lämpöä ja siten lämmittävät muuten viileää huonetta. 

Lisäeristys talon ulkopuolelle

Suhteellisen edullinen keino, jolla talon energiatehokkuutta voi parantaa, on lisäeristyksen asentaminen. Siitä kätevä selviää itsekin, jolloin kustannukset jäävät alhaisiksi. 

Jos ei ole rakennusalan ammattilainen, on turvallisinta lisätä eristettä talon ulkopuolelle. Silloin kastepiste jää ulos ja ulkoverhouksen taakse jätettävä tuuletusrako huolehtii ilmanvaihdosta.  

Myös koko talon ilmanvaihdon säätämisellä on merkitystä. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana varsinkin vanhoissa taloissa, joissa on painovoimainen ilmanvaihto. Niitä remontoidaan usein pilalle purkamalla tulisijat ja peittämällä poistoventtiilit. Lopputuloksena on helposti sisäilmaongelmia. 

Käytä ilmalämpöpumppua oikein

– Ilmalämpöpumppu on pahasti aliarvostettu nimenomaan lämmityslaitteena. Useastihan se hankitaan kesäaikainen viilennys edellä. Tehokkaassa lämmityskäytössä sen kuoletusaika on noin kolme vuotta, sanoo Kotilainen.

– Lämmityskaudella siitä saadaan kuitenkin paras hyöty ja jos voi käyttää yhtaikaa tulisijoja, tilanne vain paranee. Myös suorasähkölämmitys ja ilmalämpöpumppu ovat varsin toimiva yhdistelmä. 

Kotilainen muistuttaa, että oleellista on tarkistaa patteritermostaattien asennot. Jos patterit lämmittävät kämpän jo riittävän lämpimäksi, ei pumppu tarpeettomana käynnisty, koska sekin toimii termostaatilla. 

– Laitetta ei myöskään tarvitse eikä kannata lämmityskaudella laittaa jatkuvasti päälle ja pois päältä. Ilmalämpöpumppu sammuttaa itse itsensä silloin, kun hyötysuhde putoaa liian alas. 

Edullisimpien mallien ongelma on usein heikompi lämmitysteho ja alhaisempi kylmänkesto. Siinä missä kalliimpi malli toimii kelvollisesti -25 asteeseen saakka, hyytyvät halvemmat jo -15 asteessa. Ilmalämpöpumppujen hinnat asennuksineen alkavat tuhannen euron paikkeilta. 

Aurinkopaneelitkin pienentävät sähkölaskua

Ilmalämpöpumpun lisäksi suorasähkölämmityksen kylkeen voi ja kannattaa harkita aurinkosähköä. Sekin on suhteellisen edullinen vaihtoehto. Hyviä aurinkosähkön käyttökohteita ovat esimerkiksi käyttöveden lämmitys, ilmalämpöpumpun viilennyskäyttö ja vaikkapa sähköauton lataus. 

On tärkeää mitoittaa aurinkosähköjärjestelmä kiinteistön käytön mukaan. Asiansa osaava ammattilainen osaa laskea oikean paneeleiden määrän. Täyttä omavaraisuutta ei omakotitalossa kannata tavoitella, koska sähkön tuotto vaihtelee vuodenaikojen mukaan melko paljon.  Lisäksi omavaraisuuteen tarvittava akusto on kustannuksiltaan todella suuri investointi, eikä yleisesti maksa itseään takaisin elinkaarensa aikana. 

Aurinkopaneelien luvataan kestävän 25-30 vuotta ja ne ovat jokseenkin huoltovapaita. Kun kuoletusaika on keskimäärin kymmenen vuotta, pääsee ”ilmaisesta” sähköstä nauttimaan jopa 15-20 vuotta. 

Öljystä luopuvalle avustuksia

Jos talossa on jo valmiiksi öljyä käyttävä vesikiertoinen keskuslämmitys, voi öljyn tilalle melko helposti vaihtaa esimerkiksi ilmavesilämpöpumpun tai maalämpöpumpun. Puu on myös hyvä vaihtoehto. Öljystä luopuva voi saada remonttiin myös avustusta. 

– Tällä hetkellä rahaa voi hakea ELY-keskuksesta tähän tarkoitukseen varatusta potista tai hyödyntää järjestelmän vaihtajalle tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Myös tavallinen kotitalousvähennys on käytettävissä ja vielä tänä vuonna voi hakea ARAn energia-avustusta. Yhteen kohteeseen voi saada vain yhden avustuksen, muistuttaa Juvonen.

Halvin vaihtoehto öljyn tilalle on puu – varsinkin, jos polttopuut saa omista metsistä. Öljykattilan tilalle vaihdetaan joko klapi-, hake- tai pellettikattila. Lisäksi rinnalle tarvitaan yleensä vesivaraaja, koska öljylämmityksessä sitä ei kattilan oman vesitilan lisänä useinkaan ole. Näin etenkin silloin, kun päätyy klapikattilaan. 

Kaikissa on puolensa: jos päätyy klapikattilaan, riittää jatkossa jumppaa polttoaineen kanssa, jos taas päätyy hake/pellettikattilaan, niin jumppaa on vähemmän, mutta varastotilaa tarvitaan enemmän. 

Paikkakunnasta ja kohteen lähtökohdista riippuen kustannukset ovat 5 000 – 15 000 euroa. 

Ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppuun vaihdettaessa kustannukset ovat – taas paikkakunnasta ja kohteesta riippuen – 8 000 – 18 000 euroa. Laitteiston kuoletusaika on noin kymmenen vuotta. 

Ilma-vesilämpöpumppua harkitsevan kannattaa huomioida muutama asia. Kun pakkanen kiristyy, laitteen sähkönkulutus kasvaa ja saatu säästö jää siten pienemmäksi. Kapineen ulkoyksikkökään ei ole välttämättä pihan kaunistus, mutta sen naamiointi vaikkapa kovin suositulla puukotelolla heikentää hyötysuhdetta. Koska ulkoyksikköön tiivistyy vettä, pitää miettiä, minne se johdetaan niin, ettei jäätyminen aiheuta pihassa ongelmia. Värkki myös saattaa aiheuttaa äänihaittoja.  

Sitten on vielä maalämpöpumppu. Sillä on ilma-vesilämpöpumppua parempi hyötysuhde, koska se saa lämpöä tasaisesti maasta. Kustannuksiin vaikuttaa itse pumpun hinnan ja asennuksen lisäksi tarvittavat poraus- tai kaivuutyöt.  

Pohjavesialueelle ei maalämpöpumppua yleensä saa asentaa. Samoin tiheät kaivokentät eli alueet, joilla on jo valmiiksi paljon maalämpökaivoja, voivat estää asennuksen. 

Lämpöjärjestelmässä tapahtuvat oleelliset muutokset – kuten maalämpökaivon poraaminen ja pumpun asentaminen tai ilma-vesilämpöpumpun asentaminen vaativat useimmissa kunnissa vähintään toimenpideluvan. Siksi kannattaakin ennen toimeen ryhtymistä olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, ettei tule ikäviä yllätyksiä. 

Hyviä lisätiedon lähteitä:
motiva.fi
neuvoo.fi
aurinkosahkoakotiin.fi
oljystauusiutuviin.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Dreamtime