Loppukesällä ja syksyllä korjataan satoa, parannetaan maata, istutetaan uusia kasveja, haravoidaan ja huolehditaan talvisuojauksesta. Sekä nautitaan puutarhan muuttuvista väreistä.

Loppukesästä päästään nauttimaan puutarhan sadosta oikein kunnolla. Kasvimaalta tai viljelylaatikosta korjataan ensinnäkin hyvin tarkkaan se sato, mikä siellä on, jottei ruokahävikkiä pääsisi syntymään. Perunat, porkkanat, mausteyrtit ynnä muut kerätään pois ja varastoidaan, säilötään, kuivatetaan tai pakastetaan.

– Juureksille paras paikka sipulia lukuun ottamatta on kellari. Sipuli tarvitsee kuivan ja viileän paikan, kellari on sille liian kostea, Marttaliiton puutarhaneuvoja Tiina Ikonen neuvoo. 

– Sipulit kannattaa korjata talteen siinä vaiheessa, kun naatit alkavat kaatua, ja kuivata ne katoksen alla kunnolla. Kun sipuli on kuivunut, naatti otetaan sipulista kiertäen pois, ja kuivatut sipulit laitetaan kuivaan, mutta viileään paikkaan, jos sellainen vain talosta löytyy.

Juurekset kannattaa ylipäänsä pyrkiä korjaamaan kuivalla ja aurinkoisella säällä. Jos perunat joudutaan keräämään märkinä, kannattaa ne kuivata suojan alla ennen kellariin viemistä. 

Marjapensaat tuottavat satoa loppukesästä, ja hieman syksymmällä nautitaan omenasadosta.

– Marjapensaita voi leikata keväälläkin, mutta myös sadonkorjuun jälkeen, kun on juuri nähnyt, mitkä oksat tuottavat satoa huonosti, Ikonen toteaa.

Omenoita tulee joskus liikaa omiksi tarpeiksi. Silloin niitä kannattaa pyrkiä antamaan pois naapureille, ystäville ja muille tutuille. Huonot ja muumiotautiset omenat kerätään nekin huolella talteen ja laitetaan jyrsijäsuojattuun kompostiin, jotteivät ne houkuttelisi jyrsijöitä paikalle. Omenajäte hyödyttääkin kompostia, sillä se on kosteaa massaa, joka estää kompostia menemästä liian kuivaksi.

– Kokonainen omena kompostoituu kuitenkin hitaasti, joten kompostiin menevät omenat kannattaa laittaa vaikka sankoon tai saaviin ja pilkkoa ne teräväkärkisellä lapiolla pieneksi, Ikonen neuvoo.

Maanparannusta ja lannoituksia

Kasvimaata tai viljelylaatikkoa ei tulisi jättää paljaaksi, vaan laittaa päälle kasvijätettä tai puiden lehtiä suojaamaan maata ja ravinnoksi pieneliöille. Kun pintamultaa hieman kääntelee aika ajoin, kalkituksen tarve vähenee.
Puutarhakomposti on jo kesän aikana vähitellen maatunut, joten myös syksyllä kannattaa tehdä maanparannusta ja levittää kompostijätettä kasvien ympärille. Kasvi kasvaa maasta, joten maasta tulisi pitää huoli. Kun maa voi hyvin, myös pieneliöstö ja kasvisto voivat hyvin. Huolenpito maasta onkin osa puutarhan monimuotoisuudesta huolehtimista.

Syyslannoituksessa annetaan monivuotisille kasveilla forsfori-kalium-tyyppistä lannoitetta, joka parantaa kasvin talvehtimista ja tulevan vuoden satoa. Erityisesti marjakasvit hyötyvät lannoituksesta, ne voi lannoittaa sadon keräämisen jälkeen.

– Lannoitusajankohta riippuu kuitenkin siitä, missä päin Suomea ollaan. Mitä pohjoisemmassa ollaan, sitä aikaisemmin pitää lannoittaa, jo heinäkuun lopulla ehkä. Elokuu on kuitenkin tavallisin ajankohta. Syyskuussa kasvi ei ota enää ota samalla tavalla ravinnetta vastaan. 

Uusia istutuksia

Syksy on myös hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja. 

– Kevät on kiireinen ja tulee todella nopeasti, eikä silloin ehkä ehdi tekemään istutuksia. Syksyllä kosteutta on hyvin, kasvit pääsevät juurtumaan ja ovat valmiina aloittamaan kasvun heti, kun maa sulaa keväällä. Esimerkiksi keväällä kukkivia perennoja on hyvä jakaa juuri syksyllä, Ikonen kuvailee syysistutuksen etuja.

– Syksyllä puutarha kaikkine kesän eri ajankohtina kukkivine kasveineen on vielä tuoreessa muistissa ja silloin näkee paremmin kuin keväällä, mitä minnekin voisi lisätä.

Syksyllä kannattaa istuttaa myös keväällä kukkivia sipulikukkia, kuten krookuksia, sinililjoja, narsisseja ja tulppaaneja. Ne tarjoavat keväällä silmänruokaa ihmiselle ja tärkeää ravintoa juuri  horroksesta herääville pölyttäjille. Isompia sipulikukkia voi istuttaa perennaryhmien väliin ja pienempiä vaikka nurmikolle, missä ne eivät haittaa nurmikon ajamista. 

Perennaryhmissä kasvijätteet voi jättää penkkiin maatumaan. Jos ollaan etupihalla, isoja kasveja voi vähän pilkkoakin.

– Pääsääntöisesti onttovartisten kasvien varsia ei kannata kuitenkaan ottaa pois. Kun ne ovat vähän maatuneet, niistä tulee pieneliöiden ruokaa ja maanparannusainetta, Ikonen sanoo. 

Lehdet ja nurmikko

Monille syksy merkitsee ennen kaikkea haravoimista. Onko pakko haravoida ja miten tarkkaan pitää haravoida? Kaikkia lehtiä ei tarvitse suinkaan haravoida, mutta nurmikolle tukahduttavan maton muodostavat lehdet, kuten vaahteran ja tammen lehdet, olisi hyvä haravoida ainakin suurimmaksi pois. Pienempiä lehtiä voi ajaa myös ruohonleikkurilla silpuksi. Tärkeintä olisi, että nurmikko pääsee hengittämään.

Lehtiä voi osin kasata puiden ja pensaiden alle ja osin kompostoida. Lehtien kompostoimiseen riittää ihan avokehikko. Lehtiä voi kompostoida myös jätesäkkeihin niin, että laittaa jokaiseen säkkiin lehtien lisäksi lapiollisen vanhaa multaa ja käy pyörittelemässä niitä pitkin syksyä. Tätä säkkimultaa voi sitten käyttää keväällä katteeksi. 

Nurmikko kannattaa jättää noin viiden senttimetrin paksuiseksi. Se on sopiva mitta, ei liian lyhyt eikä pitkä.

Älä unohda talvisuojausta! 

Talvisuojaus on tärkeää sekin. Etenkin nuoret omenapuut kannattaa suojata verkoilla tai runkosuojauksella. Runkosuojaukset kannattaa laittaa paikalleen ennen kuin maa on roudassa. Sitä, miten korkeita suojien tulisi olla, on kuitenkin vaikea sanoa, koska lunta voi joskus tulla todella paljon, kuten viime talvena saatiin huomata, tai ei juuri ollenkaan. 

Kaiken puuhailun keskellä on hyvä muistaa pysähtyä nauttimaan myös syksyyn kääntyvän puutarhan väriloistosta, loppukesästä kukkivista kukista, punaisten marjojen hehkusta, ruskan väreistä ja omenapuiden tuoksusta. 

Vaihtolava tai säkkikuljetuspalvelu?

Jos puutarhajätettä tulee niin paljon, ettei komposti enää vedä, on mietittävä sen poiskuljetusta. Kotipaikkakunnan jätehuollon sivuilta löytyy yleensä tieto, mihin puutarhajätettä voi omassa kunnassa toimittaa maksutta tai maksua vastaan.

Jos puutarhajätettä tulee erityisen paljon tai sitä on hankala kuljettaa omalla autolla pois, kannattaa miettiä vaihtolavan vuokraamista joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa. Vaihtolava on hyvä vaihtoehto, jos jätettä on tulossa erityisen paljon. 

Toinen ratkaisu ovat niin sanonut suursäkit eli noutosäkit. Tarvittavan kokoiset säkit hankitaan ensin joko rautakaupasta tai noutopalveluyritykseltä. Noutosäkkien hyvä puoli on se, varsinkin kun käytetään pienempiä säkkejä, että puutarhajätteen voi kerätä suoraan säkkeihin eikä kottikärryä tarvita. Lopuksi säkit laitetaan sellaiseen paikkaan, mistä ne on isolla autolla helposti haettavissa ja tilataan niille kuljetus.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Pixabay