Kun ihminen muuttaa ensimmäistä kertaa omakotitaloon asumaan, muuttaa tämä aivan uudenlaiseen maailmaan. Kun kerrostalossa monet asiat ovat taloyhtiön vastuulla, omakotitalossa talon omistaja vastaa itse kaikista talon huoltotoimenpiteistä ja peruskorjausten teettämisestä.

Neuvontainsinööri Timo Jokela Peruskorjaamisen ja Rakentamisen Kehittämiskeskus ry:stä (PRKK) toivoo, että talo ostettaisiin ylipäätään harkiten, asiallisesti tehdyn kuntotarkastuksen pohjalta

– Ilman kuntotarkastusta ei saisi ostaa mitään. Parasta olisi, jos joku ammattilainen vielä katsoisi sen kuntotarkastusraportin läpi ja selvittäisi ostajalle, mitä tämä on ostamassa ja mitä remontteja on edessä. Kuntotarkastusraportissa mainitaan riskit, mutta ei puhuta mitään korjauksista eikä varsinkaan siitä, mitä nämä korjaukset maksavat. 

Kuntotarkastuskin voidaan Jokelan mukaan tehdä huonosti. Myyjän tilaaman kuntotarkastuksen sijaan olisi parempi, että kuntotarkistus teetettäisiin puolueettomalla toimijalla.

– Pahimmassa tapauksessa voidaan päätyä oikeuteen selvittelemään asioita, jos talosta paljastuukin ongelmia, joita ei ole kuntoraportissa mainittu. 

Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma

Kun sitten on ostanut unelmiensa kohteen, on Jokelan mukaan varauduttava siihen, että uudessa kodissa riittää puuhamaata hamaan tappiin asti. Kuntotarkastusraportti on hyvä pohja pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. Sellainen kun Jokelan mukaan pitäisi olla kaikilla.

– Se on vähän sama kuin että uuden auton mukana tulee huoltokirja, johon on merkitty milloin, mitkäkin huoltotoimenpiteet pitäisi tehdä. Samantapaista tulisi kehitellä myös omakotitalolle, että kaikki huollot tulevat varmasti tehdyiksi.  

Jokelan mukaan tärkeät huollot ja korjaukset jäävät joskus jopa kokonaan tekemättä.

– Asutaan vain ja katsotaan, kuinka kauan talo pysyy asumiskunnossa. Lopulta voidaan olla siinä pisteessä, että korjausvelkaa on jo niin paljon, että ei ole enää mahdollista lähteä toteuttamaan kaikkea sitä, mitä pitäisi.

Omakotitalon huoltoon sisältyy toimenpiteitä savupiipun sadehatusta salaojiin ja kaikkea siltä väliltä.

– Savupiipun päällä pitää olla sadehattu ja jos ei ole, uuden omistajan pitää hommata se kaupasta. Sadehatun asennus ei ole vaikea, vaan omistaja pystyy laittamaan sen itse paikoilleen.

Vesikatolla pitäisi käydä useamman kerran vuodessa katsomassa, että kaikki on kunnossa. Samoin ullakolla, vesikaton alla tulisi käydä katsomassa, että kaikki on kunnossa. Ullakolla kannattaa Jokelan mukaan käydä sateen aikana tai heti sen jälkeen, etenkin myrskysateilla, satoi sitten vettä tai lunta. Silloin näkee parhaiten, jos katto vuotaa jostakin.

– Aluskate on tärkeä, ihan verrattavissa laatoituksen alla olevaan vesieristeeseen ja määrää pitkälti katon uusimisen tarpeen. Joskus se voi kuitenkin puuttua kattorakenteesta täysin.

Talon julkisivuja pitää maalata ja huoltaa säännöllisesti. Sitä puolta, mihin aurinko ja sateet osuvat eniten, pitää maalata 2-3 kertaa useammin kuin varjopuolen seiniä.

– Puuverhouksen maalausta ei saisi päästää niin huonoon kuntoon, että se hilseilee jo. Kun vanha maali on vielä siinä kiinni, pääsee paljon vähemmällä rappauksella ja työmäärällä yleensäkin. Kun maali hilseilee, puu on jo alkanut lahovaurioitumaan alta, ja maalin tarttuvuus on aina silloin huonompi, Jokela toteaa. 

Perustuksista huolehtiminen

Perustuksien kunnosta huolehtiminen on tärkeää sekin. Rakennuksen perustukset eivät saisi päästä kastumaan.

–  Salaojien tarkistuskaivot olisi hyvä löytyä joka nurkalta. Salaojien toimivuus kannattaa tarkistaa silloin, kun vettä juoksee maaperässä eniten. Vesi ei saisi nousta salaojaputken alareunan yläpuolelle. Kun putken päällä on vettä, niin silloin salaojien toimivuudessa on ongelma. 

Kun ongelmia ilmenee, salaojat ja perustuksien vesieristykset pitää uusia. Keskimäärin salaojien käyttöikä on noin 30-40 vuotta. Salaojaremontin yhteydessä vaihdetaan muun muassa maa-aines ja uusitaan vaakaroutaeristeet. Salaojaremontin hinta voi Jokelan mukaan vaihdella 5 000 – 30 000 euroon.

Perustuksien ja esimerkiksi kellareiden kunnon kannalta olisi tärkeää myös, että katolta tulevat sadevedet johdettaisiin hallitusti pois.

– Jokaisen syöksytorven alla tulisi olla sadevesikaivo. Tärkeää olisi, ettei syöksytorvi heittäisi ohi ja että kaivo pystyisi ottamaan kaikki vedet myös rankkasateella. Syöksytorven lopussa tulisikin olla 45 asteen kulma. Itse olen tehnyt niin, että olen laittanut vielä toisen kaulan ja kääntänyt sen suoraan kaivoon. Salaojien uusimisen yhteydessä pitäisi myös huolehtia, että maan kallistukset ovat poispäin rakennuksesta. 

Puutteellisesta sadevesien ohjauksesta kärsivät muun muassa kellaritilat. 

– Kellarirakenteet ovat yleensä kuntotarkastajan murhe, sitä suurempi, mitä vanhemmasta talosta on kyse. Ne ovat yleensä enemmän tai vähemmän homeessa. Kellareiden sisäpuolelle olisikin hyvä laittaa lisäeristys. 

Millaista ilmaa teillä hengitetään?

Jos ilmanvaihto on painovoimainen, kannattaisi se korjata ja tehostaa enemmän tai vähemmän koneelliseksi. Vähintäänkin korvausilmaventtiilit tai korvausilmalaitteet tulisi laittaa joka huoneeseen, jotta ilma pysyy hyvänä ja raikkaana. Jokelan mukaan ihmiset ovat tottuneet asumaan huonossa sisäilmassa eivätkä ymmärrä sen olevan terveysriski.

– Moni asuu edelleenkin talossa, jossa ei ole juuri minkäänlaista ilmanvaihtoa. Tämä on asia, johon pitäisi puuttua isommallakin kädellä, lisätä enemmän valistusta asiasta, jotta maailmasta saataisiin ainakin tältä osin terveellisempi paikka. 

Jokelan mukaan painovoimaisen ilmanvaihdon tehostaminen maksaa noin 3 000 -5 000 euroa, kun se tehdään asiallisesti. 

Ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä voidaan asentaa myös lämmön talteenottolaite (LTO) kanavistoineen ottamaan poistoilmasta takaisin lämpöä, jolloin se ei mene kaikki hukkaan.

Jokela muistuttaa myös ilmanvaihdon huoltotoimenpiteistä, suodattimien puhdistuksesta ja vaihdosta.

– Venttiilit pystyy puhdistamaan itsekin. Venttiiliä otetaan kauluksesta kiinni ja käännetään vastapäivään, jolloin se lähtee näppärästi irti. Venttiiliä voi jopa pestä varovasti saippualla ja vedellä, kunhan ei vahingoita tiivisteitä. Ilmastointikanavien nuohous 5-10 vuoden välein pitää sen sijaan jättää ammattilaisen tehtäväksi.

Ilmalämpöpumpusta hyötyvät kaikki

Mitä lämmitysjärjestelmiin tulee, on monissa taloissa edessä iso remontti, kun siirrytään pois öljylämmityksestä. 

– 20 000 euroa ei ehkä riitä. Ely-keskukselta on onneksi saatavissa remonttiin avustusta 4 000 euroa.

Jokelan mukaan tänä päivänä suositaan eniten vesikiertoista lattialämmitystä, joka onkin asukkaan kannalta hyvin huoleton. 

Oli lämmitysjärjestelmä mikä tahansa, Jokela kehottaa hankkimaan aina myös erillisen ilmalämpöpumpun.

– Sähkölämmitteisissä taloissa ilmalämpöpumppu on aivan ehdoton, mutta se auttaa säästämään energiaa myös muissa taloissa ja hoitaa kesäkuumilla viilennyksen. Talvella ilmalämpöpumppu toimii hyvänä varaenergialähteenä. Lämmityskaudella ilmalämpöpumpusta kannattaakin ottaa kaikki tehot irti ja kääntää nupit kaakkoon. 

– Ilmalämpöpumput ovat hyvin helppoja laitteita, pelkkä suodattimien puhdistus riittää. 

Putkiston käyttöikä on 30-40 vuoden paikkeilla sekin.

– Käyttövesiputket kannattaa uusia varsinkin, jos ne ovat vielä rakenteiden sisällä. 

Vikavirtasuojaus kuntoon

Sähköistä Jokela nostaa esiin yhden merkittävän asian: vikavirtasuojaukset. Jos ne puuttuvat, niiden laitattaminen olisi erittäin suositeltavaa etenkin kosteisiin tiloihin.

– Vikavirtasuojaus reagoi vikaan ja katkaisee sähkön välittömästi, jolloin ihminen ei jää enää sähköön kiinni. Vikavirtasuojauksella on säästetty jo useita henkiä.

Sisätiloja jokainen remontoi oman mielensä mukaan. Niihin Jokela ei oteta kantaa muuten kuin kylpyhuoneremonttien osalta, jossa kaikki on teetettävä ammattilaisten toimesta. Niissä omakotiasukkaalla olisi hyvä olla ammattilainen oikeana kätenä ennen kuin tämä tekee rakennusliikkeen kanssa edes sopimusta.

– Ammattilainen oikeana kätenä tuo turvaa, silloin asiakasta ei päästä ainakaan vedättämään. 

Korjausten suhteen kannattaa ylipäänsä tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma ja tehdä korjauksia tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä.

– Keittiöremonttia en laittaisi ensimmäiseksi. Vanhasta omakotitalosta löytyy todennäköisesti kiireellisempiäkin remonttikohteita, Jokela toteaa. 

Muista ainakin nämä huollot:

• Katon ja rännien puhdistus lehdistä, katon kunnon tarkistus
• Katon vedenpitävyyden tarkistus ullakolla kovien sateiden aikaan
• Salaojakaivojen tarkistus, kun maaperässä on eniten vettä
• Kylpyhuoneessa lattiakaivojen ja hajulukon puhdistukset 
• Ilmanvaihtoventtiilien puhdistukset
• Ilmalämpöpumpun suodattimen puhdistus silloin tällöin

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Unsplash