Stressiä, univaikeuksia, epäterveellisiä ravintotottumuksia, liikkumattomuutta ja näiden seurauksena ehkä mielialaongelmiakin. Miten tähän kaikkeen voisi vaikuttaa ja mitä apuja hyvinvoinnin parantamiseen on tänä päivänä saatavilla?

Kun hyvinvointi ja sitä myötä jaksaminen ovat koetuksella, tarvitsisi niin sanotusti tehdä jotakin, mutta mitä. Elämäntapojen muuttaminen ei ole helppoa, varsinkaan silloin, kun kokee itsensä stressaantuneeksi ja väsyneeksi. 

Huonosti nukkuneena ja stressitilassa ihminen on taipuvainen tekemään epäterveellisiä valintoja syömisensä suhteen. Myös alkoholia saattaa kulua tavallista enemmän, jos sen avulla yritetään helpottaa stressiä. Toisaalta myös sohva ja erilaisten ruutujen tuijottaminen voivat vetää puoleensa siinä määrin, että liikkuminen jää vähäiseksi. 

Nukkuminen onkin niitä asioita, jotka kannattaa yleensä korjata ensimmäisenä, sillä kunnolla levänneenä jaksaa tehdä paremmin myös muita rakentavia asioita hyvinvointinsa suhteen.

Enemmän unta, vähemmän stressiä 

Hyvinvoinnin kannalta uni on yhtä merkityksellinen asia kuin ravinto tai liikunta. Univelka koettelee terveyttä. Se altistaa ylipainon kertymiselle sekä nostaa syketasoa ja verenpainetta.

Kunnollinen ja riittävä uni on tärkeä erityisesti aivoillemme. Aivot palautuvat kunnolla vain unessa. Unen eri vaiheet vaihtelevat 90-120 minuutin sykleissä. Syvää unta on yleensä noin neljäs- tai viidesosa aikuisen ihmisen yöunesta. Syvän unen vaihe on aivoille erityisen tärkeä, sillä siinä vaiheessa ihminen lepää kokonaisvaltaisesti.

Unen aikana aivot keräävät toisaalta energiavarastojaan täyteen, toisaalta puhdistavat itseään kuona-aineista. Unen aikana käynnistyy eräänlainen viemärijärjestelmä, joka huuhtoo päivän ponnistelujen sivutuotteena syntyneet kuonat aivoistamme. 

Unesta ei sen takia kannatakaan nipistää. Niin sanotun voittajatunnin aikanakin ihminen edistää elämäänsä usein parhaiten siten, että käyttää kyseisen tunnin nukkumiseen. 

Liiallinen stressi ja uniongelmat liittyvät yleensä toisiinsa. Stressin vuoksi elimistö voi käydä ylikierroksilla vielä nukkumaan mennessäkin. Unesta tulee helposti pinnallista ja katkonaista, ja syvän unen määrä jää tavallista vähäisemmäksi. Stressinhallinta olisikin siten tärkeää, jottei stressi pääsisi vaikuttamaan uneen ja sen laatuun. 

Tietoa ja apuvälineitä hyvinvoinnin parantamisen tueksi

Omaa terveydentilaansa ja elintapojaan voi tänä päivänä mitata ja mittauttaa monella eri tavalla. Tarjolla on kaikenlaisia apuvälineitä ja sovelluksia, joilla voi käyttää itsensä motivoimiseen ja oman hyvinvoinnin seurannan tueksi. 

Tarjolla on niin älykelloa ja aktiivisuusranneketta kuin sormustakin, jotka keräävät tietoa muun muassa otetuista askeleista, sykkeistä, yöunen määrästä ja laadusta. Parhaimmillaan ne antavat myös palautetta ja neuvoja käyttäjälleen esimerkiksi nukkumiseen liittyen. 

Puhelinsovelluksista löytyy muun muassa mielialapäiväkirjoja ja hengitysharjoituksia stressaaviin ja ahdistaviin tilanteisiin.

Omasta ravintoaineiden saannistaan kiinnostuneille on tarjolla laboratoriotestejä, joihin pääsee ilman lähetettä ja saa tietoa mahdollisista ravintoaineiden puutoksistaan. Verenpainetta voi mitata kotona tai käydä apteekissa mittauttamassa. Kehon koostumuksen mittaukseen voi päästä jopa kauppakeskuksessa. 

Vinkkejä stressinhallintaan

• Opettele olemaan itsellesi armollinen, älä vaadi itseltäsi täydellisyyttä. Muista, että elämä on muutakin kuin suorittamista. 
• Jos työtilanne aiheuttaa jatkuvaa stressiä, mieti, miten voisit ratkaista asian omassa työssäsi ja työyhteisössäsi. Kannattaisiko asiasta keskustella lähiesimiehen tai luottamushenkilön kanssa? Osaatko itse pyytää tarvittaessa apua tai priorisoida työsi? Oletko tarpeettoman tunnollinen, vietkö työasioita vapaa-ajalle? Jos työkaverit käyvät kovasti hermoille, voisitko kenties yrittää suhtautua heihin toisin?
• Jaa huoliasi muiden kanssa tai pura niitä paperille. Älä jää kuitenkaan vatvomaan asioita liian pitkäksi aikaa. Pyri katkaisemaan murehtiminen esimerkiksi läsnäoloharjoituksella, jossa keskityt vain juuri siihen hetkeen tai tekemällä jotakin niin mielenkiintoista tai keskittymistä vaativaa, että ajatuksesi siirtyvät pakostakin muualle. 
• Vaali läheisiä ihmissuhteitasi. Läheiset ihmissuhteet tuovat turvaa ja iloa ja vahvistavat siten stressinsietokykyäsi.
• Älä unohda huumoria ja naurua! Kunnon nauru rentouttaa, ja on hyvä oppia nauramaan myös vastoinkäymisille ja itselleen – lempeästi tietenkin. 
• Kävele stressistä ulos. Filosofi Søren Kierkegaard uskoi, ettei niin raskasta ajatusta olekaan, etteikö siitä kävelemällä pääsisi. Kävely auttaa myös, kun mieli käy ylikierroksilla. Kävellessä saattaa joskus myös löytää ratkaisun mieltään vaivaavaan asiaan. Liike ylipäänsä auttaa purkamaan stressiä, joten stressistä voi liikkua poispäin myös hiihtämällä, luistelemalla, avantouimalla, ratsastamalla, tanssimalla… 
• Hengitä itsesi rauhalliseksi. Hengityksen rauhoittaminen on tehokas keino rauhoittaa mieltä ja poistaa ahdistusta. Rauhoittavia hengitysharjoituksia pystyy usein tekemään pitkin päivää esimerkiksi taukojen tai julkisilla liikennevälineillä tehtyjen työmatkojen aikana. 
• Tee joka päivä jotakin, joka tuo sinulle hyvää mieltä: lue kirjaa, tee käsitöitä, piirrä tai maalaa, katso elokuva, kuuntele musiikkia, tanssi. 
• Älä hoida stressiä alkoholilla. Se voi rentouttaa tilapäisesti, mutta yleensä vain pahentaa ongelmaa. 

Vinkkejä nukahtamiseen

• Pyri säännölliseen unirytmiin eli heräämään suurin piirtein samoihin aikoihin arkisin ja viikonloppuisin.
• Kirjoita ennen nukkumaan menoa mahdolliset huolet itsestäsi ulos.
• Syö illalla kevyesti, harrasta liikuntaa hyvissä ajoin, noin 3-4 tuntia ennen nukkumaan menoa. 
• Rauhoita mahdollisuuksien mukaan kaksi tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä älylaitteiden, etenkin kännykän käyttöä ennen nukkumaan menoa niiden aktivoivan vaikutuksen takia. Vähennä valaistusta, pyri rauhoittamaan koti muutenkin.
• Kuuntele itseäsi. Kun alat tuntea itsesi raukeaksi, olet yleensä valmis nukkumaan.
• Pidä makuuhuone mieluiten hieman viileänä.
• Rauhoita sänky nukkumista varten. Jos kärsit univaikeuksista, älä tee sängyssä ainakaan töitä!
• Älä yritä pakottaa itseäsi nukkumaan tai stressaa ainakaan unen tulosta. Tee mieluummin rauhoittava hengitysharjoitus tai laske vanhanaikaisesti lampaita. 

Lähteet: Terveyskirjasto / Lääkärikirja Duodecim, Työterveyslaitos, Sydänliitto, Aivoliitto.

Käyttäjien suosittelemia terveyssovelluksia:

• Daylio. Todella suosittu mielialaseurantapäiväkirja, jota on helppo käyttää. Päiväkirja, jota ei tarvitse kirjoittaa! 
• Melly. Sovellus mielen rauhoittamiseen, keskittymiseen ja rentoutumiseen 
• Breathwrk. Lyhyitä, mutta toimiviksi kehuttuja hengitysharjoituksia. Paljon myös ilmaisia hengitysharjoituksia muun muassa ahdistukseen ja nukahtamiseen.
• Life Cycle. Seuraa missä kuljet, montako askelta päivässä, viikossa, kuukaudessa ja vuodessa otat. Tietoa omista hyvinvointiin vaikuttavista elintavoista, kuten unen määrästä. 
• Presently. Kiitollisuuspäiväkirja, joka auttaa näkemään hyvät asiat huonoinakin päivinä ja keskittymään siihen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää.
• Chillaa. Yläkoululaisille suunnattu mobiilisovellus, jota jotkut aikuisetkin myöntävät käyttävänsä. Sen tavoitteena on vähentää stressiä, jännittämistä, ahdistusta ja helpottaa sosiaalisten tilanteiden kohtaamista muun muassa rentoutusharjoitusten, vinkkien ja vertaistuen avulla. Maksuton ja suomenkielinen. 
• Intellect – Create a Better You. Tapojen muuttamisen ja itsensä kehittämisen tueksi luotu psykologinen työkalu. Periaatteessa kuukausimaksullinen, mutta pandemian aikana ilmoitettu olevan ilmainen. 

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik