Jokainen vanhan, peruskuntoisen omakotitalon ostanut tietää jo kaupantekohetkellä, että remonttia riittää. Harva kuitenkaan uskaltaisi ryhtyä hommaan yksin. Tamperelainen Hanna Luoma uskalsi. 

Rauhallisella länsitamperelaisella omakotialueella, sekalaisen rakennuskannan joukossa seisoo ryhdikäs rintamamiestalo. Kattavat palvelut isoine kauppakeskuksineen ja tyttären koulu ovat alle kilometrin päässä. Taloa on jo lähes viiden vuoden ajan asuttanut Hanna Luoma 13-vuotiaan tyttärensä kanssa. 

Talo on kouluesimerkki rintamamiestalosta: sisääntulokerroksessa keittiö ja kaksi huonetta, yläkerrassa kaksi huonetta ja kylmät sivuvintit, kellarissa varastotilaa, kylpyhuone ja sauna. Asuinneliöitä on vajaa sata ja kun otetaan kellari huomioon, kertyy lattianeliöitä melkein 150. Talo on rakennettu vuonna 1949. Ennen Hannaa taloon on rakennettu pieni wc keskikerrokseen ja kylpyhuone kellariin saunan yhteyteen. 

Tontti on kooltaan lähes 700 neliötä. Koska talo on vanha, on puutarhakin siitä syystä valmis. Koristeistutusten lisäksi pihassa on sekä puna- että mustaherukkaa, omenapuita, raparperia ja karviaispensas. 

Tunnelmallinen kokonaisuus

Olohuoneen tiiliuunissa palaa tuli, induktioliedellä porisee glögi ja silmä lepää vahvoin värein ja hyvällä maulla remontoiduissa huoneissa. Näkymä on mukavaa vastapainoa sisustuslehtien suosimalle kokovalkoiselle kodille. 

– Olemme asuneet tässä nyt neljä ja puoli vuotta ja olen samalla remontoinut taloa pikku hiljaa. Sähkö- ja putkityöt on tietysti pitänyt teettää ammattilaisilla, mutta lähes tulkoon kaiken muun olen tehnyt itse uusia saunan lauteita myöten, kertoo Hanna Luoma.

Hanna asui tyttärensä kanssa aiemmin kerrostalossa vuokralla ja etsi heille sopivaa ja nimenomaan vanhaa omakotitaloa. Vuoden etsiskelyn jälkeen talo löytyi Länsi-Tampereelta. Hanna sai tingittyä hinnan budjettiinsa sopivaksi ja tehtiin kaupat. 

– Yhtään pelivaraa ei lainassa ollut, vaan se meni kokonaisuudessaan talon ostoon. Minulla oli tosi tarkka budjetti – ja pakko ollakin, kun on yksin ostamassa. Remonttia olen sitten tehnyt sillä rahalla, mitä palkasta jää yli pakollisten menojen jälkeen.

Muutto ajoitettiin niin, että tytär pääsi aloittamaan uudessa koulussa lukuvuoden alusta. Koulun vaihtaminen meni hyvin ja tyttö on saanut uusia kavereita. 

Alkuperäiset lattiat esiin kerrosten alta

Hannaa auttaa paljon se, että itsellä riittää osaamista ja kokemusta. Hän on koulutukseltaan sisustusartesaani ja rakennusmestari ja siksi talon sisäpinnoissa näkyy tietysti ammattilaisen kädenjälki.  

Alun perin talon lattioissa oli kuulemma pyökkikuvioista laminaattia ja seinissä joko maali tai tapetti. Nyt talon kaikki sisäpinnat on käyty läpi. Alkuperäiset puulattiat on kaivettu esiin kerrosten alta ja maalattu. Seinät ovat saaneet uudet tapetit ja sisäkatotkin on maalattu.

– Rakastan tapettia ja laitan sitä joka paikkaan, mihin vain tapetin voi laittaa. Palomuurit ovat varmaan ainoat, jotka täällä on maalattu, koska niitähän ei saa tapetoida, Hanna naurahtaa.

Oman makuuhuoneensa tehostetapetin valintaan Hanna otti kaverit apuun:

– En oikein osannut päättää, minkä muutamasta yhtä ihanasta vaihtoehdosta valitsisin ja niinpä kysyin kavereiden mielipiteitä Facebookissa. Olen ollut tähän yhteiseen valintaamme tyytyväinen.

Eniten töitä teetti kuulemma olohuone. Lattiassa oli laminaatin lisäksi lastulevy. Seinissä oli pelkällä maalilla kiinnitetty lasikuitutapetti, joka kyllä lähti aika vähällä vaivalla irti, mutta sen jälkeen seinän tasoittamisessa riitti urakkaa. 

Miksi pitäisi vaihtaa toimiva uuteen?

Äkkivilkaisulla kuvittelen, että Hanna on laittanut keittiön kokonaan uusiksi lattiasta kattoon. Olen väärässä. 

– Minulla on sellainen periaate, ettei toimivaa kannata vaihtaa.  Alun alkaen keittiössä oli epämääräisen kellertävät, maalatut seinät, keittiökaapeissa pyökinväriset rungot ja kermanväriset ovet. Hyödynsin keittiön kaapistot sellaisenaan ja muutin ne vain omannäköisiksi, toteaa Hanna. 

Nyt kaappien rungot ovat valkoiset ja kaappien ovet mustat. Seinissä on mustavalkoinen tapetti. Bambupuiset työtasot ovat uudet, samoin musta komposiittiallas ja upea Tapwellin hana. Lisäksi kaapinoviin ja laatikoihin on vaihdettu vetimet. Kaikki koneet on tietysti vaihdettu energiatehokkaiksi ja nykypäivän tarpeita vastaaviksi. 

Voisi sanoa, että kierrätys on Hannan intohimo. Iso osa kodista on sisustettu aistikkaasti kirppareilta ja tori.fi:stä löytyneillä kalusteilla ja koriste-esineillä. 

Talo lämpiää puilla ja sähköllä

Tällä hetkellä talo lämpiää sähköllä ja puilla. Tyttären makuuhuoneessa on ihanasti lämmittävä Porin Matti -kamiina ja olohuoneessa lähes kattoon saakka ulottuva tiiliuuni. Yläkerran toisesta makuuhuoneesta löytyy kevyttakka. 

– Tuo tiiliuuni ei varaa lämpöä mitenkään kauhean hyvin, mutta sentään riittävästi. Toiveissa on, että sen tilalle voisi jonakin päivänä vaihtaa paremmin varaavan takan tai vastaavan.  Hiljattain asennettiin ilmalämpöpumput sekä keskikerrokseen että yläkertaan – ja hyvä niin. Viime talvena, kun sähkön hinta oli pilvissä, lämmitin lähes pelkästään puilla ja kyllä lopputalvesta alkoi jo vahvasti väsyttää. 

Tulevat remontit

Tehtävää talossa vielä riittää. Keskikerroksen vessassa on alunperin ollut suihku, jota Hanna ei ole kosteusvaurioiden pelossa ottanut käyttöön. Pintaremontti on jo tehty, mutta tilaan on tarkoitus palauttaa suihku ja siksi pitää vaihtaa allas, hana, kalusteet ja suihku sekä wc-istuin. 

Myös kellarissa oleva isompi kylpyhuone odottaa remontointia. Saunaan Hanna on tehnyt pintaremontin ja rakentanut uudet lauteet. Mainiot löylyt antaa puukiuas. 

Niinkuin monissa muissakin rintamamiestaloissa, on tässäkin kellari yhdenlainen murheenkryyni. 

– Talon yhdellä seinustalla oli kaksi valtavaa hopeakuusta ja kun toisesta katkesi latva myrskyssä, päätin varmuuden vuoksi kaadattaa molemmat. Sen jälkeen sadevedet ovat pyrkineet kellariin. Osasyynä on tietysti se, että salaojat on joskus tehty vähän miten sattuu ja lisäksi ne puuttuvat yhdeltä seinustalta kokonaan. 

Eli salaojaremonttia pukkaa Hannankin talossa. Sen hän aikoo teettää sitten, kun tarvittavat rahat ovat kasassa. 

– Sitä en tee itse, mutta valvon kyllä rakennusmestarin ominaisuudessa, että tulee tehtyä kunnolla.

Salaojaremontin jälkeen seuraava säästökohde on uudet ikkunat. Nykyisistä vetää ja koska niitä ei avattua, on niiden peseminen turhan haasteellista ja yläkerrassa jopa vaarallista. 

”Voisin ehkä remontoida vielä toisenkin talon”

Talon katto huollettiin viime kesänä ja jossain vaiheessa pitää ulkoverhous maalata. Sisällä pitää sähköjä vielä parannella ja remontoida kellariin menevät portaat. Myös kellarin varastotilalle voisi tehdä jotain sitten, kun salaojat on tehty. 

– Talon maalaukseen toivon saavani kokoon kivan talkooporukan. Onhan sekin mukava tapa viettää aikaa porukalla, naurahtaa Hanna. 

Hanna jatkaa talonsa remontointia samaan tapaan kuin tähänkin saakka. Kaiken minkä voi tehdä itse, hän tekee itse ja kun pitää jotain teettää, se tehdään sitten, kun on saanut säästettyä rahat kasaan. 

– Olen hyvä löytämään alennukset ja tarjoukset – kaverit sanovatkin minua Tarjoushaukka-Hannaksi. Olen ollut aiemmin vahinkosaneeraus-alalla ja sitä kautta on rakentunut hyvät verkostot, joista on edullisten tarvikkeiden etsinnässä apua, sanoo nykyisin kiinteistönhuoltoyhtiössä teknisenä asiantuntijana työskentelevä Hanna. 

Tällä hetkellä Hannan asumiskulut ilman lainanhoitokuluja ovat nelisensataa euroa kuukaudessa. 

Jos tällä tiedolla, mikä sinulla nyt on, pitäisi aloittaa alusta, niin aloittaisitko?

– Aivan ehdottomasti aloittaisin. Tässä ei ole tullut muita yllätyksiä kuin tuo kastuva kellari, joka on toki ollut iso harmituksen aihe. Yksi vaihtoehto on tietysti sekin, että jossain vaiheessa – kun olen saanut vietyä tämän talon remontteja eteenpäin – myyn tämän pois ja hankin tilalle ja remontoitavaksi vielä vanhemman talon. 

– Tykkään tehdä käsilläni ja tässä tottavie on saanut tehdä. Lisäksi kun yksin tekee, niin ei tarvitse juurikaan tehdä kompromisseja. 

Teksti ja kuva: Elina Salmi