Omakotitalon esteettömyys voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi ikääntyvillä, jotka tarvitsevat apuvälineitä liikkumiseen ja arjen sujumiseen. Tällöin omaan ikääntymiseen valmistautuvia tai omaisiaan hoitavia voivat mietityttää käytännön ratkaisut ja saatavilla oleva taloudellinen tuki.

Esteettömyys ja saavutettavuus koskevat tavalla tai toisella suurta määrää ihmisiä: eri tavoin vammaiset henkilöt ovat maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen vähemmistöryhmä. On hyvä muistaa, että esteettömyyden ja saavutettavuuden kysymykset voivat osua kenen hyvänsä kohdalle missä vaiheessa elämää tahansa. Esimerkiksi erilaiset sairaudet ja tapaturmat voivat tilapäisesti tai pysyvästi laskea ihmisen toimintakykyä.

Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Noora Piipponen summaa, että esteettömyys on tärkeää liikkumis- ja toimimisesteisille ihmisille, esimerkiksi pyörätuolin käyttäjille ja näkövammaisille ihmisille. Esteettömyydestä on hyötyä myös ikääntyneille ja usein myös esimerkiksi lastenvaunujen tai pienten lasten kanssa liikkuville:

– Koti on kaikille henkilökohtainen ja yksilöllinen asia ja varmasti meistä jokainen toivoo, että koti olisi viihtyisä sekä toiminnallinen. Esteettömyys hyödyttää aina kaikkia ja tuo laadukkuutta kaikkien asumiseen, mutta osalle se on välttämättömyys, Piipponen kuvailee.

Esteettömässä asunnossa on mietitty toimivuutta esimerkiksi turhien tasoerojen välttämisellä, riittävän leveillä oviaukoilla, esteettömällä WC:llä ja pesutilalla sekä riittävän suurella eteistilalla ja keittiöllä. Liian korkeat kynnykset voivat esimerkiksi haitata pyörätuolin tai rollaattorin käyttöä. Leikkauksista tai sairauksista toipuessa esimerkiksi peseytymistiloihin asennettavat yhtenäiset tukikaiteet voivat auttaa arkea. 

Edellä mainitut seikat ovat kuitenkin vain esimerkkejä, jotka eivät välttämättä edistä esteettömyyttä kaikkialla samalla tavalla. Piipposen mukaan tärkeintä muutostöissä on huomioida asukkaan yksilölliset tarpeet.

– Kodin tulee olla toimiva – viihtyisyyttä unohtamatta. Kodit ja omakotitalot ja niihin kohdistuvat tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja niihin liittyvät esteettömyysratkaisut niin ikään tapauskohtaisia.

Piipposen mukaan esteettömyystilannetta omakotitaloissa on tällä hetkellä vaikeaa myös arvioida yksilöllisten tarpeiden myötä.

– Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä ei juurikaan aseta ehtoja omakotiasumiselle eikä meillä Invalidiliitossa ole tietoa siitä, miten omakotitaloissa esteettömyys toteutuu esimerkiksi valtakunnallisella tasolla.

Esteettömyysremonttiin on saatavilla tietoa ja apua

Invalidiliiton sivuilta löytyy kattavasti tietoa asuintilojen esteettömyydestä. Eri huoneiden tarvittavia ominaisuuksia käydään läpi konkreettisin esimerkein, oviaukkojen ja kulkuväylien mitoista kynnysmateriaaleihin.

– Invalidiliiton verkkosivuilla on myös erilaisia itsearviointilomakkeita, kuten Esteettömän asumisen tarkistuslista sekä ympäristöministeriön rahoittama Asunnon sisätilojen esteettömyyden arviointilomake, Piipponen kertoo.

Myös esimerkiksi Suomen Asumisen Apu ry:n SAA ennakoida! -sivuilta löytyy runsaasti asumiseen liittyvää tietoa. Omaa asumista kannustetaan sivuilla miettimään hyvissä ajoin etukäteen muun muassa esteettömyyden ja turvallisuuden kannalta. SAA ennakoida! -sivuilla ohjeistetaan esimerkiksi asumissuunnitelman tekemisessä ja annetaan muita työkaluja ennakointiin.

Valtakunnallisesti kehitetty ja Invalidiliiton päivittämä ESKEH-kartoitusjärjestelmä voi myös olla yksi tapa lähteä liikkeelle, kun mietitään omakotitalon esteettömyyttä. Invalidiliitto on julkaissut kartoitukseen oppaan ja kartoituslomakkeet. Lisäksi Invalidiliitto kouluttaa esteettömyyskartoittajia, samoin muutamat ammattikorkeakoulut. Koulutettuja kartoittajia toimii ympäri Suomen.

– ESKEH-kartoitusmenetelmä keskittyy julkisten tilojen esteettömyyteen, mutta osaava esteettömyyskartoittaja osaa soveltaa menetelmää myös asuinympäristöön, Piipponen kertoo kartoitusmenetelmästä.

Esteettömyyskartoittajat keräävät tarvittavat tiedot kohteista lomakkeilla ja laativat raportin, jossa kuvataan esteettömyyden nykytila, puutteet ja annetaan ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta auttaa asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arvioimisessa, edistämisessä ja avustusten hakemisessa. Tarvittaessa neuvojat auttavat myös muutostyöt tekevän urakoitsijan löytämisessä.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojia löytyy koko Suomen alueelta. Ammatiltaan he ovat pääsääntöisesti rakennusinsinöörejä tai rakennusmestareita. Myös ikääntyneiden läheiset tai ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat olla korjausneuvojiin yhteydessä.

Taloudellinen tuki asumisen esteettömyyteen

Vammaisen henkilön taloudellista tukea myöntävät kunnat vammaispalvelulain velvoittamina, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ja tietyissä tapauksissa vakuutusyhtiöt. Invalidiliitto kertoo sivuillaan kattavasti erilaisten tukien myöntämisperusteista.

Muutostöihin voidaan vuokra-asunnoissa tarvita kiinteistön omistajan lupa. Omakotitaloissa voi puolestaan joutua hankkimaan rakennusluvan. Vanhustyön keskusliiton mukaan korjauksen teettäjän on yleensä haettava ja kustannettava rakennuslupa itse.

Vammaispalvelulain mukaan kunnan tulisi korvata sellaiset muutostyöt, laitteet ja välineet, jotka ovat välttämättömiä tavanomaisista elämäntoiminnoista suoriutumiseen. Laitteita ja välineitä ovat esimerkiksi turvahälytysjärjestelmät ja ympäristönhallintajärjestelmät, edellytysten täyttyessä myös nostolaitteet ja hissit. Muutostöitä ovat muun muassa ovien leventäminen, tukikaiteiden asentaminen tai kynnysten poistaminen.

ARA voi myöntää tukea valtion varoista iäkkäille (yli 65 vuotta) ja vammaisille henkilöille, sekä yhteisöille, jotka omistavat asuinrakennuksen. Yksityishenkilöt voivat saada 1) korjausavustusta tai 2) avustusta kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun. Korjausavustuksen määrä on 50–70 % kustannuksista, kuntotutkimuksissa määrä on enintään 50 % toteutuneista kustannuksista.

Avustuksia haetaan ARAn verkkoasioinnissa ja myönnettävä avustus maksetaan avustettavien toimenpiteiden jälkeen. Päätös avustuksen myöntämisestä on kuitenkin tyypillisesti saatava ennen töiden aloittamista.

Vakuutusyhtiöt voivat eräissä tapauksissa maksaa asunnon muutostyöt, jos taustalla on vammautuminen liikenneonnettomuuden tai tapaturman seurauksena. Tällöin korvausperiaatteet ovat samanlaiset kuin vammaispalvelulain perusteella.

Vanhustyön keskusliiton sivuilla korvauksista kerrotaan, että avustukset kattavat pääsääntöisesti vain osan korjauksen kokonaiskustannuksista. Myönnetty avustus yleensä myös maksetaan jälkikäteen. Laskut pitää näin ollen varautua maksamaan ensin itse ja kuitit täytyy säilyttää.

Jos kotonaan haluaa asua vielä, kun ikää tulee, tarvittavia muutoksia kannattaa miettiä ajoissa. Pohdintaa ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin ja erilaisilta järjestöiltä löytyy asiantuntijoita tukemaan esteettömyyttä pohtivia ihmisiä monenlaisissa tilanteissa. 

Teksti: Siru Uusi-Seppälä
Kuva: Freepik