Useimmat suomalaiset eivät voisi elää ilman jokalauantaista saunaansa. Jotain kuuman kylvyn eli furon merkityksestä japanilaisille kertoo se, että furossa käydään joka päivä.

Siinä missä suomessa mennään saunaan, Japanissa mennään furoon eli kuumaan kylpyyn. Furon sosiaaliset merkitysulottuvuudet ovat niin lähellä saunaa, että se sopii hyvin tähän maailman saunoja käsittelevään juttusarjaan.

Furo on japanilaisille paljon enemmän kuin peseytymistä: se on tapa rentoutua ja tyhjentää mieli arjen huolista. Historiallisessa katsannossa kylpeminen on myös tärkeä sosiaalisen elämän muoto ja kytkeytyy uskonnolliseen kulttuuriperintöön.

Nykyisin Japanissa on kolmen tyyppisiä furoja. Nämä ovat koti-furo, sentô eli yleinen kylpylä ja onsen eli kuuma lähde.

Jokaisen kodin furo

Koti-furo on lähes jokaisessa japanilaisessa kodissa ja sitä käytetään päivittäin. Tavallisesti kylpyveden lämpötila on 40–42 astetta. Jotkut pitävät veden lähes sietämättömän kuumana. Kuumuuden koetaan rentouttavan ja vapauttavan työpäivän paineista. Kotifurojen vesiallas on usein varustettu kannella, joka estää vettä viilenemästä ennen kylpyä.

Furot ovat syvempiä kuin länsimaiset kylpyammeet. Vaikka kylpijä nostaisi polvensa pystyyn, ne eivät pilkistä vedestä. Kun furossa istuu selkä köyryssä, hartiat peittyvät juuri. Ulkomaanmatkoilla japanilaisia usein harmittaa, ettei paikallisissa ammeissa voi istua kaulaansa myöten vedessä.

Huomattava ero länsimaisiin kylpyammeisiin ja myös suomalaisiin huoneistosaunoihin verrattuna on, että koti-furo sijaitsee eri huoneessa kuin wc-istuin. Japanilaisessa ajattelussa termi ”kegare” viittaa likaisuuteen ja pahaan olotilaan, kegaresta puhdistautumista nimitetään termillä ”kiyome”. Käymälän ajatellaan olevan kegaren täyttämä tila ja koti-furo taas on tärkeä väline kiyomessa. Tämän vuoksi wc ja amme eivät sovi samaan tilaan.

Juhlapäivinä maustettu kylpy

Joinain tärkeinä päivinä kylpy on tavallista juhlallisempi. Tyttöjen juhlan päivänä kylpyvedessä on persikanlehtiä, lasten varttumista juhlistavana päivänä kalmojuuria ja talvipäivänseisauksena yuzy-hedelmän eli eräänlaisen limettihedelmän lohkoja.

Kotifuroihin mahtuu yleensä vain yksi kerrallaan. Maalla talouksissa, joissa asuu vanhan perinteen mukaisesti monta sukupolvea samassa kodissa, isoisät kylpevät yleensä pikkulasten kanssa. Vanhan tavan mukaan isä kylpee ensin ja nuori miniä viimeiseksi.

Suomalaiset menevät ensin löylyyn ja peseytyvät sitten. Furossa järjestys on päinvastainen, sillä japanilaiset peseytyvät ennen furoon pulahtamista. Tämä koskee niin koti-furoja kuin julkisia kylpylöitäkin.

Yleinen kylpylä eli sentô

Sentô on japanilainen julkinen kylpylä. Samalla tavalla kuin Suomen yleiset saunat ovat väistyneet yksityisten kotisaunojen tieltä, sentôt ovat vähentyneet viimeisimmän puolen vuosisadan kuluessa koti-furojen yleistyessä.

Joillekin sentô on silti edelleen tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Japanilaiset ajattelevat, että fyysinen intiimiys – yhdessä kylpeminen – tuo mukanaan myös henkistä intiimiyttä eli saa ihmiset avautumaan. Tässä on selvää sukulaisuutta suomalaisten saunomiseen.

Perinteisen Sentôn sisäänkäynti sinisine verhoineen muistuttaa hieman japanilaisen temppelin vastaavaa. Sisäänkäynnin jälkeen sentô jakautuu korokkeen jakamiin miesten ja naisten osastoihin. Korokkeella istuu rahastamisen hoitava kylvynvalvoja.

Lapset liikkuvat korokkeen molemmin puolin, mutta aikuiset miehet ja naiset pysyvät nykyisin omilla puolillaan. Muinoin tällaista jakoa ei ollut, vaan sukupuolet kylpivät sekaisin. Silloin yhteiset kylvyt olivat pyhiä puhdistautumis- eli kiyomemenoja.

Kuuma lähde onsen on luksusta

Tuliperäisessä Japanissa on kuumia lähteitä, joiden ympärille on kehittynyt huomattava kylpyläkulttuuri. Kylpylöiden nimi ”onsen” tulee sanoista ”on”, ”kuuma”, ja ”sen”, ”lähde”. Pääosa onseneista sijaitsee vuoristossa.

Matka onseniin vastaa mitä parhaimmin japanilaista käsitystä laatuajasta. Onsenissa kylpemisen koetaan virkistävän henkisesti. Yrityksen johtajien ja työväen yhteisen retken onseniin koetaan lujittavan työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Perinteisesti onseneihin on tehty runsaasti myös häämatkoja.

Onsenien kylpyveteen on liuennut paikallisia mineraaleja. Mineraalien vaikutuksia on analysoitu ja japanilaisten käsityksen mukaan eri mineraalit tepsivät useisiin eri vaivoihin: yhdessä lähteessä kylpeminen auttaa vatsaa ja suolistoa, toisessa hermosärkyjä ja ihosairauksia.

Tatuoiduille porttikielto

Terveysvaikutusten vuoksi onseneihin tehdään kuukausienkin mittaisia visiittejä. Tämä tôji-hoito on hyvin perusteellista. Sairauden hoito-ohjeissa saatetaan määrätä päivittäisten kylpyjen määrästä ja jopa siitä, miten monta kymmentä kertaa määrättyä ruumiinosaa on valeltava vedellä.

Tôji-hoito on varsin askeettista ja siihen keskittyneet onsenit rauhallisia. Toisaalta on myös sosiaaliseen kanssakäymiseen keskittyneitä onseneita, joiden ympärille on pystytetty vilkkaita huvittelukortteleita.

Useissa onseneissa ja sentôissa sovelletaan vielä tänä päivänä melko yllättävää sääntöä, joka turistien on hyvä tietää: tatuoiduilla on porttikielto kylpyyn. Historiallinen tausta on se, että yakuzan eli niin sanotun Japanin mafian jäsenillä on perinteisesti ollut näyttävät tatuoinnit ja heidät haluttiin pitää pois kylpylöistä.

Kielto on edelleen paikoin niin tiukka, että varsin kaukaisesti mafiosoa muistuttava, pienen perhosen lapaansa tatuoinut siro tyttö käännytetään ovelta.