Kun muovilla vuoratut nollaenergiatalot kamppailevat sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden kourissa, kotimainen hirsirakentaminen tekee uutta nousua. Omakotikohteiden lisäksi hirttä suositaan myös isojen julkisten kohteiden rakennusmateriaalina, esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Hirsirakentamisen suosion taustalla on todennäköisesti ihmisten lisääntynyt kiinnostus sisäilman laatuun sekä ekologisuuteen. Samoilla linjoilla on myös hirsitaloja valmistavan Mammuttikodin Janne Viitaharju.
– Suosion kasvun takana on varmasti viime aikoina esiin tulleet ongelmat omakotitalojen ja julkisten rakennusten sisäilmassa ja kosteudenhallinnassa. Vastaavasti vaikutusta on myös positiivisella uutisoinnilla hirren käytön yleistymisestä kouluissa, päiväkodeissa ym. julkisissa rakennuksissa.

Vaikka hirsitalojen suosio on kovassa nousussa ja hirsirakenteen merkitys hyvälle sisäilmalle on tiedossa, modernista hirsitalosta haaveileva saattaa törmätä edelleen erikoisiin ennakkoluuloihin, jotka perustuvat joko täysin vääriin tietoihin tai vanhentuneeseen rakennustekniikkaan viittaamiseen. Hirsitalon rakentaja voi joutua kuuntelemaan esimerkiksi lähipiirinsä tietoviisaiden paatoksellisia monologeja hirsitalon huonosta eristämiskyvystä ja hirren raoista huokuvasta pakkasilmasta. Tällaiset väitteet pohjataan yleensä kokemuksiin 1800-luvulla rakennetuista ”mummoloista” ja muista vanhoista rakennuksista joissa ilma vaihtui liiankin reippaasti joka raosta. Nykyään rakennettavat modernit hirsitalot eivät kuitenkaan kalpene eristävyydessä tai tiiveydessä juurikaan ilmatiiviiksi muovitettujen ristikkorakenteisten talojen rinnalla.

– Vuonna 2015 rakennettujen Mammuttitalojen tiiveyslukujen keskiarvo on 0,8, eli siis todella hyvällä tasolla verrattuna mihin tahansa muuhun seinärakenteeseen, vakuuttaa Viitaharju. Mammuttikoti on valmistanut Yli-Kiimingissä hirsitaloja vuodesta 1989.

Kun seinän eristävyydestä kertovan U-arvon määräyksiä tiukennettiin toistuvasti 2000-luvulla, oli hirsitaloteollisuus lähes täystuhon partaalla. Onneksi hirsitaloille saatiin määriteltyä omat U-arvot ja sallittiin hieman muita rakennustyyppejä korkeammat E-luvut. Ympäristöministeriö perusteli ratkaisua hirren vähäisellä elinkaaren aikaisella ympäristökuormituksella sekä perinteikkään rakennustavan jatkuvuuden varmistamisella. Hirsirakentaminen onkin hiilijalanjäljessä mitattuna huomattavasti ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin äärimmäisen energiapihiksi ja ilmatiiviiksi muovitettu talo. Hirsirakenteinen seinä myös hengittää tasaten sisäilman kosteusvaihteluita.

– Hirsi imee ilmasta kosteutta ja luovuttaa sitä takaisin huoneilmaan toimien ikään kuin ilmankostuttimena, Viitaharju kuvailee.

– Tämän luontaisen mekanismin ansiosta hirsitalossa ei tarvitse kärsiä kuivasta sisäilmasta, mutta tätä täyspuurakenteen ominaisuutta ei kuitenkaan tule sekoittaa tiiveyteen.

Yksinkertainen rakentaa

Miellyttävä ja terveellinen sisäilma ei suinkaan ole ainut hirsitalon valintaa tukeva tekijä. Modernilla ulkoasulla varustettu hirsitalo ei ole mitenkään erityisen haastava rakennettava, lähinnä päinvastoin. Hirsikehikko nousee nopeasti pystyyn ja samalla syntyy valmista seinäpintaa sisä- ja ulkotiloihin. Erillistä ulkovuorausta ei tarvita, eikä sisällä tarvitse käyttää aikaa ja vaivaa seinäpintojen levytykseen, villoitukseen ja tasoitukseen. Seinäpinnat voi halutessaan esimerkiksi vahata tai lakata mieleisen väriseksi. Ulkopuolella hirsi yleensä käsitellään kertaalleen homesuoja-aineella ja sen jälkeen maalataan.

Kirveellä veistettyjä tai pyöröhirrestä perinteiseen malliin toteutettuja hirsitaloja toki rakennetaan edelleen esimerkiksi kesämökeiksi, mutta yleisimmin vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetuissa hirsitaloissa käytössä on lamellihirsi, eli useammasta palasesta yhteen liimattu hirsi.

– Useammasta lamellista yhteen liimattu hirsi ei vääntyile ja halkeile niin kuin yhdestä puusta valmistettu. Painuminen on myös huomattavasti vähäisempää lamellihirrellä, Viitaharju kertaa modernisoidun menetelmän etuja.

– Hirren ulkopintaan käännetty sydänpuu varmistaa siistin, halkeilemattoman ja säätä kestävän tuotteen, Viitaharju lisää.

Lamellihirsirakenteisen talon kokonaispainuma on arviolta 2-4 senttimetriä talon elinkaaren aikana. Näin ollen vanha ja väsynyt sanonta ”hirsitalo elää kunnes kurkihirsi on maassa” voidaan lamellihirsirakenteen kohdalla unohtaa.

Toinen merkittävä piirre modernissa hirsitalossa on ristikkorakenteen yhdistäminen osaksi hirsirakennetta. Yleensä 1,5-kerroksinen talo toteutetaankin yläkerran osalta kehäristikolla. Tällä helpotetaan painumien hallintaa yläkerran osalta.

– Puolitoistakerroksiset mallit ovat yläkerraltaan kapeampia kuin alakerta, jolloin kehäristikko tuo etua sen toteuttamisessa, Viitaharju selventää.

– Kaksikerroksiset talot toteutamme aina asuintilojen osalta hirrellä tasakertaan asti, jonka jälkeen rungon päälle lasketaan normaalit kattoristikot.

Viitaharjun mukaan Mammuttikoti toteuttaa vuodessa muutamia kohteita myös niin sanottuna kurkihirsimallina.

Epäkohdat lähinnä myyttejä

Muiden huolenaiheiden lisäksi joskus kuulee puhuttavan kunnan rakennusvalvonnan nuivasta suhtautumisesta hirsitaloihin. Kaava-alueella niin sanotulla classic-nurkalla toteutettu, perinteisen näköinen hirsitalo jääkin usein haaveeksi. Niinpä useat hirsitalovalmistajat tarjoavat vaihtoehdoksi kaava-alueelle hyväksyttyä jiirinurkkaa, jonka ansiosta hirsitalo ei juuri ulkoiselta olemukseltaan eroa tavanomaisesta puutalosta. Itse talosuunnittelun kannalta hirsitalo on toteutettavissa siinä missä muustakin materiaalista rakennetut.

– Nykyään suurin osa rakennuksista suunnitellaan ja toteutetaan täysin yksilöllisesti asiakkaan omien suunnitelmien perusteella. Muutamia asioita pitää huomioida ikkunoiden ja ovien sijoittelun kanssa. Kaava-alueiden rakentamistapaohjeet otetaan huomioon heti suunnitteluvaiheessa, eikä rakennusvalvonta ole tehnyt ekologisesta seinämateriaalista ongelmaa.

Kysymyksiä herää toisinaan lamellihirressä käytetyn liiman vaikutuksista puun ominaisuuksiin sekä itse liiman koostumuksesta. Suomessa, jossa esimerkiksi lastulevyihin on tungettu formaldehydiä ja lukuisia muita haitallisia aineita terv eysvaikutuksista välittämättä läpi vuosikymmenten, on vihdoin ryhdytty kyselemään oikeita kysymyksiä koskien rakennusmateriaaleja.

– Käytetty liima on yksikomponenttista ja kovettuu materiaalin ja ilmankosteuden vaikutuksesta. Hirren kosteustasapaino voidaan taata liimakerroksesta huolimatta. Liiman valmistuksessa ei ole käytetty liuotinaineita eikä formaldehydiä, Viitaharju vakuuttaa.