Helppohoitoinen ja näyttävä piha edellyttää hyviä pohjatöitä ja oikeita taimivalintoja. Vanhaa pihaa uudistettaessa kannattaa myös hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassaolevia kasveja.

Alkukevät on suotuisaa aikaa pihatöiden valmisteluille. Vanhan pihan ylläpitoa voivat kuitenkin hankaloittaa pihaa perustettaessa tehdyt ratkaisut, jotka eivät enää miellytä silmää tai ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi. Haastavia ovat esimerkiksi iso nurmikenttä ja kasvimaa, yksittäiset isot puut ja pensaat, istutusten ongelmallinen sijoittelu ja väärät pohjamateriaalit.

– Jos vanhasta pihasta halutaan helppohoitoinen, pitää säästää mahdollisimman paljon olemassaolevaa. Jo asettunutta kasvillisuutta on helpompi pitää yllä kuin istuttaa uutta. Nykyinen maaperä kannattaa hyödyntää mahdollisimman pitkälle, toteaa suunnitteluhortonomi Mikko Petäjäniemi, joka opettaa muun muassa viherrakentamista Hämeen ammatti-instituutissa.

– Laajamittainen maamassojen vaihto voi olla kallista. Paljon riippuu siitä millaista maata pihalla on. Savimaa voidaan hyödyntää lisäämällä siihen hiekkaa tai eloperäistä turvetta, että sen viljelyominaisuudet paranevat.

Maaperä on Suomessa yleensä hapanta, joten joidenkin kasvien voi olla vaikea saada tarpeeksi ravinteita käyttöönsä. Happamuutta voi vähentää kalkitsemalla maata säännöllisesti.

– Kuluttaja voisi käyttää viljavuuspalvelu.fi -palvelua selvittämään maaperän ominaisuudet ja nykytilan, että voi jatkossa toimia oikein. Maa voi olla hyvinkin ravinnepitoista jos siinä on ollut kasvustoa. Sivusto palvelee viljelijöitä mutta kuluttajakin voi lähettää maanäytteen sinne. Maaperää arvioidaan myös viherrakentamisen osalta, neuvoo Petäjäniemi.

Maaperän viljavuustutkimus auttaa hahmottamaan, miten paljon maata kannattaa lannoittaa.

– Yleisten ohjeiden ehdoilla ei kannata liikaa lannoittaa. Jos maaperä on liian lannoitepitoista niin kasvi ei saa otettua maaperästä vettä ja kuivuu. Lannoituksesta voi olla silloin enemmän haittaa kuin hyötyä.

Talven jäljet näkyvät pihalla

Maalis-huhtikuussa puutarhuri pääsee aloittamaan jo osan pihavalmisteluista. Puutarhassa voidaan tehdä esimerkiksi havujen suojausta ja omenapuiden leikkuuta, sekä aloittaa kukkien, yrttien ja vihannesten esikasvatus.

– Maatöitä ei ehkä päästä vielä tekemään, mutta yleensä tässä keväällä voi tehdä kasvien ja yrttien esikasvatusta. Sitä ei kannata aloittaa liian aikaisin, etteivät kasvit venähdä pimeissä olosuhteissa. Ne ehtivät myöhemminkin tuottaa satoa ja kukkia kasvukauden aikana, Petäjäniemi kertoo.

– Havujen suojaus pitää tehdä kevättalvella. Havut ja rhodot peitetään, sillä kun aurinkoa alkaa olla enemmän, kasvit alkavat yhteyttämään. Mutta koska juuret eivät saa jäisestä maasta vettä niin kasvi kuivuu. Varjostamalla voi suojata kasvin niin, ettei se ruskistu.

– Omenapuiden kevätleikkuut on yksi iso homma, jonka voi jo aloittaa. Kunhan silmut eivät ehdi puhkeamaan, omenapuita voi vielä leikata, Petäjäniemi lisää. Viime vuosien vähälumiset talvet ovat olleet haastavia kasvien selviytymisen kannalta. Kovilla pakkasilla kasvit paleltuvat herkästi ilman lumisuojaa. Talven aiheuttamat vauriot selviävät kuitenkin vasta kun kasvukausi alkaa.

– Jos joku kasvi kuolee niin sitten se joudutaan korvaamaan. Vaikka kasvi kärsisi, se ei ole kuolemantuomio. Usein kasvi voidaan vielä pelastaa. Jos puusta kuolee silmuja, niin sitä voidaan auttaa hoitoleikkuulla.

Helpotusta pihatöihin

Puutarhanhoitoa voi helpottaa näyttävyydestä tinkimättä esimerkiksi katekankailla, jotka estävät rikkakasvien kasvua. Jos kasvi kitketään, mutta maaperässä on vielä sen siemenpankkia jäljellä, rikkaruohot itävät edelleen. Pahimmillaan pintamaata voidaan joutua vaihtamaan, jotta rikkakasveista päästäisiin eroon.

– Käyttämällä katekangasta ja sen päällä koristekatemateriaalia tai koristekiveä saadaan helposti näyttävää ja selvitetään rikkakasviongelma. Katekankaan kanssa joudutaan kitkemään vain sieltä mistä maa on paljaana.

Moni voi laittaa pihalleen myös suuren nurmipinta-alan helppohoitoisuutta tavoitellessaan. Ristiriitaisesti nurmikko voi kuitenkin osoittautua työlääksi jos sitä joutuu leikkaamaan kaksi kertaa viikossa kasvukaudella.

– Jos pystyy pienentämään nurmipinnan kokoa perenna-, pensas- tai puuistutuksilla, säästää itseään. Iso nurmipinta ei ole itse asiassa kauhean vähä- tai helppohoitoinen, Petäjäniemi toteaa.

– Jos on varjoisa piha ja sammaleinen nurmipinta, niin voi miettiä muita ratkaisuja kuin pitää väkisin nurmipintaa yllä kalkitsemalla ja ilmaamalla pintaa.

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Suomi on jaettu numeroituihin kasvuvyöhykkeisiin koristekasvien menestymisen perusteella.

Mitä suurempi vyöhykkeen numero on, sitä ankarammat ovat sen ilmasto-olosuhteet.

– Ota huomioon missä asut. Jalot lehtipuut menestyvät etelässä, mutta vaihtelevasti pohjoisessa, toteaa Petäjäniemi kasvivalintojen suhteen.

– Taimissa on ilmoitettu oikea kasvuvyöhyke. Jos oma alue on aivan sen rajalla, kannattaisi lajike vaihtaa. Ikivanha hokema on, että oikea kasvi oikeaan paikkaan. Sitten piha on helppohoitoinen.

Tänä vuonna istutuksissa on huomioitava myös yksityishenkilöille voimaan tullut vieraslajien torjumisvelvollisuus. Jos pihalla on erittäin haitallisia vieraslajeja, niiden torjuminen on tontin omistajan velvollisuus eikä niitä saisi päästää leviämään.

Petäjäniemi ei suosittele siis enää esimerkiksi kurtturuusua istutettavaksi. Kurtturuusu menestyy kyllä hyvin, mutta myös leviää ongelmallisen nopeasti. Muitakin helppoja lajikevaihtoehtoja on kuitenkin saatavilla.

– Esimerkiksi havut on helppohoitoisia jos haluaa päästä vähällä vaivalla. Kestosuosikkeja ovat myös FinE-lajikkeet, joista on kehitetty Suomen olosuhteissa kestäviä. Niitä voi suositella.

Petäjäniemi mainitsee uudeksi pihasuosiksi pensasmustikan, joka sopii happamaan maahan.

– Pensasmustikka on kaunis, siro kasvi, joka menestyy varjoisammassa ja happamassa maassa, hän kehuu.

Pensasmustikka on täysin hyönteispölytteinen, joten siitä ei kannata odottaa satoa jos pihalla ei ole pölyttäviä hyönteisiä. Esimerkiksi Suomen Mehiläishoitajain Liiton verkkosivuilta löytyy pölytyspalveluita tarjoavia mehiläistarhaajia, joilta voi vuokrata mehiläisiä pölyttämään kasvit.

– Vaikutus voi olla merkittäväkin riippuen kasvilajista. Ilmastonmuutoksen lisäksi pölyttävien hyönteisten kato on huolestuttanut. Voisi olla ympäristöteko ottaa joko oma mehiläispesä tai vuokrata se pihaan, toteaa Petäjäniemi.

Istuta harkiten

Vaikka pihalle olisikin valinnut kasvuvyöhykkeen kannalta oikeat lajikkeet, niiden sijoittelu puutarhaan on vielä harkittava huolella, että kasvit voivat menestyä.

– Ryhmäkasveissa perennat istutetaan usein liian harvakseen, jolloin rikkakasvit pääsevät kasvamaan. Ja jos kasvit istutetaan liian lähelle rakenteita tai taloa, se ei tee hyvää kasville ja talolle. Jättäisin sokkelista melkein kolme metriä vapaaksi, kertoo Petäjäniemi.

– Toinen ongelma on liian syvään tai matalaan istuttaminen. Käyttämällä astiataimia näkee helposti missä istutussyvyydessä ne ovat olleet taimistolla. Siihen vielä 1-2 senttiä multaa päälle niin syvyys on sopiva.

Taimien ja pensaiden kastelusta kannattaa huolehtia hyvin niin istutuksen aikana kuin sen jälkeenkin. Esimerkiksi puut eivät normaalisti tarvitse kastelua, mutta kun uusi puu istutetaan pihaan, sitä pitäisi kastella kahden vuoden ajan varsinkin hellepäivinä.

Kasvien istutusetäisyydet kannattaa pohtia sen mukaan, miltä piha näyttää vaikkapa viiden vuoden päästä. Tyypillinen ongelma on istuttaa pihan kokoon nähden väärän kokoisia kasveja.

– Huomioi täysikasvuisen kasvin koko ja sen leviäminen. Esimerkiksi kanukka leviää juurtumalla ja voi olla jopa ongelma jos leviää pieneen pihaan, Petäjäniemi muistuttaa.

– Kannattaa miettiä pihaa kokonaisuutena eikä yksittäisten kasvien kautta. Ensin pihalle mietitään teema ja sen kautta valitaan sitten lajit. Kasveissa on vaihtoehtoja, ja lajeja voi tarvittaessa korvata toisilla ja katsoa menestyvätkö ne.