Hybridilämmitys valikoituu nykyään entistä useamman pientalon lämmitysratkaisuksi. Sen avulla voidaan hyödyntää uusiutuvia ja edullisempia energiamuotoja, mutta myös laskea päästöjä.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tämänvuotinen asumismenoselvitys arvioi suomalaisten asumismenojen kasvun jatkavan – joskin aiempaa hitaampana – vuosina 2019–2021. 

Asumisen suurin yksittäinen kuluerä on tavallisimmin lämmitys, ja sillä on ollut oma roolinsa myös asumismenojen kasvussa. Esimerkiksi Omakotiliiton taannoisen selvityksen mukaan suurin osa asumismenojen alueellisista eroista selittyi juuri lämmityskuluilla. Liitto otti myös elokuussa kantaa Rinteen hallituksen kestävän kehityksen verouudistukseen ja huomautti lämmitysenergiaverojen korotuksen lisäävän asumiskustannuksia entisestään. 

Ei siis mikään ihme, että eri lämmitysmuotoja yhdistelevä hybridilämmitys kiinnostaa nykyään entistä enemmän omakotitalonomistajia, jotka haikailevat pienempien lämmityskulujen perään.

– Siinä voi olla kaksi tai useampi lämmitysmuotoa, jotka vuorottelevat esimerkiksi vuodenajan tai vuorokauden aikana siten, että hyödynnetään mahdollisimman edullista lämmitysmuotoa, joka useimmissa tapauksissa on uusiutuvaa energiaa ja laskee siten myös päästöjä, kuvailee Porin kaupungin energiainsinööri Marjo Kekki hybridilämmitystä. Hän toimii energianeuvojanaEnergianeuvonta Satakunnassa -hankkeessa sekä ILSA – Ilmastoviisas Satakunta -hankkeessa.

Hybridilämmitys yleistynyt viime vuosina

Hybridilämmitys on Kekin mukaan viime vuosina yleistynyt ja muuttunut monimuotoisemmaksi, mutta sitä voidaan ajatella olleen jo pitkään. Hän mainitsee esimerkkinä puun polton tulisijassa sähkö- tai jonkin muun lämmityksen rinnalla lämmityskulujen leikkaamiseksi.

Kekki huomauttaa, että erityisesti suosiotaan ovat kasvattaneet erilaiset lämpöpumppuratkaisut, joista etenkin ilmalämpöpumppujen myyntiluvut ovat nousseet voimakkaasti erityisesti niiden viilennysominaisuuden vuoksi.

– Ilmalämpöpumppua voi käyttää tietenkin myös tilojen lämmitykseen – täydentämässä esimerkiksi sähkölämmitystä – jolle meidän oloissamme on suurempi tarve kuin jäähdytykselle. Vastoin urbaanilegendaa ilmalämpöpumpun käyttö kesäaikaiseen jäähdytykseen ei syö lämmityskauden aikana saatuja säästöjä, mikäli sitä käytetään oikein.

Hybridilämmitystä hankitaan Kekin mukaan etenkin vanhempiin kohteisiin lämmitystaparemontin yhteydessä. Hän toteaa, että edessä on kuitenkin suuri muutos, kun öljyn lämmityskäytöstä ollaan hallituksen ohjelman mukaan luopumassa 2020-luvulla. 

– Käytännössä tämä tarkoittanee lämmitysöljyn verotuksen nostamista samalle tasolle dieselin kanssa.

Valitse toisiaan tukevat lämmitysmuodot 

Hybridilämmityksessä voi sovitella yhteen useampia eri lämmitysmuotoja. Jotta siitä saataisiin kuitenkin suurin mahdollinen hyöty irti, olisi hyvä miettiä, mitkä lämmitysmuodot tukevat hyvin toisiaan niin teknisesti kuin taloudellisestikin.

– Tapauksesta riippuen hybridilämmitys voi sisältää esimerkiksi aurinkoenergiaa, puulämmitystä joko kattilassa tai tulisijassa, pellettiä automaattisessa pellettitakassa tai kattilassa, tai lämpöpumppuratkaisuja, luettelee Marjo Kekki.

Hän mainitsee esimerkiksi aurinkolämmön sopivan käytännössä kaikkiin vesikiertoisiin lämmitysjärjestelmiin. Sitä voi käyttää tuottamaan lämmintä käyttövettä keväästä syksyyn ja kesällä hoitamaan märkätilojen lattialämmitys, mikä vaatii kuitenkin vesikiertoisen lämmönjaon ja oman lämmityskierron märkätiloille.

– Suuremmalla keräinalalla saadaan hyötyä vielä myös muun asunnon lämmittämiseen keväisin ja syksyisin. Aurinkolämpö varastoidaan lämminvesivaraajaan, jonka mitoittaminen on tärkeä seikka aurinkolämmön kannattavuudessa, kertoo Kekki.

Erityisen hyvä yhdistelmä hänen mukaansa on puu- tai pellettilämmitys aurinkolämmön rinnalla. Tällöin auringosta saadaan kaikki tarvittava lämmitysenergia keväästä syksyyn ja vältytään puun polttamiselta.

– Myös öljylämmityksen rinnalle sopii monta täydentävää lämmitysmuotoa, mutta öljylämmittäjän kannattaa odottaa, miten hallitus linjaa öljylämmityksestä luopumisen eli voiko öljyä tulevaisuudessa käyttää yhtenä lämmitysmuotona muiden rinnalla.

Aurinkosähköllä, jota saadaan keväästä syksyyn, voi puolestaan tuottaa lämpöpumpun käyttämää sähköä kesälläkin. Ilmalämpöpumpun viilennyskäyttö kesällä ja aurinkosähkö kulkevatkin Kekin mukaan ajankohdallisesti hyvin käsi kädessä.

Nykyinen lämmitysjärjestelmä rajaa vaihtoehtoja

Se, millaisiin pientalokohteisiin hybridilämmitys soveltuu, riippuu Kekin mukaan valitusta täydentävästä lämmitysmuodosta. Esimerkiksi vesikiertoinen lämmönjako joko patteri- tai lattialämmityksenä mahdollistaa lämmitysjärjestelmän täydentämisen lämmöntuottotavalla, joka myös siirtää lämmön veteen.

– Niin sanotun kuivan lämmönjakojärjestelmän rinnalla, jossa on esimerkiksi sähköpatterit, voidaan tuottaa lämpöä tulisijalla, ilmalämpöpumpulla tai automaattisella pellettitakalla. Mikäli lämpöenergiankulutus on pientä, voi järjestelmän täydentäminen olla haastavaa taloudellisessa mielessä.

Kekki huomauttaa, että olemassa olevan lämmöntuottotavan kunto ja ikä saattavat kuitenkin asettaa esteitä sen käytölle osana hybridilämmitysjärjestelmää. Hybridilämmityksen toteutusta suunniteltaessa onkin tärkeää tuntea olemassa oleva lämmitys ja lämmönjakojärjestelmä, sillä ne rajaavat vaihtoehtoja. 

– Vesikiertoisessa lämmönjakojärjestelmässä, jossa lämpö tuotetaan vaikka öljyllä, on vaihtoehtoja enemmän kuin esimerkiksi sähköpatterilämmityksessä. Joissain tapauksissa pannuhuoneen koko rajoittaa hybridilämmitykseen siirtymistä, hän toteaa.

Kannattavuus ohjaa järjestelmän suunnittelua 

Koska hybridilämmitykseen siirtymisen motiivina on yleensä lämmityskuluista säästäminen, sen kustannukset ja investoinnin kannattavuus ylipäätään kiinnostavat väistämättä. Mutta miten arvioida, mitkä lämmitysmuodot olisivat sitten pidemmän päälle juuri omalla kohdalla kustannustehokkaita?

Marjo Kekki toteaa, että mikäli kohteessa on lämmitystapa, jossa ei ole perusmaksuja ja energia on kallista, voidaan järjestelmän täydennykseltä odottaa taloudellista kannattavuutta. 

– Sen sijaan, jos käytössä on esimerkiksi kaukolämpö, jossa energia on edullista ja perusmaksu korkea, lämmitysjärjestelmän täydentäminen ei kannata taloudellisesti. 

Koska niin toteutustavat kuin lähtötilanteetkin ovat kirjavia, hybridilämmitykseen siirtymisestä koituvat kustannukset ovat kuitenkin aivan tapauskohtaisia.

– Halvimmillaan kyse voi olla ilmalämpöpumpun hankkimisesta sähkö- tai öljylämmityksen rinnalle, jolloin puhutaan reilusta 2000 eurosta. Jos öljylämmitystä lähdetään täydentämään esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpulla, voivat kustannukset nousta yli 10 000 euroon.

Hybridilämmityksen ohjaus olennaisessa roolissa

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmissä on olennaista, että lämmityksen ohjaus toimii suunnitellusti. Näin käytetään aina edullisinta lämmitystapaa tilanteessa kuin tilanteessa. 

– Ammattilaisen suunnitteluun kannattaa siis satsata, kiteyttää Kekki. 

Hän huomauttaa, että hybridilämmityksestä saatavat säästöt riippuvatkin hyvin paljon siitä, onko lämmitystapojen yhdistelmä järkevä ja toimiiko ohjaus.

– Mikäli yhdistellään samalla lämpötilatasolla toimivia lämmönlähteitä, esimerkiksi aurinkolämpö ja poistoilmalämpöpumppu, voi takaisinmaksuaika venähtää pitkäksi.

Ohjauksen rooli hybridilämmityksessä onkin ensiarvoisen tärkeä:

– Hybridilämmityksen ohjaus on vaativampaa verrattuna yhden lämmitysmuodon järjestelmiin. Markkinoille on tullut viime aikoina hybridilämmityksen ohjaukseen erilaisia ratkaisuja samalla kun keskenään vuorottelevien tai toisiaan täydentävien uusien lämmitysmuotojen määrä on lisääntynyt.

Toimiva lämmitys huomioi vuodenaikojen vaihtelut

Marjo Kekki huomauttaa lämmitystarpeen jakaantuvan hyvin vahvasti vuodenaikojen mukaan. Kesällä tarvetta on yleensä vain märkätilojen lämmitykselle.

– Aurinkoenergiaa hyödynnettäessä tulee huomioida, että se on aina täydentävä järjestelmä, koska marras-, joulu- ja tammikuussa tuotto on hyvin lähellä nollaa.

Hän kertoo, että aurinkosähköä voi syöttää myös lämminvesivaraajan vastuksille, mutta jos lämpimän käyttöveden tarve on suuri kesälläkin, kannattaa tarkastella sen tuottamista aurinkolämmöllä.

– Sen tuotto neliömetriä kohti on jopa kolmin- tai nelinkertainen aurinkosähköön verrattuna.

Tarkempia tietoja hybridilämmityksen hankkimisesta voi hakea Motivan nettisivuilta. Kekki kehottaa lisäksi ottamaan yhteyttä oman maakunnan energianeuvojaan, joiden yhteystiedot löytyvät myös Motivan sivuilta tai yksinkertaisesti googlaamalla ”maakunnalliset energianeuvojat”.

Teksti: Mari Pihlajaniemi