Mitä vaivattomampaa ruohonleikkurin käyttö on, sitä mieluummin nurmikkoa ajaa. Ruohonleikkuri kannattaakin valita ja huoltaa hyvin.

Erilaisten ruohonleikkureiden kirjo on nykyään laaja, mutta pari erilaista leikkurityyppiä dominoi valikoimaa toistaiseksi.

– Yleisimmät ruohonleikkurityypit ovat työnnettävät ja perässä käveltävät polttomoottorikäyttöiset ruohonleikkurit sekä lihasvoimalla työnnettävät kelaleikkurit, kertoo viheralan kouluttaja Jouni Leidenius TTS Työtehoseurasta.

Hän arvioi robottiruohonleikkureiden tulevan silti selkeästi valtaamaan alaa.

– Nyt robottiruohonleikkureita alkaa jo olla markkinoilla sen verran paljon, että väittäisin niiden suosion nousevan. Tosin niiden hinta on vielä aika iso kysymys. Edullisen robottiruohonleikkurin perässä saattaa joutua itse kävelemään, koska laitteet tarvitsevat apua pinteeseen joutuessaan: osa yrittää kiivetä puuhun, jää jumiin tai kaatuu.

Leikkuujäljessä ei kelaleikkurin voittanutta

Jouni Leidenius kertoo kelaleikkureiden olevan leikkuujäljeltään ylivertaisia, vaikka robottiruohonleikkurit alkavatkin hätistellä kelaleikkurin kärkisijaa leikkuujäljen osalta.

– Ruoho pitäisi aina leikata terävällä terällä, ja ainoa millä se oikeasti onnistuu, on kelaleikkuri. Sen paremmuutta leikkuujäljen suhteen on vaikea kiistää, mutta kelaleikkurin terä on vain työläs pitää kunnossa. Mikäli tässä onnistuu, ja ajettava nurmi on tasaista, kävytöntä ja risutonta pintaa, kelaleikkuri toimii hyvin.

Kelaleikkuri onkin varteenotettava vaihtoehto pienemmän pihan omistavalle ruohonleikkaajalle, joka on valmis näkemään ruohonleikkuun ja leikkurin terien teroituksen suhteen vähän tavallista enemmän vaivaa.

– Kelaleikkureille löytyy kyllä tahnoja, joiden avulla saa teriä teroitettua. Ja jos ruohonleikkuuta ajattelee kuntoiluna, kelaleikkurilla voi ajaa nurmea vaikka päivittäin, eikä ruohonleikkaus häiritse naapureitakaan. Kelaleikkuri on myös ekologinen valinta, hiilijalanjäljeltään kaikkein pienin leikkuri.

Rinnepiha vaatii tehoa ruohonleikkurilta

Kelaleikkureissa – kuten muissakin ruohonleikkurityypeissä – kannattaa Leideniuksen mukaan sijoittaa laatuun. Asiantunteva myyjä osaa neuvoa, millainen leikkuri vastaa parhaiten pihan ja ruohonleikkaajan tarpeisiin. Leikkurin valintaan vaikuttaa ensisijaisesti ajettavan alueen koko sekä se, kuinka paljon haluaa itse osallistua nurmikon leikkuuseen. Myös pihan rinteisyys vaikuttaa laitevalintaan olennaisesti.

– Jos pihassa on rinnettä, se vaatii erityyppistä härveliä kuin tasainen piha. Jos rinnettä on runsaasti, kannattaa panostaa vetävään leikkuriin. Vetävä ruohonleikkuri auttaa kummasti kävelyä rinnettä ylös alas. Isolla pihalla ajettava nelivetoleikkuri voi olla järkevä valinta. Robottiruohonleikkuri, joka jaksaa kiivetä rinnettä, vaatii voimaa sähkömoottorilta ja pitoa renkailta.

Leikkuutavan valinta on pitkälti makuasia

Uutta leikkuria hankkiessa on päätettävä myös, millaisen leikkuutavan ja ulkonäön nurmikolleen haluaa.

– On ihan mielipideasia, onko leikkuri bioleikkaava, sivulle puhaltava vai keräävä. Valinta on enemmänkin kiinni siitä, minkä tyyppinen leikkaaja on kyseessä, ja kuinka usein hän haluaa leikata nurmikkoaan: päivittäin, viikoittain vai kuukausittain.

Leikkuujätteen keräys voi olla hyödyllinen ominaisuus, jos kotipuutarhuri haluaa käyttää ruohosilppua vaikkapa kasvimaan katteena. Bioleikkurin eli bioleikkaavan tai biosilppuavan leikkurin hyöty puolestaan piilee siinä, että koneen pieneksi silpoma leikkuujäte ei jää nurmikon pinnalle, vaan tippuu pohjalle ja maatuu mullaksi. Näin nurmikon lannoitustarve voi vähentyä ja jopa poistua, jos ruohoa leikkaa usein. Sivulle puhaltavalla leikkurilla puolestaan pärjää pitkäksi kasvaneen nurmikon kanssa.

Pidä leikkuri puhtaana ja terät kunnossa

Ruohonleikkuun helppoutta haluava päätynee robottiruohonleikkuriin tai ajettavaan leikkuriin. Pienellä tai keskikokoisella pihalla kyseeseen voi tulla akku- tai sähköleikkuri.

– Etenkin sähkökäyttöisen leikkurin saa myös mahtumaan pienempiin säilytystiloihin.

Sähkömoottorilla toimiva leikkuri voi olla todella helppo säilytyksen kannalta, mutta laitteessa on tietenkin sähköjohto perässä. Vaikka ruohonleikkureita on myynnissä ja käytössä monenlaisia, eräs yhdistävä tekijä niillä kuitenkin on.

– Kaikissa ruohonleikkureissa tyypistä tai käyttövoimasta riippumatta on tärkeää puhdistaa leikkuri ruohojätteestä ja pitää teristä huolta, muistuttaa Leidenius.

Leikkuri alustoineen kannattaa puhdistaa jokaisen käyttökerran jälkeen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos nurmikkoa on leikattu kosteana.

– Nurmikko itsessään ei tykkää siitä, että sitä leikataan märkänä. Märkä heinä myös tukkii leikkuria ja paakkuuntuu koneen sisään. Soluneste heinistä voi tarttua kiinni terään, ja neste saattaa myös syövyttää tai ruostuttaa joidenkin leikkureiden metallipintaa.

Kaikki ruuvit tallella uudessa leikkurissa?

Yleisesti ottaen ruohonleikkurit ovat kestäviä laitteita, kunhan niitä hoitaa aktiivisesti ja asianmukaisesti. Tavallinen polttomoottorikäyttöinen ruohonleikkuri ei vuosihuollon ohella vaadikaan oikeastaan muuta kuin puhtaanapitoa.

– Mutta jos ruohonleikkurissa on uutta hirveän hienoa tekniikkaa, hajoamisen riski kasvaa, Jouni Leidenius sanoo.

Viisasta varautumista voi olla ostaa ruohonleikkuri mahdollisimman läheltä, sellaisesta liikkeestä, josta tarvittaessa saa myös huollon ja varaosat.

– Jos haluaa päästä ruohonleikkurin huollosta helpolla, kone kannattaa ostaa paikasta, jossa sama porukka voi myös huoltaa sen. Ja kun vie koneen huoltoon syksyllä ruohonleikkuukauden jälkeen, se on keväällä käyttökunnossa.

Ruohonleikkuri kannattaa huoltaa vähintään kerran vuodessa, joko keväällä tai syksyllä. Näin on hyvä toimia uudenkin leikkurin kanssa.

– Uuden laitteen suhteen kannattaa myös koneen oltua jonkin aikaa käytössä tarkistaa, että siinä on kaikki ruuvit ja mutterit paikoillaan. Joskus ruuvit saattavat löystyä ja osia irrota. Omastakin leikkurista on ollut kaasutin ja pakoputken suojat löysällä, Leidenius kertoo.

Näin sujuu työnnettävän ruohonleikkurin huolto

Yksinkertainen huolto pidentää polttomoottorikäyttöisen, työnnettävän ruohonleikkurin elinikää paljon. Leikkuri kannattaa huoltaa jo ennen talvisäilöön laittamista, mutta viimeistään ennen ensimmäistä leikkuukertaa. Jos leikkurin tankissa on autobensiiniä, se kannattaa tyhjentää ja kaataa tilalle pienmoottoribensiiniä, ja käyttää moottori lämpimäksi. Pienmoottoribensiiniä on suositeltavinta käyttää ruohonleikkurissa sekä läpi käyttökauden että säilytysbensiininä. Pienmoottoribensiini pitää moottorin kaasuttimen kalvon puhtaampana. Näin kone ei karstoitu, vaan käynnistyy helpommin ja saastuttaa vähemmän.

Jotta leikkurin huolto sujuisi turvallisesti, ensimmäiseksi on syytä irrottaa sytytystulpan hattu tulpasta. Leikkuria ei kannata juuri kallistella, jotta polttoaine ei valu vääriin paikkoihin. Sytytystulpat tulee vaihtaa tai vähintäänkin tarkistaa. Myös ilmansuodatin täytyy vaihtaa uuteen tai puhdistaa huolellisesti. Kun sytytystulpat ja ilmansuodatin ovat kunnossa, leikkuri käynnistyy helpommin ja käy puhtaammin. Öljynvaihto on olennainen osa huoltoa. Jos öljy on muuttunut mustaksi, on jo korkea aika vaihtaa öljyt. Ne voi ja täytyykin tarvittaessa vaihtaa myös kesken ruohonleikkuukauden – syksyyn saakka ei öljynvaihdon kanssa kannata odottaa. Huollossa tarkistetaan myös terien kunto. Tarvittaessa terät teroitetaan tai vaihdetaan uusiin. Terän tasapainotus täytyy tarkistaa teroituksessa, ja tarvittaessa teroittaa terää siten, että terä on tasapainoinen. Terien kunnon yhteydessä on hyvä tarkistaa myös teriä ja moottoria suojaava murtopalan kunto, ja vaihtaa pala tarvittaessa.

Jouni Leideniuksen lisäksi artikkelin lähteinä myös Yhteishyvä, Neste sekä TTS:n autoalanperustutkinnon pienkonekorjauksen osaamisalan oppilaiden blogi.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuva: Pixabay