Sähkölämmitteisessä talossa lämmityskauden sähkölaskut voivat nostaa hien otsalle. Keinoja lämmityksen tehostamiseen ja sähkönkulutuksen vähentämiseen on kuitenkin saatavilla. Erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan, osin valtion tarjoaman avustuksen vauhdittamana.

Talon energiatehokkuuden parantaminen on yksinkertainen keino hillitä lämmityskuluja. Entistä useammat hakevat säästöä myös vaihtamalla lämmitysmuotoa tai hankkimalla lämmityksen tueksi esimerkiksi ilmalämpöpumpun. Lisäksi öljylämmityksestä luopuville suunnattu valtiontuki on kannustanut monia pientaloasujia hankkimaan vanhan öljykattilan tilalle joko maalämpöä tai ilma-vesilämpöpumpun. 

Tiivistettynä ilma-vesilämpöpumppu ottaa ulkoilmasta lämpöä puhaltimella ja lämmittää lämpöpumpun avulla vettä niin käyttövedeksi kuin lämmitysjärjestelmää varten. Sen avulla noin 50 prosenttia lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen tarvitusta energiasta saadaan otettua suoraan ulkoilmasta, kertoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.

– Se on enemmän säästävä tai enemmän ulkoilmaa hyväksikäyttävä kuin ilmalämpöpumppu sen käyttöveden takia, mutta investointina eri luokkaa, hän muotoilee.

Ilma-vesilämpöpumppu edellyttää talolta kuitenkin vesikiertoista lämmönjakojärjestelmää, joka on tavallisimmin vesikiertopatteri. Hirvonen toteaa pumpun investointikustannusten kasvavan merkittävästi, jos taloon joudutaan toteuttamaan myös kokonaan uusi lämmönjakojärjestelmä. Jos taloa lämmitetään suoralla sähkölämmityksellä, ilmalämpöpumppu onkin hänen mukaansa useimmiten varteenotettavampi vaihtoehto lämmityksen tehostamiseen.

Edellytyksenä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä

Hirvonen arvioi ilmalämpöpumpun kustannusten olevan parin tuhannen euron luokkaa, kun taas ilma-vesilämpöpumpussa kyse on noin 10 000 euron investoinnista. Jos talossa ei ole jo ennestään sopivaa lämmönjakojärjestelmää, sellaisen toteuttaminen on hänen mukaansa noin 5 000–10 000 euron kustannus. Tapauksia, joissa suorasta sähkölämmityksestä siirryttäisiin pelkkään ilma-vesilämpöpumppuun onkin hänen mukaansa varsin vähän. 

– Toki jos taloon on jostain syystä tulossa isompi remontti ja uusitaan asioita paljon muutenkin, ehkä samalla voidaan se lämmönjakojärjestelmä uusia, jolloin voi käyttää ilma-vesilämpöpumppua tai maalämpöpumppua.

Sähkölämmitteiset talot, joissa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, eivät ole Suomessa kuitenkaan mitenkään harvinaisia. Hirvonen arvioi niitä olevan noin 100 000–150 000. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys on ollut yleinen etenkin vuosina 2000–2010 rakennetuissa pientaloissa. Näissä ilma-vesilämpöpumppu voi olla hyvin kannattava ratkaisu. 

– Sähkölämmityksen korvaamiseen ei saa valtion tukea, mutta siinä on ihan riittävän hyvä kannattavuus ilman tukeakin, hän toteaa.

Valtio myöntää nykyään enintään 4 000 euron suuruisen tuen öljylämmityksen vaihtamiseksi vähäpäästöisempään lämmitysmuotoon. Hirvosen mukaan ehdottomasti yleisin ratkaisu tällä hetkellä on vaihtaa öljykattilan tilalle ilma-vesilämpöpumppu, sillä öljylämmitteisessä talossa vesikiertopatterit tai vesikiertoinen lattialämmitys löytyvät jo entuudestaan.

Kokenut liike osaa opastaa lämpöpumpun käytössä

Ilma-vesilämpöpumppu on Hirvosen mukaan sinänsä automaattinen toiminnoiltaan eikä edellytä käyttäjältä suurempia toimenpiteitä. Hän kehottaa kuitenkin ajoittain tarkistamaan, ettei ulkoyksikköön ole kertynyt jäätä tai lehtiä. 

Ilma-vesilämpöpumppu voidaan hänen mukaansa sijoittaa melko joustavasti rakennuksiin, vaikka ulkonäköseikatkin toki vaikuttavat asiaan. Yleisesti ulkoyksikkö sijoitetaan lähelle seinää esimerkiksi maapukin tai valetun pienen betonialustan varaan. Talvella ulkoyksikön pohjasta tulee kondenssivettä, jota pyritään johtamaan viemäriin tai sadevesijärjestelmään. 

Hirvonen toteaa pumppumerkkejä ja toimijoita olevan runsaasti. Hän suosittelee käyttämään yleistä tai jollain tavalla tunnettua merkkiä, joita on markkinoilla hyvin tarjolla. Pumpun hankinnassa hän painottaa tuotemerkkien sijaan kuitenkin enemmän asiansa osaavan asennus- ja myyjäliikkeen merkitystä. Hän neuvoo valitsemaan liikkeen, jolla on jo kokemusta lämpöpumpuista ja joka osaa tarjota asiakkaille myös palvelua:

– Osaa mitoittaa sen oikein, asentaa sen oikein, ottaa sen käyttöön oikein ja opettaa myös niksit sille käyttäjälle.

Kovilla pakkasilla sähkönkulutuskin kasvaa

Kiinnostus lämpöpumppuja kohtaan on viime vuosina vain kasvanut. Tällä hetkellä ilma-vesilämpöpumppuja myydään Hirvosen mukaan yhtä paljon kuin maalämpöpumppuja, saneerauskaupassa jopa enemmän.

– Öljylämmityksen siirtotuki on samansuuruinen maalämmölle ja ilma-vesilämpöpumpulle. Aika moni ottaa tämän kevyemmän investoinnin ja käyttää sen saman tuen.

Ennen ilma-vesilämpöpumpun hankintaa kannattaa kuitenkin perehtyä myös pumpun toimintaan. Hirvonen muistuttaa, että talven kovimmilla pakkasilla ilma-vesilämpöpumpulla ei saada ilmasta riittävästi energiaa lämmitykseen. Tämä on hyvä tiedostaa, jotta pakkaskuukausien suurempi sähkölasku ei tulisi yllätyksenä. 

– Silloin käytetään pumppujärjestelmän sisällä olevia sähkövastuksia hoitamaan puuttuva energia. Talvella kovimmilla pakkasilla sähköä menee enemmän ja leudommilla ollaan erittäin hyvässä hyötysuhteessa, Hirvonen kertoo.

– Vuositasolla nyrkkisääntönä on, että pumpulla saadaan otettua noin puolet energiasta ulkoilmasta, mutta pakkasilla sähkölasku voi olla isompi, kun vastukset on käyneet. 

Hän toteaa kireitä pakkaspäiviä olevan kuitenkin jopa Suomessa tilastojen mukaan yllättävän vähän. 

Kovimmilla pakkasilla moni polttaa myös puuta ilma-vesilämpöpumpun tukena, jolloin sähkönkulutusta saadaan pienemmäksi.

Sähköllä lämmittäjän sähkölasku kevenee kilpailuttamalla

Sähkön kilpailuttaminen voi säästää sähkölämmittäjälle pitkän pennin. Vaikka kilpailuttaminen on ollut mahdollista jo pitkään, tilaisuuteen tarttuu edelleenkin yllättävän harva. Kyselimmekin Kuluttajaliitolta muutamia vinkkejä siitä, mitä omakotitaloasujan kannattaisi huomioida sähkösopimuksen kilpailuttamisessa.

Myös Kuluttajaliitto soisi kilpailuttamisen yleistyvän nykyisestä, vaikka hintatietoisiakin kuluttajia löytyy kyllä. Moni on ollut saman sähköyhtiön asiakkaana pitkään ja kokee kilpailuttamisen vieraaksi ajatukseksi, osa taas ei tiedä mistä edes lähtisi liikkeelle tai tietotaidot asiasta ovat muuten puutteelliset.

Kuluttajaliitto kuitenkin kiittelee sitä, että kuluttaja voi nykyään tehdä kilpailuttamisen etukäteen ja rauhassa kotoa käsin, vaikka ei sähköyhtiön vaihtamiseen asti päätyisikään. Kuluttajat voivat myös valinnoillaan suosia itselleen tärkeitä arvoja, kuten esimerkiksi valita sähkön tuotantotavaksi vihreämmän vaihtoehdon.

Edullisin sopimustyyppi löytyy kilpailuttamalla

Sähkösopimustyypit eroavat voimassaolonsa ja hinnoittelunsa suhteen. Sopimus voi olla toistaiseksi voimassaoleva, määräaikainen tai pörssisidonnainen. 

Kuluttajaliitto toteaa eri sopimustyypeissä olevan omat hyvät ja huonot puolensa. Paras hinta löytyy kuitenkin vain kilpailuttamalla. Aika- tai tuntihinnoittelulla voi vaikuttaa sähkölaskuun kulutusvalintojen kautta, mikäli se on mahdollista huomioida.

Ennen sopimuksen solmimista Kuluttajaliitto neuvoo miettimään tulevaisuuden tarpeita ja vaikkapa sitä, haluaako sitoutua määräaikaiseen sopimukseen esimerkiksi kahden vuoden sopimuskaudeksi. Sopimusta ei voi pääsääntöisesti irtisanoa kesken kauden. Määräaikaisessa sopimuksessa hinta on tiedossa etukäteen, mikä helpottaa talouden suunnittelua, mutta toisaalta sähkön markkinahinnan laskiessa sähkölasku ei halpene.

Toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessa asiakas voi halutessaan irtisanoa sopimuksen muutaman viikon varoitusajalla. Hintataso voi vaihdella seuraten tukkumarkkinahintojen kehitystä. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi tulla edulliseksi, jos hintataso laskee voimakkaasti.

Pörssisähköä hyödyntää vielä vain harva suomalainen

Etäluettavien sähkömittareiden myötä tuntihintaisesta pörssisähköstä tuli kuluttajille eräs varteenotettava vaihtoehto, jota Ylen vuonna 2020 julkaiseman artikkelin mukaan harva on kuitenkaan vielä hyödyntänyt.

Pörssisidonnaisessa sopimuksessa sähkön hinta vaihtelee sähkön tukkumarkkinahinnan mukaan jopa tunneittain. Sähkö on edullista, kun tukkumarkkinahinta on alhainen – ja vastaavasti toisinpäin. 

Asiakas maksaa sähköstä pörssihinnan, johon on lisätty myyjän asettama mahdollinen välityspalkkio sekä perusmaksu. Sähkön hintaa ei näin ollen voi täysin ennakoida. Energiaviraston mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pörssihintaiset sähkötuotteet ovat olleet kuitenkin hinnaltaan edullisimmasta päästä.

Omat kulutustiedot kilpailuttamisen lähtökohdaksi

Mitä omakotitaloasujan sitten tulisi huomioida ryhtyessään kilpailuttamaan sähköntoimittajia?

Kiinteistöliitto neuvoo selvittämään aluksi oman sähkönkulutuksen vuositasolla ainakin suunnilleen. Kulutus voi toki vuosittain vaihdella jonkin verran esimerkiksi talvien sääolosuhteiden mukaan, mutta oman kulutuksen haarukka on hyvä tietää.

Osviittaa saa omista aiemmista sähkölaskuista. Lisäksi monen sähköyhtiön verkkosivuilla on havainnollistettu keskikulutusmääriä eri asuntotyypeille. Sopimustyypin valintaan vaikuttavat omat käyttö- ja lämmitysmuodot ja -tavat.

Internet on hyvä apuväline sähkön kilpailutukseen. Kuluttajaliitto suosittelee erityisesti Energiaviraston ylläpitämää www.sahkonhinta.fi -sivustoa, josta löytyy paljon tietoa kilpailuttamisesta ja sähkön ostamisesta. Sivulla voi myös vertailla eri sähköntoimittajien hintatietoja ja muita yksityiskohtia.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime