Koronan aiheuttama poikkeusaika siirsi monet meistä etätöihin ja kokonaan kotiin. Voi olla, että etätyö on uusi normaali ja vietämme jatkossakin entistä enemmän aikaa kotona. Kotiin saatavien palveluiden määrä on  kasvanut ja kasvaa varmasti jatkossakin. 

Kotiin tulevat palvelut ovat vanha keksintö ja monet niistä jo niin itsestäänselviä, ettei niitä edes tule ajatelleeksi kotipalveluina. Useimmat meistä hoitavat esimerkiksi pankkiasiansa kotona – lainaneuvotteluita myöten. Sehän on vähän kuin pankkikonttori kotonasi. Kirjastoonkin on enää harvoin asiaa, sillä luettavaa löytyy erilaisista ääni- ja e-kirjapalveluista. 

Ravintola-annokset saa kätevästi kotiovelle tilaamalla ne Woltin, Foodoran tai vastaavien palveluiden kautta, ja ruokakaupatkin toimittavat ostokset haluttaessa myös kotiovelle saakka. Verkkokaupat ovat jo vanha juttu – kaikkea mahdollista saa tilattua pötköttämällä omalla kotisohvalla. 

Jos tuttavapiirissä ei satu sopivia ehdokkaita löytymään ja isovanhemmat asuvat kahdensadan kilometrin päässä, voi lastenhoitajan tilata kotiin siihen erikoistuneesta yrityksestä. Myös lemmikille voi ostaa kotihoitajan, jos tassukaveri ahdistuu hoitolassa. 

Elämää helpottavat myös yrittäjät ja yritykset, joilta voi tilata siivouksen, vaatehuollon tai remonttireiskan pienempiä töitä varten. Puutarhahommat ja lumityötkin voi teettää muilla. Ja mikä parasta, kustannuksiin voi saada helpotusta kotitalousvähennyksellä.  

Hyvinvointialan ammattilaisetkin ovat heränneet näkemään kotimarkkinoiden mahdollisuudet: hierojan, kampaajan tai kosmetologin voi tilata kotiin hoitelemaan kroppa ja kauneus kuntoon. Monet liikuntakeskukset järjestävät livetunteja etäyhteyksin, joten lihashuoltokin hoituu tarvittaessa kotona. Takavuosina myös lääkärit tekivät kotikäyntejä ja nyt jotkut alan ammattilaiset ovat palanneet vanhaan käytäntöön. 

Ikäihmisten kotipalvelut ovat lakisääteisiä

Seniorikansalaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien kotona selviytymistä autetaan monin tavoin ja se on lakisääteistä. Kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon järjestäminen on kotikunnan vastuulla ja se perii palveluista pienen maksun. Kotihoito auttaa sellaisissa päivittäisissä asioissa, joissa asiakas apua tarvitsee. Esimerkiksi syöminen, pukeutuminen, peseytyminen ja vessassa käynti ovat sellaisia. Tarjolla on myös erilaisia tukipalveluja, kuten ateria-, kuljetus- tai turvapalvelut. 

– Samalla tavalla palvelutaloasumisessa on palveluja tarjolla varsin kattavasti. Meillä asukkaat saavat ateriapalvelut lähtökohtaisesti ja voivat sitten tilata muita palveluja – kuten esimerkiksi kampaajan tai jalkahoitajan – suoraan kotiinsa meidän kauttamme, kertoo Turun Diakoniasäätiön toiminnanjohtaja Anu Salmi. 

Kotipalvelut ikäihminen tai hänen omaisensa voi halutessaan hankkia myös omalla rahalla. Hinnat ovat luonnollisesti korkeammat, mutta myös valikoimaa on enemmän ja yritysten kertoman mukaan hoito ja huolenpito on kiireettömämpää. Monilla kunnilla on käytössä palveluseteli, jota voi käyttää haluamiensa palveluiden hankkimiseen. 

Kotiin saa siis nykyään lähes kaiken tarvitsemansa ja jos vielä sattuu olemaan etätyöläinen, ei sieltä tarvitse poistua kuin virkistäytymään, ystäviä tapaamaan ja lomalle. Ja kun poistuu kotoa, niin omaisuutta turvaa varashälytin ja siihen liittyvä vartijapalvelu – yksi kotipalveluiden muoto sekin. 

Hallitus pohtii korotuksia kotitalousvähennykseen

Kotitalousvähennys madaltaa kynnystä hankkia palveluja kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Vähennykseen voi sisällyttää myös vanhemmilleen tai isovanhemmilleen hankkimiaan palveluja. Hallitus kaavailee kotitalousvähennystä laajennettavaksi kahdella eri kokeilulla. Lyhyemmässä kokeilussa kotitaloustyön ja hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärä nousee nykyisestä 2 250 eurosta 3 500 euroon. Samalla korvausprosentti nousee 40 prosentista 60 prosenttiin. Pidemmässä kokeilussa kansalaisia kannustetaan vaihtamaan öljylämmitys ilmastoystävällisempään lämmitysmuotoon vastaavalla vähennyksellä. Asiasta sovittiin alustavasti kevään budjettiriihessä, ja päätös saadaan aikaan toivon mukaan syksyn aikana. Muut ehdot kotitalousvähennyksessä säilyvät ennallaan. 

Kotitalousvähennystä saa tällä hetkellä tavanomaisesta kotitaloustyöstä, hoiva- ja hoitotyöstä, kunnossapito- ja perusparannustyöstä, tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalveluista sekä hälytys- ja turvajärjestelmän asennustyöstä. Vähennyksen saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Ennen työn teettämistä on hyvä varmistua siitä, että yrittäjä tai yritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Kotitalousvähennyksellä voi myös keventää kotiin palkatun henkilön palkkakuluja.

Siivouksesta saa vähennystä, kampaajan kotikäynnistä ei

Tavanomaista kotitaloustyötä on esimerkiksi siivous, kokkaus, nurmikon leikkuu, lumityöt tai vaikkapa kotona järjestettyjen juhlien tarjoilu. Tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä on normaalistikin kotona tehtävä työ, kuten lasten tai vanhusten hoitaminen kotona. Hoiva- ja hoitotyöksi ei kuitenkaan lasketa kampaajan, parturin, kosmetologin tai muun vastaavan tekemää työtä, vaikka se tehtäisiinkin henkilön kotona. 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa kunnossapito- ja perusparannustyötä on esimerkiksi asunnon huoneiden, saunan tai kellarin remontointi, rakennusten maalaaminen, putki- ja sähkötyöt ja lämmitysjärjestelmien uusiminen. Myös vapaa-ajan asunnolla teetetyt työt voi vähentää. Lisäksi joistakin kiinteistöön kohdistuvista huoltotoimenpiteistä voi saada kotitalousvähennyksen. 

Uudisrakentaminen ei oikeuta kotitalousvähennykseen. Uudisrakennuksina verottaja pitää myös grillikatosta tai leikkimökkiä. Sen sijaan kattamattoman rakennelman – kuten pation, laiturin tai aidan – rakentaminen jo olemassaolevan rakennuksen yhteyteen oikeuttaa vähennykseen. 

Remontti-, rakennus- ja kunnossapitotyöt, tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalvelut sekä hälytys- ja turvajärjestelmän asennustyöt eivät näillä näkymin kuulu hallituksen kokeiluun. Niistä saa jatkossakin kotitalousvähennystä enimmillään 2 250 euroa ja 40 prosenttia laskun loppusummasta. Omavastuuosuus on 100 euroa per vähennystä hakeva henkilö. 

Kotiin palkatun henkilön palkkakuluja voi vähentää verotuksessa

Kotitalousvähennys on henkilökohtainen ja puolisot voivat halutessaan molemmat käyttää vähennyksen. Tavalla tai toisella yhteisessä käytössä olevalla vakituisella asunnolla tai vapaa-ajanasunnolla tehdystä, kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä voi vähennystä hakea jokainen yhteiskäyttäjä siltä osin, kuin hän on osallistunut kustannuksiin. 

Kotiin palkatun henkilön palkasta voi kotitalousvähennyksenä vähentää 15 prosenttia palkasta ja palkan sivukulut eli työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työeläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta, tapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun sekä ryhmähenkivakuutusmaksun.

Ikääntyneiden läheistensä auttamisen kotitalousvähennys tekee helpommaksi, sillä vanhempiensa tai isovanhempiensa luona teetetyn työn saa vähentää. Itse on kuitenkin maksettava kustannukset, jos haluaa vähennyksen omaan verotukseensa. Vanhemmat tai isovanhemmat eivät voi niitä tällöin maksaa. Lapsen huushollin hoitaminen ja remontointi ei sen sijaan oikeuta vähennykseen. 

Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut ilmoitetaan verotusta varten esimerkiksi verkon kautta Omaverossa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta. 

Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos samaan työsuoritukseen on saatu omaishoidon tukea, lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, palkkatukea tai kunnan myöntämää palveluseteliä. Kyseiset tuet eivät kuitenkaan estä vähennyksen saamista muissa kuin niissä töissä, joita varten tuki on saatu. Esimerkiksi illalla tapahtuva lastenhoito oikeuttaa vähennykseen, jos kotihoidontukea on saatu päivällä tapahtuvaa hoitoa varten.

Vähennystä ei myöskään myönnetä kunnossapito- tai perusparannustyöstä, jos asunnon korjaukseen on maksettu avustus valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön varoista.

Lähteet: Veronmaksajain keskusliitto, vero.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik