Kasvihuoneet ovat nostaneet suosiotaan, sillä niissä riittää elämää pitkälle syksyyn saakka, kun vain osaa huonekasvatuksen perusperiaatteet.

Kesä on odotetuin vuodenaika Suomessa, jossa kuurankukka koristaa maanpintaa joskus vielä toukokuussakin. Kotipihojen värikkäin kausi ajoittuu sijainnista riippuen juhannuksen tienoille, mutta jo elokuun lopulla alkavat auringon valo ja lämpö usein vähentyä vaikuttaen kasvien elinvoimaisuuteen. Kasvihuoneen voi kuitenkin ostaa mihin aikaan vuodesta vain, mutta sen ostossa ei kannata hutiloida. Usein ensimmäinen virhe on se, että nuukuuspäissään hommataan aivan liian pieni rakennelma sieltä, mistä se halvimmalla saadaan. Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja, hortonomi Katja Uski kehottaa ihmisiä miettimään laajasti erilaisia seikkoja ennen kuin kasvihuone valitaan:

– Ihan ensimmäisenä kannattaa suhteuttaa kasvihuoneen koko siihen suunnitelmaan, mitä kasvihuoneissa aiotaan kasvattaa, sillä eri kasvit vievät erilaisen tilan. Kasvihuoneen perustukset on tehtävä siten, että kasvihuone kestää talven routimatta. Lupa-asiat täytyy selvittää viranomaisilta esimerkiksi suomi.fi-palvelun kautta. Eri puolella Suomea on erilaiset rajoitukset. Yleensä lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos kasvihuone on alle 10 neliömetrin kokoinen.

– Yksinäinen ihminen ei tarvitse kovin isoa kasvihuonetta, mutta suuri perhe saattaa hyvinkin hyötyä kasvattaessaan itse satoa, jolloin kasvihuoneen koko on tärkeä tekijä, huomauttaa Uski.

Kasvien hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat

Aloittelevalla kasvihuoneviljelijällä saattaa olla houkutus muurata kasvihuoneen perustus esteettisen silmän viekoittelemana kohtaan, joka näyttää kaipaavan kaunista lasiseinäistä rakennelmaa. Visuaalinen kolmiulotteisuus ja esteettinen näkökulma eivät kuitenkaan saa olla määrittäviä tekijöitä paikkaa valittaessa:

– On esimerkiksi mietittävä kasvatetaanko kasveja maapedissä vai astioissa, eli minkälainen kasvualusta alla on. Kannattaa etsiä pihasta sellainen paikka, että kasvihuoneen pitkä sivu saa päivän mittaan mahdollisimman paljon auringonvaloa; itä-länsi-suunta on ihanteellinen.

– Varjostavat elementit on myös huomioitava ja tarpeen tullen poistettava. Ei hyödytä perustaa kasvihuonetta tuuhean kuusikon katveeseen. Puiden kaatojakin varten on huomioitava lupa-asiat, tiivistää Uski.

Yhtenä nyrkkisääntönä Uski pitää sitä, että kesällä kylvettäville syyssatoisille kasveille pitää olla hyvä kasvualusta ja kylvöt kannattaa tehdä ajoissa, jotta satoa ehtii syksyllä tulla. Muistettavat asiat ovat toisinaan sellaisia, että niitä ei ymmärrä ottaa huomioon ennen kuin on tappanut kasvinsa ensimmäisen kerran lasiseinien sisälle:

– Loma-aikoina pienten huoneiden hoito on mietittävä tarkemmin. Tärkeimpiä hoitotoimenpiteitä ovat kastelut ja tuuletukset, sillä pienissä huoneissa lämpötilat nousevat aurinkoisina päivinä nopeasti jopa 40 asteeseen. On olemassa automaattisia tuuletusluukun avaajia ja kastelujärjestelmiä, jotka helpottavat lomailijoita, vinkkaa Uski.

Syksy on viileässä viihtyvien hyötykasvien aikaa

Kevätpuolella kasvatuksessa on omat haasteensa. Monet taimet kasvatetaan ensin sisällä ja siirretään sen jälkeen ulos kasvihuoneeseen, jolloin ne saattavat kärsiä kylmistä öistä ja paahtavasta auringosta. Taimet täytyy karaista eli totuttaa muuttuviin olosuhteisiin. Harsoa on hyvä käyttää alkuun myös kasvihuoneissa.

– Syksyllä kasvit ovat jo tottuneet viilenevään ilmanalaan ja kestävät siksi paremmin. Taimien kasvatus sisällä tuntuukin usein helpolta vaiheelta, mutta kasvien pitäminen hengissä täysin erilaisissa ulko-olosuhteissa vaatii harjoittelua ja tietoa esimerkiksi siitä, mitkä lajit sopivat alkukesän ja mitkä loppukesän kasvatukseen, Uski kertoo.

– Lämpöä vaativia lajeja, kuten tomaatteja, chilejä, paprikoita ja munakoisoa, ei kannata kylvää kesän loppupuolella, koska kasvukausi jää liian lyhyeksi eivätkä ne pysty tuottamaan enää satoa. Siksi niiden kasvatus aloitetaankin sisällä jo maaliskuussa.

Syksyllä kasvihuonetta voidaan hyödyntää kasvattamalla viileässäkin viihtyviä lajeja, esimerkiksi aasialaisia lehtivihanneksia, persiljaa, retiisiä, purjoa, vihersipulia ja pikkuporkkanoita. Myös yrttien kasvukautta voi jatkaa kasvihuoneissa.

– Kasvihuoneen kasvatuskautta voi pidentää syksyllä laittamalla niihin lämmittimen yöksi. Se on toinen juttu, kannattaako käyttää kallista sähköä moiseen. Vesi varastoi lämpöä; kasvihuoneeseen voi laittaa vesiastioita, jotka lämpenevät päivällä auringossa ja luovuttavat yöllä lämpöä.

Kasvihuoneen valmistelu seuraavaa kevättä varten

Kasvihuonetta voi mielin määrin valmistella syksyllä ja tulevia kylvöjä varten. Maapedissä olevan kasvualustan voi valmistaa uusiokylvöille muutamalla niksillä. Uski valmistaa kasveille lämpöpenkin niin, että kaivaa ensin vanhaa multaa reilusti pois, latoo pohjalle karjanlantaa, kuivia lehtiä, kasvijätteet ja olkia ja lopulta vanhan kasvualustan yhtenä kerroksena päälle. Keväällä laitetaan pintaan uutta kylvömultaa säkistä. Tämä on erinomainen tapa hävittää vanhat kasvijätteet ja risut etenkin avomaalla. Harsoa voi käyttää satokasvien päältä suojaamiseen ja styroksilla saadaan reunat pysymään lämpiminä. Muut talvivalmistelut riippuvat kasvihuoneen materiaaleista. Kasvukauden jälkeen olisi ainakin hyvä tyhjentää kasvihuone vanhoista kasvijätteistä sekä astiat kasvualustoista. Kasvihuoneen voi pestä syksyllä tai keväällä, jotta mahdolliset talvehtivat ötökät saadaan pois. Jos valitsee syksyn, olisi parempi ehtiä ennen pakkasten tuloa, niin jäätyvä vesi ei aiheuta harmia. Kasvihuoneesta saa iloa talvellakin viemällä sinne harkittuja sisustuselementtejä. Esimerkiksi valoketjut, luonnonkasveista tehdyt kranssit, sekä erilaiset paristoilla toimivat kynttilälyhdyt näyttävät kauniilta pakkasen tähdittämän lasiseinän takana.

Teksti: Pia Tervo
Kuva: Dreamstime