Kylpyhuoneen laajentaminen – mitä pitää ottaa huomioon?

Märkätilojen laajennusremontti ei toteudu aivan sormen heilautuksella, vaan vaatii monessa kohdassa ammattilaisen apua onnistuakseen lain edellyttämällä tavalla.

Pesutilojen muuttaminen spa-tyyliseksi nautintopaikaksi on ollut kasvava trendi viime vuosina. Monenlaiset hierovat ja poreilevat altaat eivät monestikaan mahdu vanhaan pesutilaan ilman laajennusremonttia. Toisinaan kylpyhuone on jo lähtökohtaisesti niin pieni, että asukkaan ensisijainen toive on päästä pyörähtämään suihkussa ympäri ilman että kylki viistää laatoituksia. Olipa syy pesutilojen neliöiden kasvattamiseen mikä tahansa, remontti yleensä onnistuu, mutta ei ole aivan yksinkertainen. Kylpyhuoneen remontoimista ei suositella alusta loppuun kokonaan itse tehtäväksi, koska monet tekniset osa-alueet vaativat lupia ja sertifikaatteja. Omin päin ei muun muassa saa sähkö- tai putkiasennuksiin ryhtyä, eikä märkäeristeitäkään saa laittaa muu kuin alan ammattilainen. Omien talojensa tee-se-itse -remontoijat ovat vastuussa työnsä laadusta vain itselleen niin pitkäksi aikaa kuin omistavat kiinteistönsä, mutta silloinkin pitää muistaa, että vakuutukset eivät korvaa virheellisesti tehtyjen töiden aiheuttamia vahinkoja.

Toimiva kylpyhuone vaatii miettimistä

Suurin osa laajennusremonteista vaatii talon nykyisten rakenteiden kartoitusta. Niiden tutkimisella saadaan tärkeää etukäteistietoa remontin vaatimista toimenpiteistä. Siksi mainosten unelmakylpyhuoneiden ideoita ei voida suoraan kopioida omaan kotiin. Lähtökohtaisesti tärkeintä on saada selville, mitkä oman kylpyhuoneen seinistä ovat kantavia, koska ilman tätä tietoa ei voida edes suunnitella tiloja pidemmälle. Nyrkkisääntönä kantavien seinien kohdalla pidetään sitä, että mikäli niihin aiotaan kajota, on toimenpiteistä neuvoteltava rakennesuunnittelijan kanssa. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n rakennesuunnittelija Sandra Heinström muistuttaa, että vanhojen kylpyhuoneiden purkamisessakin on vaiheita, joita ei voi tehdä itse.

– Esimerkiksi haitta-aine- ja asbestikartoituksia varten on tilattava oma ammattilaisensa ennen kuin purkamaan ryhdytään.

Rakennuslupaviidakko ei onneksi sisällä velvoitetta luvan hankkimiseen, mikäli pidetään kantavat rakenteet ennallaan. Mutta jos on aikomuksena tehdä kantavaan seinään muutoksia, on syytä kysyä lupaa kaupungin rakennusvirastosta. Kunnilla on kuitenkin erilaiset ehdot tällaisten lupien saamisiin, siksi jokaisen velvollisuus on varmistaa itse oma tilanteensa.

Kylpyhuoneen viereisestä vaatekomerosta lisäneliöitä

Lisätilaa pesuhuoneen laajentamiseen voi lähteä hakemaan ympäröivistä tiloista sen jälkeen, kun on selvitetty, mikä seinistä on mahdollista purkaa pois. Ihannetilanne on sellainen, että kylpyhuoneen puurakenteisen seinän takaa löytyy esimerkiksi tarpeeton vaatekomero, josta halutaan eroon. Sandra Heinströmin mukaan vanhoista rakennuksista saattaa löytyä heikkojakin rakenneratkaisuja. Yksi tällainen on harvalla puurangalla toteutettu märkätilan väliseinä. Jos sellaiseen törmää, sen voi korjata purkamalla märkätilan puolelta levytyksen pois ja tihentää rankajakoa laatoituksen taustalle. Toisaalta kevyt puurankaseinä antaa mahdollisuuden pesuhuoneen laajennukseen niin haluttaessa.

– Vaatehuoneen kaltaisia tiloja, joissa ei ole viemäriä, voi yleensä hyödyntää, pitää vain ottaa huomioon putkitukset, sanoo Heinström.

Suunnittelulla ja tiedon hankkimisella voi tässäkin kohtaa säästää rahaa:

– Kannattaa selvittää etukäteen, voiko viemäreitä tuoda jonkin rakenteen läpi tai välistä. Ensin on tiedettävä, millainen lattia on. Jos lattiarakenteena on maavarainen betonilaatta, viemärin voi silloinkin asentaa, mutta se vaatii lattian avauksen. Avaaminen tuo aika paljon lisäkustannuksia verrattuna siihen, että viemäröinti tehdään pinta-asennuksina.

Kun aikaisemmin kuivana pidetty tila muutetaan märkätilaksi, on uusi vesieriste vietävä yhtenäisenä sekä vanhan että uuden kylpyhuoneen puolelle. Niinpä kylpyhuoneen laajentaminen pelkästään poreammeen lisäämiseksi vaatii myös vanhan märkätilan pintarakenteiden purkua. Kylpyhuoneen laajennusremonttiin liittyy remonteissa yleispätevä kustannussääntö: enemmän on vähemmän! Mitä enemmän tehdään samalla kerralla, sitä vähemmän kustannuksia kokonaisuudessaan syntyy.

Laajennusprojektit linjasaneerauksen yhteydessä

Kun ostetaan vanha talo, siihen tehtävät remontit liittyvät hyvin usein olemassa olevien tilojen laajentamiseen.

– Linjasaneeraukset ovat yleisin syy siihen, että kylpyhuonettakin laajennetaan samassa yhteydessä. Mittavat laajentamiset saavat mietteliääksi, jos niistä ei ole kokemusta eikä ammattilaisia löydy lähipiiristä. Suunnittelijoiden käyttö on perusteltua monissa tilanteissa.

Heinströmin mukaan esimerkiksi kunnan rakennusvalvonnasta voi kysyä suosituksia sopivista suunnittelijoista.

– Mikäli haluaa hyötyä hyvän rakennesuunnittelijan ammattitaidosta, voi myös kysellä tutuilta, keitä he voivat suositella. Tyytyväiset asiakkaat kertovat sen mielellään.

Suunnittelija voi auttaa myös silloin, kun nykyisten pesutilojen seinät ovat kaikki kantavia, eikä niistä mitään voida purkaa. Monesti kuitenkin tilojen sisäisellä järjestelyllä voidaan käyttötarkoitusta optimoida niin, että itselle tärkeät asiat saadaan mukaan. Jos esimerkiksi sauna on tarpeettoman iso ja pesutiloihin tarvitaan lisää neliöitä, voidaan tila porealtaalle löytää mahdollisesti ilman laajennusta siirtämällä saunan seinää sisäänpäin. Heinströmin mukaan nykyään suositellaan yleisesti kivirakenteiden laittamista kylpyhuoneisiin vedeneristeiden taustaksi. Suosituksen lähtökohdat ovat ympäristöministeriön asetuksissa, joiden avulla korjausrakentamisen alati tiukentuvalta vaikuttavaa vaatimustasoa ylläpidetään. Koska kivirakenteinen kylpyhuone vähentää mahdollisuuksia tehdä myöhempiä muutoksia tiloihin, kannattaa kylpyhuoneen ulkoseinien mittoja määriteltäessä ottaa huomioon kaikki tulevatkin toiveet niin pitkälle kuin voi.

Kylpylätunnelmaa ammeiden avulla

Juuri kun omakotiasujat ovat alkaneet mahtua pesuhuoneisiinsa joukkohäätämällä ammeet viimeisten parin vuosikymmenen aikana, ne ovat tulleet uudelleen muotiin. Perinteiset tassuammeet ovat palanneet kylpyhuonemarketteihin, mutta niiden lisäksi on nykyään tarjolla kaiken hintaisia, muotoisia ja erilaisin teknisin toiminnoin varusteltuja porealtaita. Kylpylätunnelman luominen omaan kotiin ei ainakaan vaikuta olevan kiinni liian suppeasta allastarjonnasta. Toisaalta on vaikeaa olla objektiivinen ja viisas, kun on tehtävä valintoja järkevän tilankäytön ja arjen pienen luksuksen välillä. Kukapa ei toisinaan haluaisi nauttia rentouttavista kylvyistä, ehkä jopa poreiden hieroessa selkää, valaistun vesiputouksen solistessa ja musiikin soidessa? Onneksi porealtaan tai perusaltaan saa kotiutettua omaankin kylppäriin, jos käytettävissä on riittävästi tilaa tai sitä saa remontin kautta hankittua.

Jäitä hattuun ennen allashankintaa

Jo altaan ostopäätös vaatii priorisoimista. Usein on uhrattava lattiatilaa joltain muulta, jotta allas saadaan järkevästi ja laillisesti integroitua kylpyhuoneeseen. Lisäksi on mietittävä kylpyhuoneen käyttäjää ja esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomia vaatimuksia. Poreallas voi olla ihana ja toimiva valinta lapsiperheelle, mutta siitä voi joutua hankkiutumaan eroon, mikäli jonkun perheenjäsenen toimintakyky heikkenee. Ammeet itsessään vaativat tietynlaisen alustan ja putkiasennukset, mutta lisäksi on huomioitava, että kylpyhuoneessa on mahduttava kulkemaan helposti ja turvallisesti. Ympäristöministeriön ymparisto.fi-sivulta löytyy ohjeistus, jonka mukaan pesutiloissa pitää olla kalusteista vapaata pyörähdystilaa 150 senttimetrin verran. Ohjeistuksen koruton piiloviesti on se, että altaan hankkiminen ei ole pikkujuttu. Mikäli oman kylpyhuoneen koko ja käyttömahdollisuudet askarruttavat, voi soittaa rakennesuunnittelijalle. Se on usein halvempi ratkaisu kuin hullaantuneena tehty impulssiostos, joka ei mahdukaan paikoilleen.

Lähde: www.ymparisto.fi

Teksti: Pia Tervo
Kuva: Dreamstime