Jos mielii teettää kattoremontin kesällä, on kilpailuttamisessa syytä olla liikkeellä jo alkutalvesta. Kattoremontin onnistumisen kannalta olisi hyvä, jos kattoremontissa olisi tilaajan tukena ulkopuolinen ammattilainen, joka osaa arvioida sekä toteutusehdotuksia että lopputulosta.

Tärkeintä vesikaton remontoinnissa olisi, ettei lähdettäisi ainakaan liian myöhään liikkeelle.

– Kun katto vuotaa jo, kattoremontti joudutaan tekemään pakostakin lyhyellä aikataululla, jolloin myös hinta nousee tarpeettoman korkeaksi, Kattoliiton puheenjohtaja Mikko Törvi toteaa. 

Milloin kattoremonttiin pitäisi sitten alkaa varautua? Törvin mukaan vesikaton odotettavissa olevaan käyttöikään ja kuinka paljon sitä on vielä jäljellä vaikuttavat muun muassa vesikaton katemateriaali ja kattotyyli, onko se jyrkkä vai loiva vai siltä väliltä.

– Jos katto on tehty rakennusajankohdan vallitsevien ohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti, bitumikermikatteiden ja profiilipeltikatteiden odotettavissa oleva käyttöikä on noin 40 vuotta. Palahuopakatoilla, joka on epäjatkuva kate, ei päästä kuitenkaan 40 vuoteen, vaan sen käyttöikä on noin 20 vuotta.

Savitiilikate tai saumattu peltikate voisivat Törvin mukaan hyvin hoidettuina kestää jopa sata vuotta, mutta ne on yleensä uusittava aiemmin aluskatteen puutteiden takia. Aluskate määrittääkin osaltaan sen, milloin vesikatto on remontin tarpeessa. Aluskatteen kuntoa olisikin tämän vuoksi tärkeää seurata. 

Maallikko ei Törvin mukaan useinkaan ymmärrä, että aina, kun puhutaan vesikatosta, puhutaan myös koko yläpohjan rakenteesta ja sen toimivuudesta. Vesikattorakenteen toimivuus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Ulkoisen pinnan vedenpitävyys on vain yksi osa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös aluskate, tuuletus, lämmöneristys ja höyrynsulku.

Kyse ei ole myöskään vain siitä, ettei rakennukseen pääse ulkopäin kosteutta sisään, vaan myös siitä, ettei rakennuksen sisäpuolinen kosteuslisä saisi kulkeutua yläpohjaan. Sisäpuolella höyrynsulku on siten aivan yhtä tärkeä rakennuksen kunnon kannalta, ja se tulisikin aina ottaa huomioon saneeraustoimia tehtäessä. Jos höyrynsulussa on puutteita, sisätiloista kulkeutuu kosteutta yläpohjaan.

– Sisältä tulevan kosteuden ei pitäisi päästä tiivistymään kylmään pintaan. Jos näin tapahtuu, syntyy helposti kosteusvaurio. Vaikka vesimäärät ovat pieniä, pitkäkestoinen kosteusrasite voi aiheuttaa vakavankin vaurion yläpohjaan, Törvi sanoo. 

Kuntotutkimus tuo rauhaa ja antaa suuntaa

Omakotitaloasuja voi seurata vesikatteen kuntoa ulkopäin silmämääräisesti ja huolehtia, että katto on puhdas. Katon huoltotoimista puhdistus on kaikkein tärkein. On varmistettava, että vesi pääsee  poistumaan katolta esteettä ja hallitusti.

Törvi suosittelee myös teettämään säännöllisin väliajoin katon kuntotarkastuksen ammattilaisella, joka osaa katsoa koko vesikattorakenteen kokonaisuuden.

– Jos teettää kuntotarkastuksen esimerkiksi 10 vuoden välein, niin voi olla turvallisin mielin. Ja varsinkin, kun on suunnittelemassa kattoremonttia lähiaikoina, olisi hyvä antaa ammattilaisen katsoa katon tilanne etukäteen, että tehdään varmasti oikeita toimenpiteitä.

Mitä pitää tehdä ja missä järjestyksessä?

Jos kiinteistön omistaja tekee itse kilpailutuksen, tämän olisi kyettävä määrittämään toimenpidetarve: mitä katolle pitäisi tehdä. Toimenpide-ehdotuksia voi pyytää myös urakoitsijayrityksiltä. Ongelmana on vain se, osaako maallikko vertailla annettuja tarjouksia keskenään muutenkin kuin hinnan perusteella. Tarjousten sisältö voi vaihdella laidasta laitaan, ja sisällöissä voi olla suuriakin teknisiä eroja. 

– Aina on myös huomattavasti muita edullisempia tarjouksia, mutta niiden sisältökin on yleensä hyvin suppea. Voidaan tarjota esimerkiksi ratkaisua, jossa vanha rakenne jätetään alle ja tehdään vain uudet ruoteet ja pellit ja vähän uusia suojalistoja, ja koko saneeraus on siinä, Törvi kertoo.

Kun puretaan kaikki vanhat rakenteet, hintaero voi Törvin mukaan liikkua jopa kymppitonnissa. Asiakkaan pitäisikin osata miettiä, mikä on oma todellinen tarve saneeraukselle. Isompi remontti tehdään, kun talo halutaan pitää käyttökunnossa vielä kymmeniä vuosia.

– Jos taas ollaan asutuskeskusten ulkopuolella ja kiinteistössä aiotaan asua enää 10-15 vuotta, kannattaa tehdä vain välttämättömin saneeraus, jolla pärjätään talon käyttöiän loppuun asti. Jos talolla ei ole jäännösarvoa, siihen on turha sijoittaa suuria summia rahaa, Törvi toteaa. 

Kattoremonttia tehtäessä on otettava huomioon myös rajapinnat muihin rakenteisiin.

– Jos remontoidaan katto nyt ja julkisivu myöhemmin, toivottavaa olisi, ettei vesikaton rakenteisiin tarvitsi kajota enää julkisivuremontin yhteydessä. Sitä, missä järjestyksessä rakenteita uusitaan, olisikin hyvä miettiä, jottei jouduta tekemään turhaa työtä. 

Kilpailuta ajoissa!

Kun kilpailutukseen lähdetään hyvissä ajoin, asiakas saa pitkälti määrittää ajankohdan, jolloin remontti tehdään.

– Heti alkuvuodesta on hyvä aika aikaa lähteä liikkeelle kilpailutuksen kanssa, jos haluaa, että kattoremontti tehdään kesällä. Vapun jälkeen urakoitsijoiden kalenterit ovat yleensä jo täyttyneet, Törvi toteaa. 

Urakoitsijaa valittaessa ei kannata kuitenkaan hätiköidä.

– Pienellä varauksella suhtautuisin ovelta ovelle kiertäviin toimijoihin, jotka tarjoavat kuntotarkistusta ja sangen usein niiden perusteella myös kattoremonttia. Kunnollisia toimijoita heidänkin joukossaan varmasti on. Kehottaisin silti pyytämään tarjouksen myös paikalliselta hyvämaineiselta urakoitsijalta. Tämä pystyy aika usein antamaan kilpailukykyisen tarjouksen siihen rinnalle.

Ammattilainen tilaajan tueksi

Törvi suosittelee vahvasti ulkopuolisen ammattilaisen ottamista konsultin / valvojan roolissa remonttihankkeeseen mukaan.

– Maallikon on aika vaikea valvoa ja arvioida lopputulosta. Valitettavan usein lopputulos näyttää ihan hyvältä, mutta tekninen toimivuus onkin sitten ihan jotakin muuta.

– Konsultin palkkio maksaa ehkä jonkin verran, mutta silloin voi olla ainakin varma, että tehdään oikeita toimenpiteitä ja että tekninen lopputulos on sovitun mukainen. Tavallinen ihminen ei välttämättä huomaa esimerkiksi, jos aluskatetta ei ole ollenkaan. Tälläkin alalla toimijoiden kirjo on valtava, ja yhtä ja toista jää valitettavasti välillä pois. 

Tilaaja voi kokea, että hänellä on sen verran teknisistä ymmärrystä, että hän osaa toimia hankkeen valvojana itse.

– Silloin suosittelisin ottamaan tueksi Kattoliiton Toimivat katot 2019 -oppaan. Siihen on koottu Kattoliiton jäsenten yhteinen ymmärrys siitä, miten katto- ja yläpohjarakenne tehdään hyvän rakentamistavan mukaisesti. Oppaasta löytyy myös ohjeita kilpailutukseen ja urakoitsijan valintaan. Opas on vapaasti ladattavissa sivuiltamme. 

Jos urakoitsijan valinnan suhteen on epävarmuutta, Törvi suosittelee valitsemaan urakoitsijan Kattoliiton jäsenistöstä.

– Meidän jäsenistöllämme ovat ainakin tiedossa viimeisimmät vaatimukset yläpohjarakenteiden toteutuksesta. Jäseniksemme pääsevät myös vain yritykset, jotka ovat huolehtineet lakisääteisistä velvoitteistaan.

Toimivat katot 2019 – oppaan voi ladata osoitteesta: www.kattoliitto.fi.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik