Suurin osa omakotitalon rakentajista rakentaa vain yhden talon, joten monellakaan ei ole aikaisempaa kokemusta rakennusluvan hankkimisesta, urakoiden kilpailuttamisesta tai rakennusprosessista. Perehtymällä huolellisesti etukäteen rakennusprojektin eri vaiheisiin, välttyy ylimääräisiltä yllätyksiltä, budjetti pysyy paremmin hallinnassa ja koko projekti etenee sujuvammin.

Kaavamääräykset asettavat yleensä tiettyjä vaatimuksia rakentamiselle, eli tontin sijainti vaikuttaa usein siihen, millaisen talon kyseiselle tontille saa rakentaa. Ennen tontin hankkimista onkin hyvä selvittää muun muassa kaavavaatimukset sekä mahdolliset rakentamistapaohjeet, salliiko kaava esimerkiksi yksi- vai kaksikerroksisen talon rakentamisen sekä minkä verran rakennusalaa tontilla on.

Arkkitehti ja pääsuunnittelija Katariina Rautiala (arkkitehti SAFA) kehottaa olemaan tarkkana kaavavaatimusten kanssa, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä.

– Jos kyseessä on esimerkiksi rinnetontti, siihen ei ole syytä yrittää rakentaa tasamaaratkaisua. Myöskään tontin luonnollisia rajakorkoja ei voi nostaa tai laskea ilman lupia.

Tonttiin kohdistuvat rasitteet

Olemassa oleva kunnallistekniikka on hyvä selvittää jo tonttia hankkiessa. Tarkempaa tietoa vesi-, sähkö- ja viemäriliittymistä saa kunnalta.

Myös erilaiset tontin käyttöön kohdistuvat rasitteet on syytä tarkistaa etukäteen. 

– Jos esimerkiksi viereisellä tontilla oleva rakennus on lähellä tontin rajaa, se voi vaikuttaa myös uuden rakennuksen sijoitteluun. Yleinen neljän metrin etäisyys rajan ja rakennuksen välillä ei silloin välttämättä toteudu. Myös sallittujen ajoliittymien määrä on syytä varmistaa varsinkin täydennysrakentamisessa hallinnanjakosopimuksilla, Rautiala huomauttaa.

Maanrakennuskustannukset saattavat vaikuttaa merkittävästi kokonaisbudjettiin, joten niistä on myös hyvä olla arvio etukäteen.

– Ennen rakennusprojektin alkamista tontista tehdään perustamistapalausunto, jota varten suoritetaan maaperätutkimus. Lausunnosta selviää myös mahdollinen louhinnan tai paalutuksen tarve.

Luonnosvaiheeseen kannattaa varata aikaa

Rautiala kertoo, että arkkitehti kannattaa ottaa jo projektin alussa mukaan ja suunnittelun voi pilkkoa osiin. Ensiksi laaditaan tontinkäyttösuunnitelma, josta asiakas näkee, voiko tontille rakentaa hänen toivomaansa taloa. Sen jälkeen voidaan edetä luonnossuunnitteluvaiheeseen, jossa käydään tarkemmin läpi asiakkaan toiveita ja tarpeita talon suhteen.

Jos ei aio palkata arkkitehtia, talopakettitoimittajilla on myös valmiita talomalleja, joiden pohjaratkaisua voi muokata mieleisekseen. Tontin ja kaavan vaatimukset tulee kuitenkin huomioida ja vähintään pääsuunnittelija tarvitaan aina.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on hyvä miettiä etukäteen, haluaako yksi- vai kaksikerroksisen talon, tuleeko kellaria sekä millaiset vaatimukset on autotallin tai -katoksen suhteen sekä rakennuksen lämmitysmuoto. Myös runkoratkaisu kannattaa miettiä, eli onko talo kivi-, puuranka- vai hirsirakenteinen.

– Luonnosvaiheen aikana voidaan tehdä isojakin muutoksia, esimerkiksi vähentää neliöitä ja muuttaa rakennuksen kerroslukua, Rautiala sanoo.

Rakennusluvan hakemiseen tarvitaan aina luonnossuunnitelman pohjalta tehdyt pääpiirustukset eli niin sanotut lupakuvat. Piirustuksiin kohdistuu tarkkoja sisältövaatimuksia ja vaadittavia asiakirjoja on runsaasti.

– Suunnitelma on lyötävä lukkoon ennen rakennusluvan hakemista, sillä jos lupaprosessin aikana tai luvan saamisen jälkeen haluaa tehdä isompia muutoksia, lupa voidaan joutua käsittelemään uudelleen. Luvan saamisen jälkeen voidaan yleensä tehdä enää pieniä muutoksia talon sisäpuolella.

Viimeistään lupakäsittelyn aikana on hyvä etsiä pätevä vastaava työnjohtaja eli vastaava mestari, jonka tehtävä on valvoa, että rakennusprojekti toteutetaan alusta loppuun laadittuja suunnitelmia noudattaen, määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Rakennusluvan käsittelyajat vaihtelevat

Rakennushankkeeseen on palkattava pätevä pääsuunnittelija, joka on mukana projektissa alusta asti. Häneltä saa myös apua ja lisätietoa rakennusprojektissa vaadittavista asiakirjoista.

Rautiala kertoo, että rakennusluvan hakuprosessi on tarkkaan säädelty ja usein myös varsin byrokraattinen, joten ammattitaitoisen pääsuunnittelijan apu on tarpeen.

– Lupaa haetaan esimerkiksi Helsingissä Lupapisteen palvelun kautta sähköisesti, ja sen hoitaa usein rakennushankkeen pääsuunnittelija. Hän perustaa luvan ja voi hoitaa myös asioinnin rakennusvalvonnan kanssa rakennushankkeeseen ryhtyvän puolesta valtakirjalla. Jos projektissa on mukana arkkitehti, hän toimii usein myös pääsuunnittelijana.

Rakennusluvan käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa se, miten huolellisesti lupa-asiakirjat on laadittu.

– Jos lupa on valmisteltu hyvin, käsittelyaikakin voi olla lyhyt. Puutteet hakemuksessa pitkittävät lupaprosessia.  

Rakennusluvan hakemisessa ja käsittelyajoissa on myös eroja kaupunkien ja kuntien kesken.

– Suuremmissa kaupungeissa saattaa olla paljon enemmän byrokratiaa. Jos taas kyseessä on yleiskaava-alue, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu ennen rakennusluvan hakemista ja se vie aikaa. Tontin juridinen rakennettavuus tulee ehdottomasti tarkistaa ennen tonttikauppoja, Rautiala lisää.

Maanrakennustyöt urakkana tai tuntityönä

Vaikka pääsuunnittelija auttaa rakennuslupa-asioiden hoitamisessa, rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla on rakennuttamisen hoitamisen lisäksi muun muassa maanrakennustöiden ja talopakettien kilpailuttaminen. Tähän työhön kannattaa usein palkata ammattilainen avuksi.

Perustamistapalausunnon perusteella nähdään, millaisia maanrakennustöitä kohteessa tarvitaan, eli tuleeko kustannuksia esimerkiksi paalutuksesta, louhinnasta tai massan vaihdoista. 

Maanrakennusurakoitsijoilta kannattaa kysyä jo ajoissa tarjouksia aikataulujenkin takia, jotta projekti etenisi sujuvasti. Maatöistä voi pyytää tarjouksia urakkana tai tuntityönä.

– Maanrakentamisessa saattaa tulla yllätyksiä, vaikka perustamistapalausunto pintakairauksineen olisi tehty. Jos kaivaessa tulee kivi vastaan, se voi olla iso irtokivi tai kalliota. Etenkin rinnetonteilla voi tulla yllätyksiä, Rautiala muistuttaa.

Kivi-, puu- vai hirsirunkoinen talo? 

Talopakettitarjouksia kannattaa alkaa kyselemään jo luonnosvaiheessa, ja pääsuunnittelija voi olla apuna tarjousten vertailussa.

– Kannattaa kilpailuttaa jo luonnossuunnitelmilla, niin saadaan selville, pysytäänkö budjetissa. Tämän jälkeen suunnitelmiin voidaan tehdä vielä tarkennuksia. 1:100 luonnostarkkuus on yleensä riittävä vertailukelpoisten tarjousten saamiseen, Rautiala sanoo.

– Erilaisilla runkovaihtoehdoilla on myös mahdollista kilpailuttaa, jos ei ole varma, haluaako kivitalon, puuranka- vai hirsirakenteisen ja mihin budjetti riittää. Runkoratkaisu tulee kuitenkin valita hyvissä ajoin ennen lupapiirrosten laadintaa. 

Kaikilta talotoimittajilta ei saa kaikkia runkovaihtoehtoja, joten talotoimittajan valintaan vaikuttaa myös valittu runko.

Jos arkkitehti on tehnyt luonnoksen, talotoimittajan kanssa voidaan sopia tarvittavista muutoksista tai optimoinneista, kun otetaan huomioon kyseisen talotoimittajan tuotannon rajoitukset.

Jos on valittu valmis talomalli, siihen tehdään asiakkaan toivomat muutokset, jotta tarjous olisi vertailukelpoinen.

Kaikkiin sivukonsulttien suunnitelmiin – rakenne-sähkö-lvi-suunnittelu – kannattaa myös varata riittävästi aikaa. Esimerkiksi valaisinten, valokatkaisijoiden ja pistorasioiden paikkoja on hyvä miettiä rauhassa. Myös pihavalojen paikat on hyvä suunnitella ajoissa, jos haluaa, että maanrakennustöiden aikana tehdään tarvittavat putkitukset ja kaapeloinnit niitä varten.

Muuttovalmis talo, peruspaketti vai jotakin siltä väliltä?

Talotoimittajilla on eri sisältöisiä paketteja, joista voi valita itselle sopivan. Osa haluaa muuttovalmiin talon, ja osa tekee tai teettää rakennusprojektin osia itse.

Talopaketin toimitussisältö kannattaa käydä tarkkaan läpi ennen kaupantekoa, ja selvittää myyjältä, mitkä asiat eivät sisälly sopimukseen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi roskien poisvienti tai materiaalien vastaanotto työmaalla.

Rautiala muistuttaa, että jos haluaa palkata itse työvoimaa ja pilkkoa urakoita, riskit myös kasvavat.

– Talotoimittajan takuut eivät ulotu tilaajan itse tekemiin töihin. Jos jotakin haluaa tehdä itse, kannattaa mieluummin tehdä esimerkiksi rakennussiivousta, kuivien tilojen tasoitustöitä tai pintamaalaustöitä. Kaikki lämmön- ja vedeneristämiseen, rakenteisiin sekä talotekniikkaan liittyvät työt kannattaa jättää sertifioiduille ammattilaisille. Myönnetyn rakennusluvan mukaisia suunnitelmia tulee noudattaa, muutoksia ei saa tehdä ilman erillistä muutoslupamenettelyä.

Aloituskokous käynnistää rakentamisen

Rakennusluvan tultua lainvoimaiseksi, vastaava työnjohtaja kutsuu koolle aloituskokouksen, jossa voidaan vielä määrätä lisäehtoja luvalle ja sovitaan vastuista.

Rakentaminen alkaa tontin raivauksella, maanrakennustöiden ja perustusten tekemisellä. Näiden jälkeen alkaa rungon pystytys paikalla rakentaen tai elementeistä. 

Jos asiakas on tilannut muuttovalmiin talon, hänen tehtäväkseen jää valita esimerkiksi tapetit, maalit, laatat, valaisimet, kodinkoneet sekä keittiön, kylpyhuoneen ja muiden tilojen kiinteät kalusteet ja materiaalit.

Jos ulkomaalausta ei tee itse, kannattaa viimeistään tässä vaiheessa kysellä tarjouksia maalausurakoitsijoilta. Rakennusaikana on hyvä muistaa myös dokumentointi ja ottaa valokuvia projektin eri vaiheista.

Käyttöönottotarkastus ennen muuttoa

Kun rakennus on valmis, ennen muuttoa on tehtävä käyttöönottotarkastus eli muuttotarkastus, joka tilataan kaupungin tai kunnan rakennusvalvonnasta. Vähäisiä rakennustöitä voi vielä olla kesken. Tärkeintä käyttöönotossa on varmistaa rakennuksen ja pihan turvallisuus ja terveellisyys. 

Käyttöönottoon liittyvistä vaatimuksista voi tiedustella oman kunnan rakennusvalvonnasta, mutta paras apu on osaava työnjohtaja ja pätevä pääsuunnittelija.

Tarkastuskäytännöt vaihtelevat hiukan kunnittain. Rakennushankkeen valmistuttua tulee suorittaa loppukatselmus.   

– Loppukatselmukseen kuuluu esimerkiksi toteutuksen rakennusluvanmukaisuuden tarkistaminen, energiatodistuksen päivitys ja tarvittavat mittauspöytäkirjat. Talon huoltokirja, rakentamisen aikaiset katselmukset, käyttöturvallisuusasiat ja esteettömyys tulee olla kunnossa, Rautiala sanoo.

Haastateltava on Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n jäsen ja työskentelee arkkitehtina ja pääsuunnittelijana yrityksessä POOK Arkkitehtitoimisto Oy.

Lähde: www.omakotiliitto.fi

Teksti: Marja Haavisto
Kuva: Freepik