Kun tarvittaisiin lisää huonetilaa, mieleen voi nousta ajatus käyttöullakon muuttamisesta asuintilaksi. Käyttöullakon muuttaminen asuintilaksi on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jossa on otettava huomioon monta asiaa. 

Asuinalue koetaan viihtyisäksi eikä sieltä haluttaisi muuttaa pois, mutta tilaa saisi olla hiukan enemmän? Etätyö on ehkä saanut kaipaamaan taloon omaa työtilaa tai kaikille lapsille tarvittaisiin omat huoneet?

Kun tilanpuute vaivaa, mutta ei haluttaisi muuttaa nykyisestä talosta poiskaan, saattaa mieleen nousta ajatus käyttöullakon muuttamisesta asuintilaksi. Ullakkoja onkin muutettu paljon asuintiloiksi, mutta aivan yksinkertaista se ei ole. 

Ullakon muuttaminen asuintilaksi on ensinnäkin luvanvarasta toimintaa.

– Tämä johtuu siitä, että ullakon muuttaminen asuintilaksi on niin oleellinen muutos. Se vaikuttaa kerrosalaan ja kerrosten määrään. Kaavassa on määritetty rakennusoikeus ja kerrosten määrä. Kun rakennuksen tulee yksi kerros lisää, tarvitaan sekä lisää rakennusoikeutta että muutos rakennuksen korkeuteen. Toinen oleellinen muutos on käyttötarkoituksen muutos, joka sekin on aina luvanvaraista toimintaa. Ja kun tehdään käyttötarkoituksen muutos, jossa ullakko tulee asuinkäyttöön, tulee usein jonkinlainen muutos julkisivuunkin kattokaaveleiden ja mahdollisesti tehtävien kattoikkunoiden myötä, rakennustekniikan lehtori Tapio Keiramo Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.

Käyttöturvallisuus huomioon

Kun suunnitellaan käyttöullakon muuttamisesta asuintilaksi, on tehtävä ensinnäkin kunnollinen hanke- ja tarveselvitys: onko ullakon muuttaminen asuintilaksi ylipäänsä mahdollista. Keiramo toteaa, että joskus selvitys voi johtaa myös siihen, että ullakkoprojektista päätetäänkin luopua ja yritetään keksiä sen sijaan jokin muu ratkaisu tilaongelmaan. 

– Huomioon otettavia asioita ovat niin rakenteiden kunto kuin tilan käyttöturvallisuus. Mikä on rakenteiden kantavuus, kestävätkö ne käyttötarkoituksen? Vanhassa ullakossa rakenteet saattavat olla myös sellaisia, että joudutaan tekemään haitta-aineselvitys.

Palo-osastointi- ja lämmöneristevaatimusten täyttyminen ovat kriittisiä tekijöitä ullakkorakentamisessa. Asuinkäyttöön otettavassa tilassa on huomioitava palotekninen turvallisuus ja selvitettävä tarvittavan lämmöneristekerroksen paksuus. Näiden lisäksi on otettava huomioon myös ilmanvaihto ja vesikaton tuuletettavuus. 

– Vesikaton tuuletettavuuden täytyy toimia. Kosteudenhallintaan tulee kiinnittää eritystä huomiota, ettei tule ongelmia.

Myös lämmitystä ja tarvittavia sähkötöitä on mietittävä.

– Jos talossa on esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys, se tuo rakenneratkaisuihin omat haasteensa. Pystytäänkö se toteuttamaan myös ullakolle?

Riittävästi korkeutta, tarpeeksi valoa?

Asuintilaksi muutettavalta tilalta vaaditaan myös tietty määrä neliöitä ja huonekorkeutta. Ihan ensimmäiseksi kannattaakin Keiramon mukaan mittailla ja ottaa selvää, miten paljon korkeutta tilaan jää, kun eriste-, kantavuus- ja palo-osastointivaatimukset on otettu huomioon. Täyttääkö tila enää sen jälkeen huonetilalle asetetut vaatimukset asuinneliöiden ja korkeuden suhteen? 

Pientaloissa huoneen korkeusvaatimus on 2,4 metriä. Jos katto on harjarakenteinen – niin kuin se pientalojen ullakoissa usein on – huonekorkeus määritetään huonealan keskikorkeutena. Kannattaa kuitenkin huomioida, että asuintilan 7 neliömetrin vähimmäisvaatimuksessa ei huomioida alle 160 cm korkeudessa olevaa tilaa. 

Myös valonsaanti täytyy turvata. Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka valoaukko on vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunan tai osan siitä tulisi olla myös avattavissa. Jos tilaan on tarvetta ja halua tehdä lisää ikkunoita, on selvitettävä, edellyttääkö se kattomuodon rikkomisen ja miten silloin käy vedeneristyksille ja pellityksille. 

Porraskysymys

Selvitettäviin asioihin kuuluu niin ikään se, miten kulkeminen ullakolle toimii. 

– Omakotitalojen ullakoissa yleinen haaste onkin, mistä sinne kuljetaan. Käyttöullakon portaat ovat usein aika hankalat, kapeat ja jyrkät. Päivittäisessä käytössä ne eivät siten ole kovinkaan toimivat. Jos ullakko otetaan esimerkiksi työtilaksi, miten menet sinne kahvikupin kanssa? Myös harhaan astumisen vaara on suuri, kun portaita kävellään välillä vähän ajatuksissaankin, Keiramo sanoo.

Jos ullakolle on tarvetta rakentaa helppokulkuiset portaat, haasteeksi voi tulla niiden vaatima tila. Portaikon vaatima tila on Keiramon mukaan yllättävän suuri. 

Käyttöullakon muuttamisessa asuintilaksi on Keiramon mukaan lisäksi yksi ei-rakennustekninen asia, jota monikaan ei tule miettineeksi.

– Jos käyttöullakko on tähän asti ollut varastotila, mihin ne tavarat varastoidaan sen jälkeen?

Lisää asuintilaa, erityistä fiilistä

Kaiken kaikkiaan käyttöullakon muuttaminen asuintilaksi on Keiramon mukaan vaativa hanke, joka vaati ehdottomasti asianmukaisen suunnittelijan kiinnittämistä projektiin mukaan. 

Ullakon muuttaminen asuintilaksi on usein myös kallis projekti. Keiramo toteaa, että jos siitä kuitenkin saadaan hyvä ja toimiva asuintila ja talon asuttavuus paranee, se voi olla hintansa väärti. 

– Vanhoissa kaarevakattoisissa ullakoissa on usein hienoja muotoja, näkyviä hirsirakenteita ja palkkeja, ylipäänsä omanlaisensa fiilis, joka houkuttelee ullakkorakentamiseen. Kannattavuutta kannattaakin arvioida sen mukaan, mitä siitä kokee saavansa vastineeksi.

Ullakkohuoneen tunnelmallinen sisustus

Jos ullakkotilan muuttamisessa asuintilaksi on haasteensa, niitä löytyy myös ullakon sisustamisessa, etenkin kun kyseessä on viistokattoinen talo, jossa huonekorkeus on paikoin hyvinkin matala. Matalia kohtia voi hyödyntää esimerkiksi tavaroiden säilytyksessä. Matalat hyllyratkaisut, senkit ja arkut mahtuvat helposti viistojen kohtien alle. Erityisesti vanhat senkit ja arkut sopivat hyvin ullakon usein rustiikkiseen ja vanhaa henkivään tunnelmaan. Viistokohta on usein oiva paikka myös matalle sängylle tai työpöydälle, joka kannattaa sijoittaa ikkunan kohdalle.

Ideoita pinta- ja värisuunnitteluun voi hakea sisustusblogeista ja Pinterestistä. Koska ullakot ovat yleensä muita huoneita hämärämpiä, ullakoiden sisustuksessa suositaan usein valkoista väriä, joka tuo tilaan valoisuutta ja toimii hyvänä vastapainona puurakenteille. Ullakon voi maalata myös osittain tai kokonaan valkoiseksi. Etenkin kattoikkunallisessa valkoisessa vinttihuoneessa on paljon valoa ja levollinen tunnelma.

Usein suositellaan kuitenkin, ettei hirsirakenteita ja palkkeja peitettäisi ainakaan kokonaan. Hirsirakenteet tuovat oman maalaisromanttisen tyylinsä, jota valkoinen väri täydentää hyvin. Muita värejä voi olla esimerkiksi tyynyissä, matoissa, verhoissa ja koriste-esineissä, jotka voivat olla myös retrohenkisiä. 

Pehmeä ja luonnonmateriaaleja käyttävä boho-tyyli sopii sekin hyvin ullakolle. 

Ylipäänsä ullakon sisustamisessa on hyvä ajatella paitsi käyttötarkoitusta myös sitä, kenelle se tulee. Sisustuksessa kannattaa huomioida myös ullakon ”oma henki” ja suunnitella sisustusta sen mukaan. 

www.pinterest.com

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Unsplash