Kesäkukkien tarjonta on viime vuosina runsastunut entisestään. Nykyisin saatavilla on niin vanhoja perinneklassikoita kuin uusiakin suosikkeja, joihin kotipuutarhurit ovat ihastuneet. Mitä pitäisi ottaa kuitenkin huomioon, jotta kauniit kasvit myös menestyisivät?

Viime vuosina on ollut nähtävissä jo melkeinpä puutarhanhoitohuumaa, ja samalla myös kesäkukkien tarjonta on kasvanut. Vaikka uusia ihanuuksia tulee saataville jatkuvasti, tietyt kesäkukat ovat olleet kotipuutarhureiden suosikkeja vuodesta toiseen. Varsinkin alkukesällä monia pihoja koristaa esimerkiksi orvokki:

– Orvokit ovat olleet todella pitkään suosiossa ja ovat edelleen. Ne ovat kevään ja kesän ensimmäisiä kukkia, jotka viihtyvät viileässä. Se varmaan tekee orvokit suosituksi, pohtii Marttojen kotipuutarha- ja ympäristöasiantuntija Tiina Ikonen.

Hän lisää, että toinen syy orvokkien suosioon voi olla niiden runsas lajikekirjo. Myös petuniat ja pelargonit ovat perinteisiä kesäkukkia, joissa tapahtuu lajikehitystä jatkuvasti. Pelargonista on esimerkiksi saatavilla lajikkeita, jotka kestävät hyvin sadetta.

– Niitä tulee aina uudenmuotoisena, joten on varaa mistä valita. Ja lobelia on myös kestosuosikki, sitä ihmiset käyttävät paljon amppeleissa.

Suomessa suosituimpia kesäkukkien värejä ovat Ikosen mukaan erilaiset punaisen, sinisen ja valkoisen sävyt. Orvokeissa puolestaan pitää pintansa keltainen. Hän tosin ounastelee keltaisia kukkia, kuten krasseja, samettikukkia ja esimerkiksi huovinkukkaa näkyvän jatkossa pihoilla entistä runsaammin.

Uusia ja vanhoja suosikkeja

Huovinkukka on yksi Ikosen omistakin suosikeista: se kukkii hyvin, viihtyy auringossa eikä ole krantuin kukka hoidettavaksi. Hyvällä hoidolla se kukoistaa pitkälle kesään. Takavuosien perinnekasveista esimerkiksi daaliat ovat palanneet taas pihoille, ja uutena suosikkina Ikonen nostaa esiin lumihiutaleen.

– Perinteisistä kasveista voisi mainita vielä lapinorvokin, joka ei ole orvokki alkuunkaan.

Myös kelta-apinankukkana tunnettu lapinorvokki on ollut suosittu kasvi etenkin Pohjois-Suomessa, mutta se on yleistynyt nyt etelämpänäkin. Lapinorvokkia voi lisätä myös jakamalla ja sen voi talvettaa helposti kotona.

– Se on ”kestokukka”: ei tule kustannuksia, kun samasta kasvista saa aina alusta kasvatettua uuden. Se tarvitsee vettä paljon, mutta viihtyy valosta varjoon.

Ikonen lisää, että jos lapinorvokki kuivahtaa, kasvuston voi leikata alas ja se kukkii taas noin kuukauden päästä. Eräänlaisena uutuutena pihoille on viime vuosina tullut kesäkukkien seuraksi paljon erilaisia yrttejä. Ikonen huomauttaa, että kukkivat yrtit ja vihannekset ovat nykyisin suosittuja ja niitä voi kasvattaa kesäkukkien rinnalla.

– Samoin kuin amppelimansikat, ja amppelikurkku.

Hän lisää, että nykyisin amppeleihin myös yhdistellään usein useampaa kasvilajia, ja niissä on harvemmin enää vain pelkästään petuniaa tai lobeliaa.

Hyvä perushoito auttaa pitkälle

Marttojen puutarhaneuvojana Tiina Ikonen pääsee vastailemaan monenkirjaviin kysymyksiin. Usein neuvoja kaivataan tuholaisten, kuten kirvojen, hätistämiseen. Jos kasvilla on kiiltävät, kovat lehdet, kirvoja voi Ikosen mukaan yrittää pestä pois vedellä ja tehostaa esimerkiksi nokkosvedellä.

– Ehkä eniten kysymyksiä tulee siitä, kun on ostettu kasveja, mutta ne eivät ole jostain syystä menestyneet. Sitten kysytään, minkä takia kasvi ei ole menestynyt ja miksi se ei ole kasvanut tai kukkinut yhtä hyvin kuin naapurilla.

Yleensä kasvi on yksinkertaisesti sijainnut väärällä kasvupaikalla, eikä se ole saanut riittävästi valoa tai varjoa.

– Ja aika usein ihmisillä on liian pienet ruukut. Mieluummin iso ruukku kuin liian pieni ruukku. Toinen on se, että jos on umpinainen altakasteluruukku, sitä ei saa koskaan laittaa vesisateen alle. Jos sataa kovasti, ruukku täyttyy vedellä ja kasvi hukkuu, toteaa Ikonen.

Monille klassikoille, kuten pelargoneille ja petunioille menestymiseen riittää, että niille järjestää ihan vain hyvät perusolosuhteet. Esimerkiksi pelargoni kestää jonkin verran myös kuivuutta, ja sille voi riittää vähän pidempikin kasteluväli. Hyvällä perusmullalla, riittävän isolla ruukulla ja säännöllisellä hoidolla pääsee jo pitkälle.

– Ehkä ne ovat sen takia muodostuneet klassikoiksi, koska niiden hoito on helppoa. Ne eivät ole vaateliaita, vaan viihtyvät sekä varjossa että puolivarjossa.

Vaativiakin kasveja kannattaa toisinaan kokeilla: voi olla, että olosuhteiden osuessa kohdalleen ne menestyvätkin. Ikonen mainitsee esimerkkinä naapuriltaan saamansa enkelinpasuunan.

– Se on vaativa kasvi, joka tarvitsee lämpöä, suojaisen paikan ja ravinteita suhteellisen paljon. Mietin, että miten se menestyy, kun kesätkään ei aina ole lämpimiä.

Viime kesä oli enkelinpasuunan kannalta kuitenkin hyvä, sillä lämpöä riitti. Ikonen kertookin laskeneensa siinä olleen kaiken kaikkiaan yli 40 kukkaa.

Näyttävyyttä korkeus- ja värieroilla

Jos kaipaa kotipihalle helppohoitoisia ja näyttäviä kesäkukkia, Ikonen neuvoo muodostamaan istutukset hyväksi havaittujen peruskasvien ympärille. Alkukesästä orvokit ovat toimiva ratkaisu, ja myöhemmin kesällä puolestaan petuniat, pelargonit ja lobeliat.

– Yhtä kasvilajia kannattaa käyttää runsaasti, näin saa rehevyyttä istutuksiin. Ruukut ja laatikot kootaan ryhmäksi, eikä niin, että ripottelee ruukkuja pitkin pihaa, hän vinkkaa.

Palmukaali, hämähäkkikukka ja köynnöskasvit tuovat istutuksiin korkeutta ja ovat myös helppohoitoisia. Köynnöksistä esimerkiksi rehevät kelloköynnös ja keijunmekko sekä mustasilmäsusanna sopivat ruukkuihin hyvin. Köynnöksille laitetaan ruukkuun tuki tai ne voi myös ohjata ”ryöppyämään” ruukun ulkopuolelle. Korkeusvaihtelun lisäksi istutuksiin saa helposti näyttävyyttä myös luomalla kontrastia värivalinnoilla. Monet kasvit hurmaavat kukintojen lisäksi kauniin värisillä, esimerkiksi hopeansävyisillä lehdillään. Ikonen mainitsee hyvänä vaihtoehtona tummalehtisen bataatin ja palmukaalin, joka kasvaa korkeaksi ja on tummalehtinen.

– Jos on varjoisempi kasvupaikka, yhdistää tummiin lehtiin vaikka valkoista tupakkaa tai lobeliaa. Ja jos tykkää romanttisista väreistä, voi laittaa kerrottua petuniaa, vaikka vaaleanpunasävyistä, lilaan viittaavaa ja valkoista pelargonia ja vaaleansinistä hentoa lobeliaa samaan istutukseen.

Hellekesällä huomioitava kastelu

Viime kesä oli jo melkoista hellettä, ja istutusten kastelu aiheutti monille vaivaa. Tiina Ikonen neuvoo käyttämään kuumana, paahteisena kesänä isoja altakasteluruukkuja.

– Se pidentää kasteluväliä. Ja kannattaa käyttää multaseoksia, joissa on biohiiltä.

Biohiili varastoi multaan paremmin kosteutta ja luovuttaa sitä kasveille pitkään.

– Voi myös miettiä erilaisia kotitekoisia kasteluratkaisuja: esimerkiksi lyhyen viikonloppureissun ajaksi voi vesiastiasta ohjata vettä ruukkuun narua tai matonkudetta pitkin.

Jos alkukesälle on tiedossa pitkiä lomamatkoja, voi olla järkevää istuttaa kesäkukat vasta reissun jälkeen. Ikonen muistuttaa, että pitkien matkojen ajaksi on ylipäätään hyvä miettiä kukkien kastelu kuntoon ja sopia siitä vaikka naapurin kanssa puolin ja toisin. Myös lasitetun terassin tai parvekkeen kasvivalinnoista tulee Ikosen mukaan jonkin verran kysymyksiä. Etenkin jos terassi tai parveke on etelän suunnalla tai iltapäiväauringon puolella, voi lämpötila nousta korkeaksi, mikäli lasituksia ei ole vedetty syrjään.

– Kasvit eivät välttämättä viihdy siinä, lämpötila voi olla helposti 40 astetta. Kannattaa miettiä varjostusvaihtoehtoja, pitsiverhoja tai varjostimia.

Lasitetulla parvekkeella pitäisi olla jonkin verran tuuletusta, jotta kasvit voivat menestyä. Jotkin pelargonilajikkeet ja samettikukat voivat kyllä viihtyä paahteessakin, kuten myös olkikukka. Ikonen vinkkaa, että kuumalle parvekkeelle tai terassille voi istuttaa myös erilaisia heinäkasveja. Lisäksi maksaruohot ja mehitähdet viihtyvät hyvin kuumassa, mutta eivät tosin ole kovin reheviä.

Suunnittelemalla onnistuu parhaiten

Myös perennat ovat usein kauniita ruukuissa, joten niitäkin kannattaa harkita edullisiksi kesäkukiksi pihalle.

– Perennoja on jaettava keväisin 3–5 vuoden välein, ja jakotaimia jää aina ylimääräisiä. Niitä voi ihan hyvin istuttaa ruukkuihin, ne ovat sitten sen kesän kesäkukat. Esimerkiksi kuunlilja ja päivänlilja ovat ihania ja reheviä, toteaa Ikonen.

Hän kertoo istuttavansa itsekin usein perennoja kesäkukiksi. Eräs hänen suosikeistaan on maanpeitekasvi rönsytiarella – jota kutsutaan myös pitsimyssyksi – valkoisine kukkineen. Yksinkertainen, mutta toimiva vinkki on ylipäätään suunnitella istutuksia ennen kuin marssii puutarhaan ostoksille. Puutarhaliikkeissä nimittäin kaikki kukkii niin kauniisti, että helposti sortuu hankkimaan sellaistakin, mikä ei omalla pihalla sitten niin menestykään.

– Tunnustan, että itsekin olen siihen sortunut, naurahtaa Ikonen.

Hän toteaa, että kannattaa miettiä, millainen on se kasvupaikka, johon kesäkukkia ostaa: onko se varjoinen, aurinkoinen vai puolivarjoinen.

– Suosittelen, että vähän katsoo jo ruukkujakin ja kaivelee niitä esille ennen kuin lähtee ostoksille. Ja miettii vaikka ensin paperin kanssa ja katsoo netistä kesäkukkia, jotka miellyttävät silmää.

Hän kehottaa kokoamaan kesän istutukset tutuista kesäkukista, joiden on jo huomattu viihtyvän omalla pihalla, mutta kokeilemaan joka vuosi kuitenkin niiden lisäksi jotain uutta.

– Jos löytääkin jotain, joka menestyy, siitä voi tulla ensi vuonna uusi peruskukka.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay