Millaisilla perusteilla uusien huonekalujen kankaat kannattaisi valita? Tekstiilejä on valtavat määrät, mutta muistamalla muutaman perusneuvon ei huonekaluostoksilta tule vietyä kotiin pettymystä.
Sohvaa tai nojatuolia etsivä törmää taatusti huonekaluliikkeessä ongelmaan nimeltä runsaudenpula. Yksin huonekalumalleja on jokaiselle sormelle, ja kaiken lisäksi niihin pitäisi vielä valita verhoilukangaskin. Värejä, materiaaleja ja kuoseja on valtavasti, mutta mistä tietää, mikä on omaan tupaan paras vaihtoehto?
– Huonekalun käyttötarkoitus on lähtökohta, josta verhoilukankaan valinta on hyvä aloittaa. Kun tietää millaisiin käyttöolosuhteisiin huonekalu tulee, on valinnan tekeminen helpompaa, selvittää Tampereen ammattikorkeakoulun tekstiililaboratorion projekti-insinööri Henna Vuorisalo.
Sekoitemateriaaleista puuvillaan
– Tyypillisesti huonekaluissa käytettävät verhoilukankaat ovat sekoitekankaita, esim. akryylichenillea. Jonkin verran käytetään myös puuvillaa ja pellavaa, joka sopii hyvin luontoystävällisiin perheisiin, ja on myös ekologisuutensa vuoksi tämän hetken trendi. Puuvilla on kuitenkin ekologisesti eräänlainen kaksiteräinen miekka. Se on luonnonmateriaali, mutta puuvillan kasvattaminen vaatii paljon vettä ja lannoitetta. Puuvilla ei myöskään yksinään käytettynä ole kovin kestävää, se likaantuu helposti ja sitä joudutaan pesemään käytössä useammin kuin sekoitekangasta, selittää verhoilukankaita valmistavan lapualaisen Annala Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kortesoja.
Kortesoja kertoo, että julkisten tilojen huonekaluissa käytetään paljon villaa. Kotikäytössä villa on myös toimiva, mutta hintavampi materiaali.
– Perinteiset klassikkohuonekalut, kuten esim. Alvar Aallon Artekille suunnittelemat huonekalut, on verhoiltu usein villakankaalla. Villa on itsepuhdistuva materiaali, se on miellyttävä ja lämmin käyttää. Se ei myöskään sähköisty, sillä se ottaa huoneilmasta hieman kosteutta itseensä. Kaiken kaikkiaan villa on mukava materiaali, mutta se on hinnaltaan korkeampi kuin sekoitekankaat.
Martindale kertoo kulutuksenkestosta
Hyvä tapa arvioida kankaan kestävyyttä on ottaa selvää sen hankauksenkestosta. Ominaisuutta mitataan ns. Martindale-menetelmällä, jossa testattavaa kangasta hangataan sen rikkoutumispisteeseen asti. Mitä isomman kierrosmäärän kangas kestää, sen lujemmasta materiaalista on kyse.
Annala Oy:n Hanna Kortesojan mukaan kotikäyttöön tulevassa huonekalussa hankauksenkestoltaan hyvä tulos on yli 20 000 kierrosta. Julkisissa tiloissa kankaan olisi kestettävä noin 35 000–50 000 kierrosta. TAMK:n Henna Vuorisalo puolestaan kertoo, että yleisten huonekalukankaille asetettujen laatuvaatimusten perusteella parhaimman hankauksenkestoluokituksen saavat materiaalit, jotka kestävät yli 35–45 000 kierrosta. Huonekalukankaiden hankauksenkesto kuitenkin vaihtelee paljon ja joillakin kankailla se voi olla jopa joitakin satoja tuhansia kierroksia.
Älä sokaistu kierrosluvuista
Kortesoja ja Vuorisalo ovat molemmat sitä mieltä, että huonekaluliikkeessä ei saisi tuijottaa pelkästään Martindale-testin antamaa kulutuksenkestoa. Henna Vuorisalon mielestä tärkeitä huonekalukankaan ominaisuuksia ovat myös nyppyyntymättömyys ja hyvät värinkestot.
Hanna Kortesoja puolestaan muistuttaa:
– Martindale-menetelmällä testataan kaikki materiaalit, mukaan lukien myös vaikkapa keinonahat. Nehän kestävät valtavia kierrosmääriä. Kulutuksen lisäksi materiaalin olisi kestettävä myös muuta rasitusta. Esim. pinta ei saisi kärsiä, jos siihen osuu teräviä esineitä. Kun kehnolaatuista keinonahkaa raapaistaan vaikkapa kynnellä, tulee siihen naarmuja.
Valo – värikkään kankaan kauhu
Myös auringonvalo saattaa tehdä temppuja kankaisiin.
– Vahvat värit, kuten sininen, punainen ja vihreä saattavat kärsiä, jos ne altistuvat toistuvasti auringon UV-säteille. Jos sohva on suoraan ikkunan edessä, jossa ei ole sälekaihtimia tai muuta suojaa, voidaan olettaa kankaan värin ajan myötä muuttuvan, Hanna Kortesoja kertoo.
Hän neuvookin välttämään kankaiden valohaittoja mm. tyynyjen kierrätyksellä, tai vaihtamalla huonekalujen paikkaa aika ajoin.
Huonekalukankaissa usein ilmenevä ongelma on myös kankaan sähköistyminen. Kortesoja kertoo ongelmaa esiintyvän erityisesti talvikausina, kun asuntojen sisäilma on kuivaa. Useimmiten sähköistymistä ilmenee huonekaluissa, joiden materiaalina on käytetty paljon tekokuitua. Ongelma voidaan ratkaista suihkuttamalla huonekaluun ainetta, joka poistaa tekstiilin sähköisyyttä. Hanna Kortesoja muistuttaa myös, että Annalan kankaissa asia on otettu huomioon jo valmistuksen aikana valitsemalla sopivia materiaaliyhdistelmiä, jotka estävät sähköisyyttä.
Laatu tuo lisäikää
Uuden huonekalun valinnassa olisi siis tarkkaan mietittävä sen käyttäjiä ja käyttötarkoitusta.
– Jos huonekalu tulee olohuoneeseen, jossa sohvalla katsotaan tv:tä kolme tuntia päivässä, saattaa huonekalu kulua jo kolmessa vuodessa. Eikä kulutuksesta kärsi pelkästään kangas. Usein myös vaahtomuovi painuu kasaan, ja silloin kankaasta tulee sohvan koossa pitävä voima. Kankaan tarkoitus ei ole pitää sohvaa koossa, vaan olla pinnan suojana. Siksi kangas alkaa venyä, selittää Hanna Kortesoja.
Laadukkaissa huonekaluissa olennaista on se, että yleensä niiden rungot ovat puuta. Tämä edesauttaa sitä, että huonekalu voidaan verhoilla uudelleen. Lastulevyhuonekaluissa verhoilukangasta ei voi vaihtaa, sillä runko ei kestä prosessia.
– Kestävä tuote on tehty hyvistä materiaaleista, ja koko tuote on laadukas. Tämä koskee niin runkoa, jousia kuin kangastakin. Kun valmistaja käyttää suunnitteluun ja valmistukseen paljon aikaa, ei tuotetta saisi pilata väärillä materiaalivalinnoilla. Siksi olisikin hyvä valita kangas huolella, TAMK:n projekti-insinööri Henna Vuorisalo muistuttaa.