Energian hinnan nousu on myllännyt lämmitysmarkkinat ympäri. Uuden talon rakentajat ja vanhan korjaajat miettivät, mikä on taloudellisin ratkaisu omaan tarpeeseen. Internetiin osoitteeseen lammitysvertailu.eneuvonta.fi avattu laskuri antaa puolueetonta tietoa eri lämmitystapojen kustannuksista pitkässä juoksussa. Kuva: Skypixel | Dreamstime.com
Lämmittämisen hinta ei laske vaan nousee, mikä saa monen omakotiasujan laskemaan lämmittämisen hintaa. Tämä sanaleikki toimikoon johdantona internetiin vastikään avatun lämmityslaskurin esittelyyn. Motiva Oy:n kehittämällä laskurilla niin uuden pientalon rakentaja kuin vanhan saneeraajakin saa käyttökelpoista tietoa eri lämmitysmuotojen kokonaiskustannuksista.
Halvan energian aikaan omakotirakentaja valitsi käytännössä sähkön ja öljyn väliltä ja täydensi paketin takalla. 2000-luvulla energian kallistuminen on kääntänyt lämmitysmarkkinat ylösalaisin.
Tarjolla on nyt monia lämmitysmuotoja, jotka eivät ole kuluttajille entuudestaan tuttuja. Tietoa niistä kaipaavat paitsi uudisrakentajat, myös vanhaa taloa asuvat, jotka haluavat vaihtaa pois turhan kalliiksi käyneestä öljystä tai sähköstä.
– Lämmitysmuodon valinta ja vaihto ovat kuluttajia eniten kiinnostavia energiakysymyksiä. Aihepiiriin liittyvät haut ovat nettisivuillamme yleisimpien joukossa, kertoo energia-asiantuntija Sami Seuna Motiva Oy:stä, joka on valtion omistama, energia- ja materiaalitehokkuuden eteen työskentelevä yhtiö.
Tavallista ihmistä kiinnostaa kotinsa lämmityksessä eniten yleensä se, mitä se maksaa. Muitakin valinta-argumentteja on, mutta suuret massat liikkuvat halvimman hinnan perässä.
Käytön hinta vs. hankintahinta
Lämmityslaitteiden markkinointiviestinnässä tuodaan usein esiin energialaskujen eroja, mutta kustannusvertailu ei ole näin yksinkertaista.
Myös hankintahinta vaikuttaa lämmittämisen kokonaiskustannuksiin. Mitä pienempi talon energiankulutus on, sitä suurempi suhteellinen merkitys alkuinvestoinnilla on. Lämmitykseen sidotulle pääomallekin tulee laskea korko.
– Jotkin lämmitysmuodot ovat kalliita hankkia mutta edullisia pitää, jotkin taas edullisia hankkia mutta kalliita pitää, tiivistää Seuna.
Energiakulujenkaan vertailu ei ole yksiselitteistä, sillä tämän päivän hintojen laittaminen rinnan ei riitä. Lämmityslaitteiston tekninen elinkaari on useimmiten noin parinkymmenen vuoden luokkaa. Eri energialähteet kallistuvat eri tahtia, mikä voi pitkällä aikavälillä viedä eri lämmitysmuotojen käyttökustannuksia eri suuntiin roimastikin.
Kaikkien lämmityksen kokonaiskustannuksiin vaikuttavien osatekijöiden ynnääminen on yllättävän haastava tehtävä. Kyse ei ole yksinkertaisesta yhteenlaskusta. Esimerkiksi energian hintojen muutoksen huomioiminen vaatii jo edistyneempää matikkapäätä.
Kaupallisista intresseistä vapaa
Eri lämmitysmuotojen kustannusvertailua helpottavalle apuvälineelle on siis selvä tilaus. Tätä varten Motivassa kehitettiin vuoden verran internetlaskuria, joka julkaistiin syyskuun 2013 lopulla. Motivan tilaaman hankkeen toteutuksessa oli tiiviisti mukana Keski-Suomen energiatoimisto. Kehitystyön pohjana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylä Innovation Oy:n ja VTT:n tekemä Heating Tool -laskuri, joka laadittiin osana EU:n IEE-ohjelman BioHousing-hanketta.
Kantava ajatus oli kehittää tavalliselle omakotitalon rakentajalle ja asukkaalle tarkoitettu laskentaväline, joka ottaa huomioon kaikki olennaiset seikat.
– Laskureita on monenlaisia, sellaisiakin, jotka on tehty lähinnä myynninedistäjiksi ja jotka laskevat liian optimististen oletusten perusteella. Tavoitteemme oli kehittää kuluttajien ja energianeuvojien hyödyksi laskuri, joka perustuu puolueettomaan tietoon ja asettaa eri lämmitysmuodot samalle viivalle, kertoo hanketta Motivassa vetänyt Seuna.
Numeroiden pyörittelyllä ahaa-elämyksiä
Jos on tottunut ajattelemaan lämmityskuluja pelkästään päivänkohtaisten energialaskujen kautta ja pyörittelee laskurissa erilaisia lukuja, saattaa yllättyä siitä, miten paljon energian hintojen oletettu nousu vaikuttaa tulevaisuudessa. Myös pääomakulujen osuus tulee yllätyksenä.
– Historian valossa energiahinnat ovat nousseet hurjaa vauhtia. Siltikään emme ole edes erityisen kalliita vaan energia on Suomessa kohtuuhintaista EU-vertailussa. Korot ovat tällä hetkellä alhaiset ja laskurissa on oletusarvona 3 prosenttia, mutta mikä on realistinen keskikorko esimerkiksi asuntolainalle, jota maksetaan pankille 30 vuotta? Uusissa taloissa lämmityslaitteet menevät käytännössä asuntolainaan, muistuttaa Seuna.
Laskurilla on mielenkiintoista leikitellä ajankulukseen, vaikkei olisi lämmitystä juuri nyt vaihtamassa. Hiirtä liikuttelemalla laskurista löytää lisätietoa sisältäviä ponnahdusikkunoita ja jos haluaa perehtyä asioihin vielä lisää, löytää linkkejä syventävään tietoon.
Pinnan alla paljon työtä
Laskurissa on käytön helpottamiseksi valmiina useita oletusarvoja, esimerkiksi lämmitysjärjestelmien hyötysuhteita. Niitä voi halutessaan muuttaa. Joskus se on perusteltua ja joskus ei.
Otetaan yksittäiseksi esimerkiksi maalämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaava lämpökerroin eli cop. Cop 3 tarkoittaa, että 1 kilowatilla ottotehoa saadaan 3 kilowattia lämmitystehoa.
Laskurissa on oletusarvona, että maalämpöjärjestelmän cop on vuositasolla 3. Jos hankit kotiisi lämmitysjärjestelmää ja näet maalämpöpumppumainoksessa maininnan ”cop jopa 4”, se ei tarkoita, että laskurin oletusarvoa 3 olisi syytä muuttaa.
Mainoksen luku 4 tulee siitä, että huippuluokan maalämpöpumppu saattaa parhaimmillaan tehdä kyseisellä tai paremmallakin cop:llä +35-asteista vettä lattialämmityksen tarpeisiin. Sen sijaan käyttövettä peseytymiseen ja muuhun käyttöön sama laite tekee todennäköisesti karvan yli 2:n cop:llä.
3 on suunnilleen se hyötysuhde, jolla keskiverto maalämpöpumppu asiantuntijoiden mukaan vuositasolla toimii, kun otetaan huomioon sekä tilojen että käyttöveden lämmitys. Tämän esimerkin opetus on, että asiantuntijoiden pohtimia arvoja ei ole syytä muuttaa, jos ei tiedä, mitä tekee.
– Monenlaisia laskurin yksityiskohtia on pohdittu perusteellisesti ja joitain yksittäisiä parametreja on käyty läpi suunnitteluvaiheessa sivukaupalla, taustoittaa Sami Seuna.
Naapurin ukkoa fiksumpi
On selvää, että mitä tahansa oletusarvoja käytetään, joku taho on niistä aina eri mieltä. Seuna kuitenkin korostaa, että laskuri on laadittu parhaan saatavilla olevan riippumattoman tiedon mukaan.
– On käytetty rakentamismääräyskokoelman tietoja, sieltä tulevat esimerkiksi tyyppitalojen standardikulutukset. Lisäksi on hyödynnetty tuoretta, luotettavaa mittarointitietoa, jota on saatu muun muassa omasta Elvari-hankkeestamme.
Jos siis vaikkapa jokin yksittäistä lämmityslaitetta myyvä taho tai naapurin ukko sanoo, että asiat tulisi laskea toisin, kannattaa suhtautua kriittisesti.
– Lämmitysmuotojen hyötysuhteita ja muita yksityiskohtia voi pyöritellä erilaisista tarkoitusperistä mittausolosuhteita muuttamalla. Jos ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde mitataan, kun ulkona on +7 astetta ja laitteella tehdään +35-asteista vettä, tai kun ulkona on –15 astetta ja tehdään +50-asteista vettä, saadaan kovin erilaisia lukuja.
Lähtökohtana uudisrakentaminen
Jotta asia ei olisi liian helppo, oletusarvoja pitää säätää, jos siihen on perusteltu syy. Joskus se on jopa välttämätöntä. Vuositason cop:hen vaikuttaa muutamalla kymmenyksellä se, onko talossa patteri- vai lattialämmitys.
Toinen esimerkki tiedosta, jota pitää osata tarvittaessa muuttaa, on investointituet. Laskuri olettaa investointituen nollaksi euroksi, mikä vastaa uudisrakentamisen arkitodellisuutta. Sen sijaan lämmitysmuodon vaihtaja saa tällä hetkellä työn osuudesta 45 prosentin kotitalousvähennyksen, mikä esimerkiksi maalämmössä tarkoittaa käytännössä usein yli 3 000 euron summaa.
– Laskurin rakentaminen on lähtenyt liikkeelle uuden pientalon tarpeista. Myös lämmitysmuodon vaihto on pidetty mielessä, mutta jossain kohtaa näiden kahden eri konseptin yhteensovittaminen on hankalaa.
– Laskurissa on huomioitava, että lämmitysjärjestelmien investointiarvot on arvioitu normaalikokoisen, noin 150-neliöisen talon näkökulmasta. Esimerkiksi lämmitysmuodon vaihdossa suuren ja vanhan omakotitalon maalämpöinvestointi voi olla enimmillään jopa yli 30 000 euroa.
Laskentaesimerkki 1: eläkeläisparin passiivitalo
