Viime vuonna Kennelliittoon rekisteröitiin lähes 49 000 koiraa – yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Koronapandemia lisäsi rekisteröintien määrää, koska ihmiset olivat enemmän kotona ja sitä kautta kokivat juuri nyt olevan oikea aika koiran hankkimiselle.

Jos koira oli aiemmin metsästäjän apulainen tai talonvahti, on siitä nyt tullut entistä enemmän perheenjäsen. Siitä kertoo muun muassa koirien nimistön muuttuminen. Entisaikojen Rekut, Murret ja Mustit ovat korvautuneet pääosin ihmisten erisnimillä. Esimerkiksi vuonna 2018 yleisin koiran nimi oli Alma. 

Tilastokeskus on arvioinut vuoden 2016 kuluttajatutkimustietojen perusteella, että Suomessa on noin 700 000 koiraa. Noin suureen joukkoon mahtuu monenlaista hännänheiluttajaa vaihtuvine tarpeineen. Toiset pitää vaatettaa tassuista kuonoon, toiset taas pärjäävät paksun ja vesitiivin turkkinsa ansiosta melkein kelissä kuin kelissä. Lisäksi kura-aika syksyisin ja keväisin tuo koiranomistajalle omat haasteensa. Runsasturkkisen perheenjäsenen mukana eteisen lattialle tulee puoli kuutiota hyvää pintamaata ja sen seurauksena nähdään tuhansilla kotiovilla mitä erilaisimpia manööverejä. 

Takkien hinnat vaihtelevat muutamasta kympistä pariinsataan euroon

– Kun pentu muuttaa kotiin, pitää sille olla hankittuna vähintään minimivarustus eli oma peti, ruoka- ja vesikuppi sekä kaulapanta tai valjaat ja hihna, kertoo Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen.

Valjaat ovat kropalle ystävällisempi vaihtoehto ja sopivat erityisesti koiralle, joka vetää. Niistä koira ei myöskään pysty peruuttamaan karkuun yhtä helposti kuin pannasta. Lisäksi tarvitaan turkinhoitovälineet ja perustarvikkeet koiran ensihoitoon (ainakin kuumemittari ja punkkipihdit, haavojen puhdistusainetta ja sideharsoa). 

Pennun kasvattaja on varmasti ohjeistanut omistajaa siitä, mitä muuta pentu tulee tarvitsemaan.  

Isolle osalle koirista takki ei ole tarpeen, mutta pienille, sairaille tai vanhoille koirille voi olla tarpeen pukea talvivaate. Myös koirat, joiden turkissa ei ole pohjavillaa, tai joilla ei ole turkkia lainkaan, tarvitsevat takkia.

On pitkälti omistajan mieltymyksistä kiinni, millaisia takkeja koiralle hankitaan. Palelevaisilla yksilöillä on usein kolme-neljä erilaista vaatekappaletta. Ohut fleecepusero viileisiin kevät- ja syysilmoihin, vähän paksumpi softshell-takki pikku pakkasille ja lämmin toppatakki kunnon pakkaskeleille.

Toisilla voi vielä olla erillinen sadetakki. Siitä hyötyvät myös pitkäkarvaiset koirat, jotka eivät muuten kaipaa pukemista. Kotiin kulkeutuu huomattavasti vähemmän kuraa sadetakilla suojatun koiran mukana. 

Takkien hinnat vaihtelevat suuresti muutamasta kympistä yli sataan euroon. Takin voi myös teettää mittojen mukaan, jolloin hinta saattaa tuplaantua. Toisaalta koiratakeissa ei muoti vaikuta ja sama takki voi hyvinkin olla käytössä koko koiran eliniän. 

Koiran kylpytakki suojaa ennen kaikkea kotia

Todella kovalla pakkasella voi olla tarpeen suojata vielä koiran tassut töppösillä. Varsinkin vanhan koiran tassut voivat olla arat. Pitkäkarvaisilla koirilla tassujen väliin voi kertyä lumipaakkuja, joiden syntymistä voi estää tossuilla. Jos koiran tassuissa on tulehdusta, niin voi olla hyvä suojata tassut töppösillä, niin ettei tassuihin pääse kosteutta muhimaan.

Tuorein tulokas koirien garderoobissa on kylpytakki. Ensi alkuun ajatus naurattaa, mutta kannattaa huomioida, että kylpytakki säästää ennen kaikkea kotia – koira ei sitä varsinaisesti tarvitse. Pesun jälkeen koiraa ei saa pyyhkeellä läheskään kuivaksi, vaikka miten ahkeroisi. Koirat myös tykkäävät märkinä möyriä sohvalla tai sängyllä, jolloin märkää karvaa ja ikävä tuoksu jää sinne sun tänne. Kylpytakki imee kosteuden ja pitää märät karvat sisällään. 

Suomalaiset ovat joka tapauksessa hyvin käytännöllisiä myös koiraa pukiessaan eli hankitaan vain tarpeellista tavaraa. Meillä ei juurikaan ole menekkiä jenkkityylisille koristevaatteille. 

Myös syksyn ja kevään kurakelit työllistävät koiranomistajaa ihan kiitettävästi. Onkin hyvä opettaa koira pysähtymään sisään tullessa ovella – myös silloin, kun tassuja ja mahanalusta ei tarvitse pyyhkiä. Oven läheisyyteen kannattaa varata pyyhkeitä, joilla voi pyyhkiä pahimmat kurat ennen pesulle menoa. Onnellisia ovat ne, joiden taloudesta löytyy kuraeteinen, jossa voi huuhtaista niin koirat kuin lapsetkin ennen sisälle päästämistä.

Koiranomistajan pankkitilillä on oltava puskuria

Oli koiralla sitten ylimääräisiä takkeja ja tarvikkeita tai ei, niin koiranpito joka tapauksessa maksaa. Suomessa käytetään muutaman vuoden takaisen arvion mukaan koiriin 1,2 miljardia euroa vuodessa. 

– Rodusta riippuen kustannuksia yksittäisestä lemmikistä kertyy arviolta 1 200–2 100 euroa vuodessa. Siitä ruoan osuus on noin 600 euroa. Luku on keskiarvo ja riippuu paitsi koiran koosta ja siitä, mitä sille syötetään. 

Peti, lelut, valjaat, hoitovälineet, madotus ja muut loishäädöt maksavat sadasta kolmeensataan euroon vuodessa. Perusrokotukset ja terveystarkastukset keventävät kukkaroa satasen verran vuosittain. Lisäksi voi tulla erilaisia rotukohtaisia terveystutkimuksia, jos koiraa on tarkoitus käyttää jalostukseen. 

Vakuutus maksaa 300–700 euroa vuodessa. Jos koiran turkin hoito vaati ammattilaisen, voivat trimmaus- ja muut kustannukset olla 100–400 euroon. Lisäksi tulevat mahdolliset loukkaantumisten tai sairastumisien aiheuttamat eläinlääkärikulut ja harrastuksista aiheutuvat kulut. Koiranomistajalla on siis syytä olla puskuria pankkitilillä. 

Takkeja joka lähtöön

Kaupin vinttikoiradalla on Pirkanmaan Vinttikoirakerhon harjoitusilta ja meno on sen mukaista. Moottoroitu viehe pärisee ja malttamattomat koirat pitävät meteliä odottaessaan vuoroaan. Paikalla on parikymmentä koiraa omistajineen aina pikkuruisista italianvinttikoirista korkeisiin venäjänvinttikoiriin. Onpa paikalla myös kolme ei-vinttikoiraa eli amerikankarvattomatterrierit Tyyni, Neo ja Pötkö. 

Valtaosa vinttikoirista on lyhytkarvaisia ja lähes kokonaan vailla lämmittävää pohjavillaa – potentiaalisia takinkäyttäjiä siis. Useimmilla onkin viileästä säästä johtuen jonkinlainen takki päällä.  Radalla käyvät ja kilpailevat koirat ovat myös urheilijoita siinä missä ihmisetkin ja siksi niiden isot selän lihakset on hyvä suojata revähdysten ja muiden vammojen välttämiseksi lämmittävällä takilla.

Venäjänvinttikoira Helmi ei tarvitse vaatetusta pysyäkseen lämpimänä – paksu turkki huolehtii siitä. Sillä on kuitenkin kisaamista varten erikoistakki, jonka sisäpinta on valmistettu lämpöä heijastavasta kankaasta. Kangas heijastaa ruumiinlämmön takaisin infrapuna-aaltoina. Lihaksiin heijastuva lämpö vähentää lihasjännitystä ja lisää verenkiertoa, jolloin palautuminen nopeutuu. 

Muuten Helmi on kuulemma likaa hylkivää mallia. Omistaja Kati kertoo, että vaikka koira kuraantuisi pahastikin, se kuivuu nopeasti ja silloin kuran voi simppelisti harjata pois. 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Elina Salmi