Ikkunoita ei yleensä kannata vaihtaa vain mukavuussyistä tai pelkästään energiansäästön vuoksi. Ikkunat voi toki uusia, mutta ensin kannattaa harkita mahdollisuutta korjata vanhat ikkunat energiatehokkaammiksi, turvallisemmiksi ja mukavammiksi käyttää.

Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on oikea aika ikkunanvaihtoremontille, ei ole. Ennen minkäänlaisten suunnitelmien tai hankintojen tekemistä on kuitenkin tärkeää selvittää ikkunoiden kunto huolellisesti.

Onnistuneen remontin lähtökohta on ikkunoiden kuntoarviointi. Sen perusteella tehdään tarvittaessa vielä tarkempi kuntotutkimus.

– Kun päätökset tehdään kuntoarvion perusteella, voidaan varmistua, että korjaukset kohdistuvat oikeisiin paikkoihin ja säästytään turhilta kustannuksilta. Ikkunoita ei kannata vaihtaa turhaan, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti Leena Jaskanen Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta.

Myös julkisivu vaikuttaa ikkunaremontin ajoitukseen

Ikkunoiden kuntoarvion tekijäksi kannattaa värvätä pätevöitynyt kuntoarvioija. Arvio tehdään aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti, rakenteita rikkomatta.

Kuntoarviossa tarkastellaan rakennusosia ja taloteknisiä järjestelmiä sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja rakennuksen energiataloutta. Huomioon otetaan myös asumismukavuus, jota esimerkiksi huonosti tiivistetyt ikkunat ja vetoisuus heikentävät.

Ikkunaremontin ajoittamisessa tulisi huomioida myös talon julkisivu ja sen mahdolliset korjaustarpeet.

– Se, kannattaako ikkunat korjata vai uusia kokonaan, riippuu myös siitä, millainen julkisivu rakennuksessa on. Jos julkisivu on puuverhoiltu, siitä on helppo irrottaa pinta- ja peitelistoja, ehkä julkisivulautaakin. Rapattuun julkisivuun ikkuna on yleensä sovitettu ilman erillisiä peitelistoja.

Rapatussa julkisivussa ikkunoiden uusiminen saattaa johtaa osittaiseen rappauspinnan uusimiseen ja paikkamaalaukseen. Ikkunoiden vaihtaminen kannattaakin ajoittaa julkisivun uusimisen yhteyteen.

Puuikkunoissa on edelleen potentiaalia

Etenkin vanhemmissa taloissa ikkunat ovat useimmiten puuta. Puuikkunat joudutaan uusimaan tavallisesti 30–50 vuoden välein. Suin päin niitä ei kuitenkaan kannata syöksyä vaihtamaan, sillä ikkunat korjaamalla voi päästä hyviin tuloksiin paljon edullisemmin.

Vanhojen ikkunoiden kunnostamisessa on muitakin merkittäviä arvoja kuin rahansäästö. Vanhaa kannattaa vaalia jo kestävän kehityksen nimissä, mutta vanhat ikkunat voivat olla myös kulttuurihistoriallisesti tai vähintäänkin esteettisesti arvokkaat.

Vaikka taloon vaihdettaisiin uudet ikkunat, suunnittelun lähtökohdaksi kannattaa silti ottaa alkuperäiset ikkunat. Varsinkin vanhojen talojen kohdalla ongelma voi kuitenkin olla, ettei samanlaisia ikkunoita löydy välttämättä mistään.

Kannattaa myös huomioida, että vanhat ikkunat on usein tehty laadukkaasta ja kestävästä puusta. Niitä on helpompi korjata ja huoltaa kuin nykyisiä teollisia ikkunoita.

– Puutavara mahdollistaa alkuperäisen mallin mukaan tekemisen, jos ikkunaan joudutaan tekemään uusiksi vaikkapa puite tai pintalista.

Tiivistäminen parantaa ikkunaa monin tavoin

Jos ikkunat ovat ehjät eikä niissä ole muuta suurempaa korjaustarvetta, ikkunoiden tiivistäminen on usein kustannustehokkain energiansäästötoimi.

– Jo pelkkä tiivistäminen parantaa ikkunaa huomattavasti: vetoisuus vähenee ja ikkunan lämmönpitävyys paranee, Jaskanen kertoo.

Tiivisteenä kannattaa käyttää alkuperäistä vastaavaa eristemateriaalia tai tiivistysainetta, joka varmuudella soveltuu ikkunamateriaaliin ja seinärakenteeseen, eikä aiheuta liitoskohtiin esimerkiksi laho-ongelmaa.

– Tiivistyksen parantaminen saattaa olla heikko lenkki, joten se pitää toteuttaa kiinteässä yhteydessä vanhaan rakenteeseen. Jos aiemmin tiivistys on ollut pellavarivettä tai muuta luonnonmateriaalia, tiivisteeksi ei kannata laittaa heikompaa materiaalia, esimerkiksi kevyttä polyuretaania. Jos olosuhteissa ei ole koeteltu miten polyuretaani kestää kosteutta ja muita rasitteita, tämä voi olla riski.

Lisälaseilla energiatehokkuutta vanhoihin ikkunoihin

Vanhan ikkunan energiatehokkuutta voi parantaa muutenkin kuin tiivisteet uusimalla. Hyviä keinoja tähän ovat esimerkiksi sisälasin elementin uusiminen tai kolmannen lasin lisääminen kaksilasiseen ikkunaan. Tavalliset lasiruudut voi myös korvata nykyaikaisilla energiatehokkailla eristyslaseilla, jos puite kestää uusien lasien painon.

Myös vanhan ikkunan käyttömukavuutta ja turvallisuutta voi parantaa avausmekanismia sekä saranointia vaihtamalla. Ikkunan avattavuus on tärkeää myös puhdistettavuuden kannalta. Vanhat kiinteät ikkunat voidaan muuttaa avattaviksi, aukeamissuuntia voidaan muuttaa ja puitteita voidaan kytkeä toisiinsa. Lisäksi ikkunoihin voidaan asentaa esimerkiksi aukipitolaitteet tai aukeamisrajoitteet.

– Vanhoissa taloissa ikkunanpuitteet aukeavat usein ihan auki. Esimerkiksi tuuletusikkunan puitteet voidaan kunnostamisen yhteydessä kytkeä toisiinsa ja varustaa aukeamisrajoittimin. Rajoittimet eivät estä ikkunoiden normaalikäyttöä, mutta niiden avulla voi välttää mahdolliset tapaturmat.

Kunnostuksen yhteydessä saranat ja lukot kannattaa myös voidella sekä tarkistaa käyntisovitukset. Lahonneet ulkopuitteet voi vaihtaa uusiin ja uusia myös ikkunalasien kittaukset.

Vanhojenkin ruutujen lämmöneristyskykyä voi parantaa

Ikkunat ovat yleensä talon lämmöneristyksen heikoin lenkki, sillä niiden kautta pääsee harakoille 15–20 prosenttia lämmitysenergiasta. Ikkunoiden energiatehokkuuden kannalta oleellinen on U-arvo eli lämmönläpäisykerroin, joka kuvaa lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi lukuarvo on, sitä paremmin ikkuna eristää lämpöä.

Uusien ikkunoiden energiatehokkuuden vertailu on helppoa, sillä ikkunoilla on energialuokitus. Valmistajille luokitus on tosin vapaaehtoinen, eli kaikista ikkunoista tätä vertailuarvoa ei ole saatavilla.

– Vanhan, korjatun ikkunan energialuokittelu onkin sitten vaikeampaa. Siksi varmaan monista tuntuu turvallisemmalta hankkia rakennukseen uudet, energialuokitellut ikkunat, joiden arvot tiedetään.

Leena Jaskasen mukaan puuikkunoiden arvoja voidaan korjauksin parantaa niin paljon, että hyvin korjattu vanha puuikkuna saattaa täyttää energiatehokkuusarvot siinä missä esimerkiksi kehnompi uusi alumiini-ikkuna.

Vaihdossa kannattaa investoida energiaikkunoihin

Ikkunoiden modernisointi korjaamalla ei välttämättä aina ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa. Jos vanhat ikkunat ovat kaksilasiset, puuosiltaan lahonneet, teknisesti toimimattomat tai jo yli 50 vuotta vanhat, uusimista kannattaa harkita.

Kun ikkunat sitten uusii, kannattaa investoida energiaikkunoihin. Ne ovat tavallisia kalliimmat, mutta hintaero kuolettuu ikkunoiden käyttöiän puitteissa.

Valitsipa vanhan korjaamisen tai vaihdon uuteen, ikkunaremontin onnistuminen riippuu lopulta siitä, kuinka ammattitaitoisesti ja huolellisesti etukäteen suunnitellen korjaus tai uusien ikkunoiden asennus tehdään.

– Edes energiatehokas ja monilasinen uusi ikkuna ei välttämättä paranna rakennuksen energiatehokkuutta, jos ikkunan asennus on tehty ammattitaidottomasti tai rakennuksen rakenteissa on muita puutteita.

Omakotitalon ikkunaremontti onnistuu useimmiten ilman lupia

Pientalon ikkunamuutoksiin ei useimmiten tarvita lupaa rakennusvalvonnasta. Lupaa ei edellytetä, jos rakennukseen ei liity suojeluarvoja. Lupaa ei myöskään tarvitse, jos ikkunoiden puite- ja karmijakoa ei muuteta ja väritys sekä olennaisimmat rakennusajankohdalle tyypilliset detaljit säilyvät pääosin ennallaan eikä valoaukko merkittävästi pienene. Ehtona on myös, että ikkunoiden korjaamisessa ja muuttamisessa noudatetaan alueelle vahvistettua rakentamis- tai korjaustapaohjetta.

Rakennuksen ominaispiirteet täytyy huomioida kaikissa ikkunamuutoksissa, vaativat ne luvan tai eivät. Myös suunnitelmat sekä muut toteutukseen liittyvät dokumentit kannattaa säilyttää osana rakennuksen pitkän tähtäimen suunnitelmaa tai käyttö- ja huolto-ohjetta.

Kattoikkunan teko on yleensä luvanvaraista

Kattoikkunoiden tekeminen on pääsääntöisesti luvanvaraista, koska ikkunaa tehdessä kajotaan kattorakenteisiin.

– Voi olla, että suojeltuun, kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennukseen kattoikkunoita ei voida tehdä ollenkaan, kertoo kaupunkikuva-arkkitehti Leena Jaskanen Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta.

Jaskasen mukaan kattoikkunoiden rakentaminen ei juuri nyt ole kovasti pinnalla pientaloissa.

– Ehkä tämä on ennemmin vanhemman pientalokannan juttu. Vanhempiin pientaloihin, joissa tyypillisesti on ollutkin erilaisia kattoikkunoita, halutaan lisätä niitä. Jos haluaa kattoikkunan pientaloonsa, kannattaa miettiä minkä ikäisessä rakennuksessa asuu, miten siihen aikaan on ikkunoita tyypillisesti tehty, ja sopisiko kattoikkuna juuri tähän rakennukseen.

Lähteet: Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelu ymparisto.fi:n Korjaustieto-osio, Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas sekä Motiva.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvakrediitti: Dreamstime