Takkatulen luoma lempeä loiste ja kotoisa tunnelma ovat monille pientaloasujille tärkeitä. Entistäkin tärkeämmiksi ovat kuitenkin nousseet takan hyötyominaisuudet: lämmöntuotanto ja huoltovarmuuden turvaaminen.

Suomalaisten asumukset ovat lämmenneet tulisijoilla tuhansia vuosia. Nykytaloissakaan takka ei ole pelkästään sisustuselementti, vaan tärkeä lämmönlähde. Hormillisia takkoja kuten myös muita tulipesiä halutaan paitsi pientaloihin, myös vapaa-ajan asuntoihin.

– Takalla halutaan saada tunnelmaa johonkin tiettyyn hetkeen. Sama pätee lämpöön, sitä halutaan saada ikään kuin täsmälämpönä. Modernit tulisijat antavatkin mahdollisuuden siihen, kertoo Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Sivula.

Lämmönlähteeksi ja tunnelmantuojaksi halutaan sekä varaavia takkoja että kiertoilmatakkoja. Ne ovat monipuolisia tulisijoja, joilla on monta erilaista tehtävää – lämmityksen ja tunnelmanluonnin lisäksi myös ruoan kypsentäminen, lämmittäminen ja paistaminen.

– Ruoanlaitto tulisijan avulla on tietyllä tavalla tullut uudelleen. Tässä esimerkkinä on varaava takka: sen jälkeen kun takan on illalla lämmittänyt ja laittanut pellit kiinni, voi takkaan laittaa uunipuuron tai lihat hautumaan yöksi. Samaa lämpöä jota takka luovuttaa tilaan, käytetään hyödyksi ruoanvalmistuksessa. Tällainen ruoanvalmistus on taatusti ekologista, Sivula toteaa.

Etenkin kiertoilmatakkojen suosio kasvussa

Varaavissa takoissa ja kiertoilmatakoissa on erilainen toimintaperiaate ja oma tapansa luovuttaa lämpöä. Varaavissa takoissa puun palamisesta vapautunut energia varastoituu takan rakenteisiin. Takka säteilee lämpöä ympäröivään huonetilaan hitaasti, takan painosta riippuen jopa yli vuorokauden ajan.

Kiertoilmatakassa huoneilma lämpenee takkasydämen ympärillä. Lämpiämisprosessi aiheuttaa kiertoliikkeen, jonka myötä lämpö leviää tasaisesti huonetiloihin ja varautuu talon rakenteisiin.

Varaavan takan lämpiäminen vaatii muutaman tunnin, kiertoilmatakasta tulee lämpöä heti. Molemmilla takkatyypeillä on omat etunsa ja käyttäjäkuntansa.

– Suomi on maailman ainoa varaavien takkojen maa, ja niitä meillä on ollut ylivoimaisesti suurin osa. Varaavat takat ovat edelleen suosittuja, mutta mannermainen trendi kasvaa: käyttäjälle on tärkeää päästä nauttimaan elävästä tulesta, ja täsmälämpöä halutaan tiettyihin hetkiin. Tässä mielessä kiertoilmatakka palvelee erittäin hyvin. Niistä etenkin kaksi- ja kolmiluukulliset mallit, joissa tulta pystyy ihailemaan useasta eri suunnasta, ovat aika yleisiä, Kari Sivula kertoo.

Puulämmitys täydentää muita lämmitysmuotoja

Puu on edelleen merkittävä energianlähde asuntojen lämmityksessä. Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen mukaan polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia pientalojen lämmitysenergiasta, ja lämmittämiseen käytetään noin 2,2 miljoonaa tulisijaa.

Tämän päivän elämäntyyliä ajatellen tulisija on useimmille turhan sitova ja työläs ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi. Sen sijaan lisä- ja varalämmönlähteenä tulisija on erinomainen. Tyypillisesti puulämmitys täydentää sähkölämmitystä.

– Talven sähkönkulutuksen huippuaikoina tulisijoja järkevästi ja tehokkaasti käyttäen sähkönkulutuksen huippuja voidaan tasata hyvinkin paljon. Jos kaikki tulisijat olisivat käytössä, polttopuulla tuotettu energiamäärä olisi noin 15 terawattituntia, eli yli yhden ydinvoimalan tehon verran.

Myös tulisijan yhdistäminen esimerkiksi ilmalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun on toimiva ja taloudellinen yhdistelmä. Tulisija tuottaa tehokkaasti lämpöä silloinkin, kun lämpöpumppu toimii heikommalla hyötysuhteella.

Vaikka etenkin uudet matalaenergia- ja passiivitalot ovat tiiviitä ja käyttävät ensisijaisena lämmitysmuotona muun muassa maalämpöä, on tulipesällä paikkansa tällaisissakin rakennuksissa.

– Nykyään esimerkiksi rivitaloja rakennetaan maalämpötaloiksi, ja niissä lämpö säädetään 21 asteeseen. Asukkaalle tämä voi ainakin ajoittain tuntua turhan viileältä, joten tulisija lisälämmönlähteenä voisi olla hyvä esimerkiksi tällaisiin hetkiin.

Tulisija varalämmönlähteenä suojelee talotekniikkaa

Koska tulisija on ainoa kokonaan sähköstä riippumaton lämmitysmuoto, kriisitilanteissa se turvaa myös talon huoltovarmuutta.

– Tietysti toivomme, ettei koskaan tule kovin radikaalia kriisiaikaa, mutta pientaloasujienkin on viisasta varautua erilaisiin kyberhyökkäyksiin ja muihin tapahtumiin, jotka voivat aiheuttaa sähkökatkoja, sanoo Sivula.

Pakkaskaudella lämpötila sähköttömässä talossa laskee nopeasti. Varaavan tulisijan tai kiertoilmatakan avulla ainakin osa asunnosta voidaan pitää asumiskelpoisena siihen saakka kunnes sähköt saadaan korjattua.

– Jos modernista talosta on sähköt poissa, talotekniikka kärsii ja rupeaa jäätyvässä talossa tuhoutumaan. Kun kiinnitetään huomiota huoltovarmuuteen, saadaan asukkaat pidettyä lämpimänä ja suojellaan kiinteistön talotekniikkaa tuhoutumiselta.

Sisustajatkin arvostavat tulisijan hyötyominaisuuksia

Tulisijan edustava ulkonäkö sekä sopivuus sisustukseen ovat tärkeitä seikkoja, mutta lämmöntuotanto on tällä hetkellä esimerkiksi takkojen ylivoimaisesti halutuin ominaisuus. Sisustussuunnittelijat SI ry:n toiminnanjohtaja Ida Pihlajaniemi kertoo, että myös sisustajat haluavat hormillisia tulipesiä yhä enemmän.

– Kesäasuntoihinkin halutaan muun muassa varaavia takkoja sekä kakluuneja. Lämmitysominaisuus on tätä päivää. Takka ei ole vain esteettinen elementti, vaan siitä halutaan hyötyä.

Vaihtoehtoja varaaville takoille sekä kiertoilmatakoille ovat myös kevyttakat, kamiinat sekä pellettitakat. Tulisijoissa löytyy kosolti valinnanvaraa niin valmistusmateriaalin, pinnoitteiden, lämmitystehon ja lämmitysajan säädettävyyden kuin hyötysuhteenkin puolesta.

– Myös pelkkä takkasydän voi olla vaihtoehto. Jos takka on vanha, siitä saadaan takkasydämen vaihtamalla tehtyä varaava takka, Pihlajaniemi lisää.

Takkaunelman toteuttaminen on mahdollista silloinkin, jos taloon ei voi tehdä hormituksia, tai rakenteet eivät kestä tulisijan massaa. Ratkaisu voi olla esimerkiksi sähkö- tai bioetanolikäyttöinen sisustustakka.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvakrediitti: Dreamstime