Erilaisia ostopalveluita käytetään nykyisin laajasti niin vanhustenhoidon tukena kuin helpottamaan esimerkiksi lapsiperheiden arkea. Vuoden alussa voimaan tullut kotitalousvähennys iskee kuitenkin lujaa palveluja tarjoaviin yrityksiin. 

Kotitalousvähennys pieneni tuntuvasti vuoden alusta lähtien. Siinä missä remonttitöistä saatavan vähennyksen enimmäismäärä oli aiemmin 2 250 euroa, ja kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä saatavan vähennyksen enimmäismäärä 3 500 euroa, jatkossa näistä kaikista voi saada vähennystä enintään 1 600 euroa per henkilö. Myös vähennysprosentit muuttuivat: jos työn ostaa yritykseltä, aiemman 40 % sijaan vähennys on nyt 35 % työn osuudesta. 

Monilla toimialoilla uudistus otettiin vastaan pettymyksellä. Kotitalousvähennyksen muutosten todettiin näkyvän suoraan palvelujen kysynnässä. Myös esimerkiksi Omakotiliitto otti asiaan kantaa, muistuttaen remontti-innon hiipumisen voivan johtaa omakotitaloissa korjausrästeihin ja niiden myötä pahimmassa tapauksessa lisävaurioihin. 

Kotitalousvähennys onkin ollut tärkeässä roolissa, ja monet ovat hyödyntäneet sitä monipuolisesti helpottaakseen arkeaan. Remontti- ja siivouspalveluiden lisäksi kotityöpalveluyrityksiltä hankitaan niin ruoka-ateriapalveluita, pyykkihuoltoa kuin IT-apuakin. 

Miten vähennykseen tehdyt muutokset tulevat vaikuttamaan kotityöpalvelua tarjoaviin yrityksiin – ja sen myötä ennen kaikkea asiakkaille tarjottuihin palveluihin? 

Ostopalvelut tärkeä osa vanhustenhoitoa 

Suomen Kotityöpalveluyhdistys ry:n puheenjohtaja Eija Lenkkeri toteaa kotitalousvähennyksellä olevan suuri merkitys heidän alalleen, joka on käytännössä syntynyt vähennyksen ympärille. Hän lisää, että kotityöpalvelua on toki tehty aina jossain muodossa – suurimmalta osaltaan se ei ole vain ollut niin ammattimaista kuin mitä siitä kotitalousvähennyksen myötä tuli.

– Suurin osa on tietysti siivoamista tai kodin kunnostamista. Sitten on jonkin verran ruoka- ateriapalveluita, tekstiilipalvelua, pyykkihuoltoa ja IT-palveluita, hän kertoo. 

Palvelut voivat sisältää myös monipuolista avustamista niin toiminnoissa kotona kuin kodin ulkopuolellakin. 

– Käydään kaupassa yhdessä ja esimerkiksi hautausmaalla vanhuksen kanssa. Se on iso juttu vanhukselle, jos ei ole omaisia. 

Yrityksiltä ostettujen palvelujen merkitys onkin korostunut erityisesti vanhustenhoidossa. Nykytilanteessa laitoshoidon sijaan ikäihmiset pyritään usein hoitamaan kotonaan. 

– Pyritään siihen, että vanhus voisi asua kotona. Mutta se palvelu, mitä kunnat tuottavat, ei riitä siihen että voi asua kotona. Siihen ostetaan lisäksi muita palveluja, Lenkkeri huomauttaa.

Asiakkaat karsineet tilauksia vähennyksen heikennyttyä

 Kotitalousvähennyksen muutos tapahtuukin tilanteessa, jossa monien asiakkaiden palveluntarve on yleisesti kasvussa. 

– Nyt kun vähennys on pienentynyt prosentuaalisesti ja yläraja madaltunut, kentällä on tapahtunut jo sitä, että palveluita ostetaan todella paljon vähemmän, Lenkkeri kertoo. 

Hän toteaa asian nousseen esille keskusteluissa jäsenyrittäjien ja yhdistyksen hallituksen jäsenten kanssa. Iäkkäiden asiakkaiden lapset ovat jopa ilmoittaneet, etteivät nämä saisi enää ottaa palveluita kustannusten noustua. Esimerkiksi siivoaminen vanhuksen luona on sen sijaan saatettu siirtää lapsenlapselle. 

– Yksi yrittäjä kertoi, että nyt ovat ihan lapsiperheet lopettaneet siivoukset tai vähentäneet siivouskertoja. Jos on käyty joka viikko, nyt käydään joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa. 

Jos 4–5-henkisessä perheessä käydään siivoamassa vain kerran kuussa, se myös näkyy arjessa, Lenkkeri huomauttaa. Pahimmillaan se lisää perheenjäsenten kuormitusta ja aiheuttaa eripuraa. 

– Kotitalousvähennysoikeutta pitäisi laajentaa niin, että vanhemmat pystyisivät ostamaan lapsille palveluja ja tukemaan arkea.

Vaarana harmaan talouden kasvu

Kotitalousvähennyksen muutoksen aiheuttamat vaikutukset olivat havaittavissa yritysten toiminnassa jo viime vuoden lopussa. Ne osuivat etenkin henkilöstöön. 

– Jo silloin kun tuli tieto, että kotitalousvähennys tippuu näin paljon, on annettu lomautusvaroituksia, Lenkkeri kertoo. 

Hän kertoo yritysten tehneen viime vuoden puolella enää vain määräaikaisia työsopimuksia ja ryhtyneen myös eläkejärjestelyihin. Jos asiakkaat lakkauttavat sopimuksia tai supistavat ostamiaan palveluita jatkossa samaa tahtia kuin nyt, odotettavissa onkin kylmää kyytiä. 

Riskinä on etenkin harmaan talouden kasvu. Lenkkeri toteaa sen näkyvän jo pääkaupunkiseudulla. 

– Tehdään pimeästi ja yrittäjiltä kysytään jo, teetkö ilman laskua, puhtaana käteen. Siinä jää tulematta yritysveroa, henkilöstöveroa ja myös ALVit jäävät tulematta, hän luettelee.

– Puhuimme jo ennen kuin tämä päätös nuijittiin läpi, että kukaan ei ole laskenut sitä, mikä vaikutus sillä on, kun jää verokertymät tulematta.

Kaikkoavatko pienyritykset harvaan asutuilta alueilta?

Kotitalousvähennyksen muutoksen koko vaikutukset kotityöpalvelualaan jäävät kuitenkin vielä nähtäväksi. Lenkkeri ounastelee sen johtavan esimerkiksi maaseudulla monien yritysten toiminnan loppumiseen. 

– Varsinkin yksinyrittäjät tulevat miettimään vakavasti, että onko tämä enää kannattavaa. 

Jos toiminta ei ole kannattavaa tai asiakkaita joudutaan haalimaan pitkin pitäjiä, ei ole enää taloudellista mahdollisuutta pyörittää yritystoimintaa. 

Hän peräänkuuluttaa alan yrityksiltä kykyä miettiä, voitaisiinko palveluita muokata tai muotoilla uusiksi vastaamaan tämän hetken haasteisiin. 

– Varsinkin nämä, jotka tarjoavat kotisiivousta tai joilla on mahdollisuus koti toimistosiivoukseen, ovat laajentaneet ja lähteneet markkinoimaan palveluitaan yrityspuolelle. 

Palveluiden merkitys arjessa säilyy suurena

Kun kotitalousvähennystä pienennettiin edellisen kerran vuonna 2020, muutos astui voimaan niin ikään vuoden alussa, muistuttaa Lenkkeri. Hän kertoo vaikutusten olleen tuolloin aluksi samanlaisia kuin tälläkin kertaa: tammi-helmikuussa asiakkaat vähensivät palveluiden ostamista. 

– Ei ostettu palveluita ja supistettiin käyntejä. Mutta asiakkaat huomasivat sen, mikä vaikutus sillä oli arkeen, ja sitten tuli maalis-huhtikuu. Yksikin yrittäjä sanoi, ettei ollut ikinä rekrytoinut niin paljon henkilöstöä kerralla, kuin silloin.

Ostopalveluiden merkitys oman arjen helpottamisessa konkretisoituu etenkin silloin, kun niitä ei enää hankita entiseen tahtiin. Lenkkeri toteaa ajan olevan kuitenkin monille taloudellisesti haastava ja hintojen yleisesti nousussa, joten samanlaista ilmiötä ei ole odotettavissa. Pelkona onkin, että jatkossa noita tärkeitä palveluita ryhdytään hankkimaan pimeästi.

Eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajan asumistuen ehdot muuttuvat vuoden 2025 alussa. Suurin muutos on tulojen ja omaisuuden vaikutuksen kasvaminen. 

• Tulojen lisäomavastuu nousee 43,5 %:iin tulorajan ylittävästä osasta (aiemmin 41,3 %). Samalla omaisuusrajat laskevat, ja omaisuudesta laskettava tuloprosentti nousee 15 %:iin (aiemmin 8 %).

• Indeksijäädytys jatkuu, eli asumismenoihin liittyvät enimmäismäärät pysyvät samoina kuin vuonna 2024.

Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu helpottamaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. 

Hoitotuki maksetaan avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen perusteella kolmeen ryhmään porrastettuna:

1. Perushoitotuki (84,17 €/kk): Viikoittainen avuntarve tai ohjauksen ja valvonnan tarve henkilökohtaisissa toiminnoissa. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen.

2. Korotettu hoitotuki (183,36 €/kk): Jokapäiväinen aikaa vievää avun tarve useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tai säännöllinen ohjauksen ja valvonnan tarve.

3. Ylin hoitotuki (387,73 €/kk): Ympärivuorokautinen tarve toisen henkilön hoitoon ja valvontaan.

Palveluseteli 

Palvelusetelin tarkoituksena on lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvinvointialue päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön sekä mihin palveluihin ja missä laajuudessa seteliä käytetään. Hyvinvointialue päättää myös, onko palveluseteli tulosidonnainen vai kaikille käyttäjille samansuuruinen.

Asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä palvelusetelistä. Tällöin hyvinvointialueen on ohjattava hänet muilla tavoin järjestettyyn palveluun. Asiakkaalla ei ole oikeutta vaatia palveluseteliä. Asiakkaan palvelun ja hoidon tarve on arvioitava sekä laadittava palvelusuunnitelma ennen palvelusetelin myöntämistä.

Palvelusetelin arvon tulee olla asiakkaan kannalta kohtuullinen. Maksuttomaksi säädettävistä palveluista ei saa jäädä maksettavaksi omavastuuosuutta.

Sosiaalipalveluja voi saada arvonlisäverottomasti

Jos toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia, sosiaalihuoltopalveluja on mahdollista saada arvonlisäverottomasti. Toimintakykyarvion tekemiseen ei tarvita lääkärintodistusta. Mahdollisia arvonlisäverottomia palveluja ovat: 

1. Kodinhoitopalvelut: siivous, ruuanlaitto, pyykinpesu ja muut päivittäiset askareet

2. Henkilökohtainen avustaminen: pukeutuminen, peseytyminen, lääkehoito ja muiden päivittäisten toimintojen avustaminen

3. Asiointipalvelut: kaupassa käynti, pankkiasiat ja muut ulkopuoliset asioinnit avustajan kanssa tai hänen toimestaan

4. Seurapalvelut: sosiaalista kanssakäymistä, ulkoilua ja muita aktiviteetteja

Lähteet: www.elakeliitto.fi, www.senioriliitto.fi, www.kela.fi, www.stm.fi 


Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik