Kotitalousvähennys uudistui vuodeksi 2013 siten, että Suomeen verovelvollinen henkilö voi saada vähennystä Euroopan talousalueella sijaitsevassa asunnossaan tai loma-asunnossaan ulkomaisella yrityksellä teettämästään työstä. Muilta osin vähennys on ennallaan.
Kotitalousvähennystä koskevat säädökset muuttuivat vuoden alussa. Nyt vähennystä voi saada Suomen ulkopuolella Euroopan talousalueella teetetystä työstä, kun työ tehdään Suomeen verovelvollisen henkilön asunnossa tai loma-asunnossa.
– Ulkomailla operoivan yrityksen työstä ei ole voinut saada kotitalousvähennystä, koska yritys ei voi kuulua suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin. Tätä ennakkoperintärekisteriin kuulumisen vaatimusta ei jatkossa ulkomaisten, ulkomailla palveluja tarjoavien yritysten osalta ole, kertoo erityisasiantuntija Ilkka Lahti valtiovarainministeriöstä.
Muutos koskee sellaisia henkilöitä, jotka omistavat ulkomailla asunnon tai loma-asunnon, mutta maksavat kuitenkin veronsa Suomeen.
– On arvioitu, että muutoksen vaikutukset verotuottoihin ovat melko vähäiset. Esimerkiksi eläkeläinen muuttaa Espanjaan usein niin pysyvästi, ettei maksa verojaan Suomeen. Pääasiassa muutos koskee ulkomailla sijaitsevia vapaa-ajanasuntoja.
Kotitalousvähennykseen tehtyä muutosta sovelletaan takautuvasti siten, että vuonna 2007 tai sen jälkeen Euroopan talousalueella tehdystä työstä voi hakea kotitalousvähennystä. Verovelvollinen voi siis hakea näiltä osin muutosta jo toimitettuun verotukseen.
Muutos EU:n paineesta
Kotitalousvähennyksen poliittinen tavoite on edistää kotimaista työllisyyttä. Nyt tehty muutos ei palvele tätä tavoitetta, vaan taustalla ovat EU:n vaatimukset. Aiempi kotitalousvähennystä koskeva lainsäädäntö oli ongelmallinen suhteessa työntekijöiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen, josta on määrätty EU:sta ja Euroopan talousalueesta tehdyissä sopimuksissa.
– Tarkoituksena on saattaa kansallinen lainsäädäntömme eurooppaoikeuden vaatimalle tasolle. Meillä ei ole EU:n jäsenvaltiona perustetta asettaa ulkomaista yritystä eriarvoiseen asemaan Suomen verotuksessa.
Konkreettinen lähtölaukaus vähennysehtojen tarkistamiselle oli Euroopan yhteisöjen komission yksiköihin toimitettu kantelu, joka koski ”toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneille yrityksille ja itsenäisille ammatinharjoittajille asetettua vaatimusta kuulua Suomen ennakkoperintärekisteriin, jotta niiden tekemästä työstä voitaisiin myöntää kotitalousvähennys”.
– Meneillään on pilottikantelu ja muutokseen ryhdyttiin sen johdosta. Suomessa yleisesti verovelvollinen, Virossa asuva henkilö oli teettänyt ikkunoiden kunnostuksen ja häneltä oli evätty vähennys. Hän oli katsonut, että olisi saanut Suomessa tehdystä työstä vähennyksen, jolloin kyse on mahdollisesti työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden rajoittamisesta.
Ulkomaisen yrityksen Suomen alueella tarjoamista palveluista on voinut saada kotitalousvähennystä tähänkin asti, sillä ulkomainen yhtiö voi rekisteröityä kotitalousvähennystä varten vaadittavaan ennakkoperintärekisteriin.
Vähennys edelleen 45 prosenttia
Kotitalousvähennystä on voinut saada vuodesta 2001 lähtien kotona teetettävästä, tavanomaisesta kotitalous-, hoiva-, hoito-, kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Vuodesta 2009 alkaen vähennystä on saanut myös tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden asennus- ja kunnossapitotyöstä.
Vähennyksen suuruus on tällä hetkellä 45 prosenttia työkustannuksista, kun työ ostetaan yritykseltä. Summasta vähennetään sadan euron omavastuu ja maksimivähennys on 2 000 euroa henkilöä kohti vuodessa. Jos työtä ei osteta yritykseltä vaan korvaus maksetaan tekijälle palkkana, sivukulut saa vähentää kokonaan ja palkan osuudesta 15 prosenttia.
Vähennykseen on oikeutettu työn maksava henkilö, kun työ tehdään joko hänen omassa asunnossaan tai vanhempien, iso- tai appivanhempien tai puolison asunnossa. Myös vapaa-ajanasunnossa tehdystä työstä saa vähennystä. Kuolinpesä voi saada vähennystä vain henkilön kuolinvuodelta.
Vähennys on henkilökohtainen ja sitä voivat saada kaikki perheen verovelvolliset. Esimerkiksi kahden aikuisen perheessä vähennystä voi saada 4 000 euroa vuodessa.
Vähennyksen saamisen saattaa estää jonkin muun avustuksen myöntäminen samaan työhön. Epävarmoissa tapauksissa asia kannattaa varmistaa etukäteen Verohallinnosta.