Keittiötarvikkeiden säilytykseen on tarjolla tyylikkäitä yksityiskohtia sekä uusia innovaatioita. Kaikki keittiön säilytysratkaisujen keksinnöt eivät tosin ole aivan tuoreitakaan.

Esimerkiksi apupöytiä, tarjoiluvaunuja sekä erilaisia lokerikkoja tuodaan nyt markkinoille uutuuksina, mutta niitä on ollut tarjolla jo 1950-luvulla.

– Keittiön säilytysratkaisuissa, kuten kaappien sisätilaratkaisuissa, kalusteissa ja laatikoissa on jo tuolloin ollut samoja ajatuksia kuin nykyisin, mutta jostain syystä nämä innovaatiot ovat olleet unohduksissa ja nousseet uudelleen pinnalle, Työtehoseuran (TTS) tutkija Tarja Marjomaa sanoo.

Merkittävin muutos keittiön säilytysratkaisuissa lienee se, että uusissa säilytysratkaisuissa suositaan työtasojen alla olevia laatikostoja kaappien sijaan. Marjomaan mukaan ulosvedettävät laatikostot ovat selvästi yleistyneet keittiöissä 2010-luvulla. Tätä hän pitää hyvänä trendinä.

– Työn sujuvuuden kannalta on iso asia, että laatikostot ovat tulleet työtasojen alle. Laatikostoihin saa kätevästi esimerkiksi lautaset, astiat, kuiva-aineet sekä pienkodinkoneet, kuten sähkövatkaimen. Tavaroita ei tarvitse kurotella kaapin perältä, vaan laatikoston saa vedettyä kokonaan ulos. Yhdellä silmäyksellä näkee kaiken ja saa tavaran otettua heti.

Leveät laatikostot kuormittuvat helposti

Laatikostojen sisälle saa erilaisia ratkaisuja, esimerkiksi huopalokerikkoja, joiden avulla tavarat pysyvät järjestyksessä. Eri kalustevalmistajilla on tarjolla paljon erilaisia sisälaatikoita, ja niitä pystyy ostamaan myös irtonaisina.

Marjomaa kiittelee myös hyviä mekanismeja, joiden ansiosta laatikostot aukeavat hyvin.

– Laatikoissa on usein laadukkaat kaksoisliukukiskot, joiden avulla laatikosto saadaan kokonaan vedettyä ulos, eikä se rötkähdä lattialle. Laatikko liukuu kiskoilla hyvin, joten laatikoston avaaminen ja sulkeminen sujuu kevyesti.

Laatikostoissa suositaan leveitä, 80–120-senttisiä kalusteyksikköjä, joilla syntyy eleetön skandinaavinen tyyli. Pelkästään ulkonäön ehdoilla ei kuitenkaan parane mennä, vaan käytettävyyttäkin kannattaa ajatella.

– Jos tavaroita käyttää usein, laatikoston ei kannata ei olla mielettömän leveä. Tällöin joutuu aina vetämään koko kuorman ulos, ja laatikosto kiskoineen on kovalla kuormituksella.

Aamiaiskaappien suosio on kasvanut

Keittiöissä trendinä ovat nyt myös leveät keittiökomerot, jotka kätkevät sisälleen paljon päivittäisissä askareissa tarvittavia varusteita, kuten aamiaistarvikkeita.

– Nämä niin kutsutut aamiaiskaapit ovat selvästi lisääntymässä. Esimerkiksi Mikkelin asuntomessuilla 2017 aamiaiskaappeja näki useissa kohteissa. Aamiaiskaapin avulla keittiön saa näyttämään hyvältä ja tavarat piiloon tarvittaessa nopeastikin.

Aamiaiskaapin ovimekanismeissa on valinnanvaraa, mutta usein mekanismi on suunniteltu sellaiseksi, että se paljastaa tai piilottaa kaiken kerralla. Ovet esimerkiksi liukuvat kaapin sisään, piiloon ja pois työskentelyn tieltä. Aamiaiskaappi kätkeekin kätevästi kaikenlaiset tavarat ja pienkodinkoneet, kuten mikroaaltouunin, kahvinkeittimen tai leivänpaahtimen.

Ylipäätään keittiön koneita saatetaan haluta nykyään säilyttää katseilta piilossa vaikkapa syvässä laatikostossa, rulokaapissa tai liukuovikaapissa. Keittiön isommatkin laitteet, kuten astianpesukone ja jääkaappi integroidaan keittiökalusteisiin. Jopa liesituulettimet voidaan häivyttää näkyvistä integroimalla ne kattoon tai työtasoon.

Sitä, ovatko koneet avoimesti esillä vai keittiökalusteisiin integroituna, kannattaa harkita oman maun ja sisustustyylin mukaan.

– Kodinkoneita tulee kuitenkin koko ajan lisää, ja jotta niitä tulisi käytettyä, koneiden pitäisi olla hyvällä käyttökorkeudella ja esillä, toteaa Marjomaa.

Mekanismien kanssa ei kannata kitsastella

Keittiön säilytysratkaisuissa ovat kehittyneet paitsi ovi- ja liukumekanismit, myös kulmaratkaisut, joilla kulmakaappienkin tilat saadaan hyödynnettyä ergonomisesti.

Tuttu ja edelleen markkinoilta löytyvä ratkaisu on kulmakaruselli. Uudempi mekanismi on niin sanottu Le Mans -kulmaratkaisu, jolla saa koko repertuaarin vedettyä ulos kaapista.

Tarja Marjomaa rohkaisee kartoittamaan kulmaratkaisujen ja muiden mekanismien vaihtoehtoja keittiön käytettävyyden lisäämiseksi.

– Säilytysratkaisuihin saa toimivuutta mekanismeilla, mutta ne myös maksavat. Keittiötä ei kuitenkaan uusita joka vuosi. Ei siis kannata lähteä säästämään väärästä kohdasta, eli siten että valitsee liian yksinkertaisen mekanismin.

Myös keittiökaappien avausmekanismeja kannattaa miettiä käytettävyyden kannalta.

– Vetimettömissä ovissa suositaan pomppusalpoja, uria tai listoja. Jos ura on matala tai lista hankalasti tartuttavissa, vetimetön ovi voi olla hankala käyttää, ja ovi voi myös likaantua. Reilu reelinkivedin sen sijaan on hyvä käyttää.

Vielä lisää toimivuutta säilytysratkaisuihin saa fiksuilla materiaalivalinnoilla. Esimerkiksi mekanismien hyllyissä ja laatikoiden pohjissa on hyvä olla kitkapinta, joka estää tavaroiden liikkumisen kalustetta avattaessa tai suljettaessa.

Säilyttämisen priorisointi vapauttaa tilaa

Tarja Marjomaan mielestä säilytystilaa ei koskaan ole liikaa, mutta kannattaa silti miettiä, mihin tilaa oikeasti tarvitsee.

– Tavaroita ei ole järkeä varastoida vain varastoimisen vuoksi. Ihminen on perusluonteeltaan hamstraaja, joka täydentää tehokkaasti säilytystilaa, vaikka sitä olisi paljonkin. Kaappeihin saattaa kasaantua kaikenlaista kummallista ja samojakin tavaroita.

Keittiön säilytyksen voi organisoida järkevämmin, kun asioita miettii tarvepohjalta. Itseltään voi kysyä, tarvitseeko tavaraa säilyttää, ja jos tarvitsee, missä se kannattaa säilyttää?

– Kannattaa oikeasti listata ne asiat, joille keittiöstä täytyy löytyä tilaa. Tällaisia ovat esimerkiksi astiat ja kuiva-aineet. Esimerkiksi mehumaijan ei välttämättä tarvitse olla keittiössä, jos sitä ei käytä kuin kerran vuodessa sesongin aikana. Keittiötä ei kannata tunkea liian täyteen.

On hyvä miettiä, tarvitseeko esimerkiksi kaikkia jätteitä säilyttää juuri keittiössä.

– Biojäteastian on järkevintä olla jätteiden syntypaikalla, mutta voisiko keräyspaperin, lasin ja muiden hyötyjätteiden paikka olla esimerkiksi eteisessä? Siellä ne olisivat tavallaan jo menossa ulos talosta, ja jätteet voisi napata mukaan vaikkapa iltalenkin yhteydessä.

Lähteenä käytetty myös Puustellin mallistosuunnittelija Sirkku Aineen haastattelua sekä TTS:n arviointia Mikkelin asuntomessukohteiden keittiöistä.

Avokeittiö on uuden ja vanhan omakotiasujan toiveena

Avokeittiöt ovat tulleet jäädäkseen suomalaiskoteihin. Avokeittiö, jossa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat samaa tilakokonaisuutta, on haluttu ratkaisu sekä uudisrakennusten että remonttien suunnittelussa.
Vaikka avokeittiöiden suosio on kasvanut, keittiön merkitys tai säilytystilan tarve eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin, avokeittiö haastaa sekä suunnittelun että toteutuksen.

– Ruoanvalmistus ja ruokailu ovat perusasioita, joiden pitäisi hoitua avokeittiössäkin. Lisähaasteena ovat ruoanlaiton hajut, höyryt, rasva ja meteli. Kaikki ruoanlaittoon ja ruokailuun liittyvät astiat, aterimet, pienkoneet ja ruoka-aineet tarvitsevat myös edelleen säilytystilansa. Myös jätteiden lajittelu avokeittiössä on entistäkin tärkeämpää huomioida hyvin, mallistosuunnittelija Sirkku Aine Puustellilta sanoo.

Saareke ei välttämättä sovi vanhaan taloon

Avokeittiön myötä saarekkeen asema on vahvistunut siten, että uusissa taloissa se alkaa olla jo vakiovalinta. Keittiösaareke toimii työpöytänä ja säilytystilana, keitto- ja ruokailutasona sekä tilanjakajana. Saareke sopiikin hyvin nykykeittiöiden eleettömään ja funktionaaliseen tyyliin.

– Yläkaapit vähentyvät näkyviltä seiniltä ja samaan aikaan saarekkeet laatikostoineen kasvavat kokoa, Sirkku Aine kertoo.
Vanhoihinkin taloihin saareketta toivotaan, ja saareke voikin olla kannattava valinta, mikäli tila ja muut realiteetit sen sallivat.

– Saneerauskohteissa monilla on toiveena saareke, mutta usein totuus on se, että tila on niin pieni, ettei saareke mahdu keittiöön, Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa toteaa.

Saarekkeen saattaa saada sopimaan keittiöön, mikäli on mahdollisuus kaataa väliseiniä tai yhdistää huoneita. Vanhassa talossa rajoittavaksi tekijäksi voivat kuitenkin tulla ikkunat tai ovet, joiden korkeutta, leveyttä ja sijaintia ei pysty muuttamaan. Myös keittiön vesipisteen siirto saarekkeen kannalta otolliseksi voi olla vaikea tai kallis toteuttaa.

Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvat: Puustelli