Olohuone palvelee sekä talonväkeä että vieraita. Estetiikan lisäksi tilassa on satsattu laadukkaaseen kuvaan ja hyvään äänentoistoon.
Oman viihdetilansa rakentanut Anssi Väisänen muistuttaa, että paras viihdetila on sellainen, jossa itse viihtyy.
Niin kutsutut viihdetilat ovat suomalaiskodeissa yleistyneet, eikä ihme – olemmehan nykyään viihteen suurkuluttajia. Viihdetila on muodikas, mutta moninainen ilmiö. Yhtä totuutta siihen, mikä viihdetila on, tai millainen siitä kannattaisi rakentaa, ei ole olemassakaan.
Olipa kyseessä mies- tai naisluola tahi perheen yhteinen laatuajan areena, viihdetila kannattaa suunnitella ja rakentaa puhtaasti omien tarpeiden ja mieltymysten pohjalta.
– Eri ihmisille viihdetila tarkoittaa eri asioita. Viihdetila on kyllä sanana hyvä: itseltään kannattaa kysyä, missä itse tai oma perhe viihtyy parhaiten? Millaisen tilan haluat rakentaa? Siitä voi sitten kokonaisuutena lähteä miettimään asiaa, kannustaa oman viihdetilansa rakentanut Anssi Väisänen.
Kahden erilaisen viihdetilan talo
Lahden seudulla asuva Anssi Väisänen on rakentanut kotiinsa viihdetilan, tai oikeastaan kaksikin. Omakotitalon olohuoneeseen on sovitettu laitteet TV:n katselua ja musiikin kuuntelua varten. Tila ei kuitenkaan näytä elokuvateatterilta tai musiikkistudiolta, vaan viihtyisältä olohuoneelta.
– Minä ja vaimoni haluamme että olohuone toimii olohuoneena, näyttää fiksulta ja palvelee sekä meidän että vieraiden tarpeita. Olohuoneessa on hyvä äänentoisto ja isohko TV hyvällä kuvalla. Videotykkiä ja valkokangasta en halunnut, koska elokuvia tulee katsottua hyvin vähän. En myöskään pelaa pelejä.
Raskaamman sarjan viihdetilan mies on rakentanut autotalliin, josta puolet on pyhitetty hifiharrastukselle. Tätä tilaa Väisänen sanoo omaksi leikkikentäkseen, jonka hän on rakentanut musiikin kuuntelua varten.
– Harrastetilassa kaikki on tehty äänentoiston ehdoilla katto- ja seinärakenteita sekä akustointia myöten. Laitteetkin ovat suhteellisen järeitä. Kaikki on mietitty puhtaasti siltä kantilta, mikä kuulostaa hyvältä.
Musiikinkuuntelutila oli 10 kuukauden urakka
Mitä vaativampi on viihdetilansa suhteen, sitä vaikeampi tila on toteuttaa.
– Jos vaatimustaso on riittävän kova, viihdetila voi vaatia seinä-, katto- tai lattiarakenteiden muutoksia. Kuitenkin lähes poikkeuksetta viihdetilojen toteutukset ovat kevyitä ratkaisuja. Esimerkiksi omaan olohuoneeseen ei ole tehty mitään muutoksia. Tilaan on vain tuotu laitteet ja huolehdittu siitä, että kokonaisuus toimii fiksusti ja näyttää siistiltä.
Musiikinkuuntelutilan tekemisessä kesti sen sijaan 10 kuukautta, sillä Väisänen rakensi musiikinkuunteluhuoneensa omin käsin, töiden ohella. Apuna olivat rakennesuunnittelijat sekä sähköasentajat.
– Tila vaati rakennusluvan ja rakennesuunnitelman. Tilaan vedettiin alusta loppuun saakka sähkötyöt uusiksi, ja sähköasentaja teki kaikki lopputarkastukset.
Viihdetilan koko riippuu käyttötarkoituksesta. Väisäsen viihdetila on peräti 31-neliöinen, mutta periaatteessa tilan saa hyvinkin kompakteihin neliöihin.
– Jos katseluetäisyys on 2,5 metriä, varmaan minimissään 8–9 neliötä riittää. Periaatteessa pienemmässä tilassa voi päästä halvemmalla, kun kuvaruutu mitoitetaan katseluetäisyyden mukaan, ja kuvakoko on näin pienempi. Äänentoistossa on sama juttu: mitä isompi tila, sitä järeämpiä laitteiden täytyy olla, jotta kokonaisuus toimii hyvin.
Ammattilaisten apu säästää aikaa ja rahaa
Viihdetilan varustetasosta taas riippuu, millaisia suunnitelmia tilaan tarvitaan. Jos tavoitteena on esimerkiksi korkeatasoinen tila musiikin kuunteluun, hifialan yrityksiltä voi pyytää akustiikkaehdotuksia.
– Tyypillisesti yritykset tekevät ilmaiseksi tai pienellä rahalla ehdotuksia akustiikkaratkaisuista. Tietenkään tämä ei ole sama asia kuin se, että ammattilainen suunnittelisi viihdetilan kokonaan.
Oman musiikinkuuntelutilansa akustiikkaratkaisut Väisänen suunnitteli ja toteutti itse, koska häneltä löytyy akustiikan mittauslaitteistot sekä syvällistä harrastuneisuutta asiaan.
– Harvalla kuitenkaan on itsellä tällaista osaamista. Ylipäätään suosittelen viihdetilan rakentamisessa ulkopuolista asiantuntemusta. Näin todennäköisesti säästää aikaa ja rahaa, ja lopputuloksesta tulee parempi. Mitä enemmän viihdetilaan panostaa, sitä tarkemmin kannattaa miettiä tekeekö itse, vai pyytääkö ammattilaista apuun.
Järjestelmän potentiaalia ei kannata hukata
Ammattilaisen voi värvätä suunnittelemaan viihdetilan alusta loppuun, jolloin esimerkiksi musiikinkuuntelutilan akustiikkamittaukset ja laitteiston hienosäädön voi jättää erityisosaajalle.
Toteuttipa viihdetilan itse tai ammattilaisen avulla, tärkeää on varmistaa, että kokonaisuudesta tulee yhteensopiva, ja järjestelmästä saadaan kaikki irti. Jo olemassa olevan ja uuden tekniikan yhteen sovittaminen viihdetilaan onnistuu kyllä, kunhan taso on tasainen.
– Ei auta, vaikka hommaisit kymppitonnin kaiuttimet, jos vahvistin on huono. Tällöin järjestelmän potentiaali voi mennä hukkaan.
Tietoa ja tukea viihdetilan suunnitteluun saa helpoimmin verkosta.
– Esimerkiksi Hifiharrastajat ry:n keskustelupalsta on hyvä foorumi, jos alkaa rakentaa vaikkapa musiikkipainotteista viihdetilaa. Foorumilta varmasti saa apua, sanoo yhdistykseen itsekin kuuluva Väisänen.
Pärrä ja poppivehkeet samassa viihdetilassa
Viihdetilaa ei tietenkään tarvitse pyhittää vain yhdelle asialle. Jos haluaa tilalle olevan monenlaista käyttöä, kannattaa tila suunnitella sellaiseksi, että siellä voi tehdä paljon muutakin.
– Viihdetilassahan voi olla melkein mitä vain toimintoja. Minulla esimerkiksi on omassa luolassa moottoripyörä talvisäilytyksessä, Anssi Väisänen toteaa.
Viihdetilan valaistus, sisustus ja estetiikka ylipäätään kannattaa tarvittaessa suunnitella sellaiseksi, että tila toimii monenlaisessa käytössä.
– Vaikka harrastetilani on rakennettu täysin musiikin kuuntelun ehdoilla ja siihen asiaan on panostettu, myös ulkonäkö on mietitty siten, ettei tila ole ankea, vaan oikeasti viihtyisä.
Väisäsen kodissa viihdetilat ovat lunastaneet odotuksensa täysin, ja tilojen käyttöaste on korkea.
– Jollen ole saunassa, suihkussa tai nukkumassa, olen jommassakummassa viihdetilassa.
Antenniverkon teräväpiirtolähetykset tulevat, oletko valmis?
Suomalaisissa antennitelevisioverkoissa siirrytään 31.3.2020 mennessä käyttämään pelkästään uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa. Uusi lähetystekniikka mahdollistaa teräväpiirto- eli HD-tasoiset lähetykset, mutta myös entistä suuremman määrän perustasoisia (SD) lähetyksiä.
Jotta televisiolähetyksiä on mahdollista katsoa siirtymäajan jälkeenkin antenniverkon kautta, tarvitaan televisio tai digiboksi, jossa on DVB-T2-viritin. Nykyistä televisiota ei siis välttämättä tarvitse vaihtaa, vaan riittää, kun siihen hankitaan uutta tekniikkaa hyödyntävä digiboksi.
Tällä hetkellä arviolta noin puolella antennitalouksista on uuden tekniikan mukainen vastaanotin. Uutta lähetystekniikkaa käytetään jo osassa antenniverkon lähetyksiä. Jotta voi katsoa teräväpiirtolähetyksiä jo nyt ja varmistua, että TV tai digiboksi toimii myös tulevaisuudessa, kannattaa tarkistaa, että laite on Antenna Ready HD -testattu tai siinä on DVB-T2-viritin.
Antenna Ready HD -valmiuden voi tarkistaa laitteen käyttöohjeesta tai www.testatutlaitteet.fi-verkkosivulta.
Satelliitilla HD-kuvanlaatua katvealueellekin
Jos aikoo ostaa uuden TV:n tai digiboksin antennitalouteen, varminta on hankkia Antenna Ready HD -testattu televisio tai digiboksi.
Myyjällä on kuluttajansuojalain mukainen velvollisuus kertoa television toimivuudesta 31.3.2020 jälkeenkin. TV:n toimivuuden voi myös tarkistaa osoitteessa www.toimiikotelkkarini.fi.
Televisiolähetyksiä jaetaan antenni- ja kaapeliverkkojen lisäksi myös satelliitin avulla. Jos asuu antenniverkon katvealueella, satelliitti saattaa olla varteenotettava vaihtoehto saada oma osa viihdetarjonnasta. Satelliitti-TV:n kautta voi päästä nauttimaan HD-kuvasta jo ennen antenniverkon teräväpiirtolähetyksiä.
Lähteet: Viestintävirasto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Teksti: Saara Pakaslahti
Kuvat: Jani Rajaniemi