Jos haluaa tuntea ruokansa alkuperän ja laittaa hyvän kiertämään omalla alueellaan, kannattaa suosia lähiruokaa. Mitä lähiruoalla sitten tarkoitetaan ja mistä sitä saa?

Hallituksen lähiruokaohjelman virallinen määritelmä lähiruoalle on, että se edistää omaan alueen paikallistaloutta ja työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Suomessa lähiruoalle ei ole kuitenkaan Ruotsin tapaan laitettu kilometrirajaa.

– Kilometriraja on ongelmallinen. Yleensä lähiruoka identifioituu meillä maakunnan tuotteisiin. Lähiruoan kohdalla puhutaan paljon paikallisruoasta, jonka alkuperä on tunnettu ja joka tuotetaan, jalostetaan, markkinoidaan ja kulutetaan paikallisesti, toteaa johtava tutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskus Lukesta.

– Lähiruoka laittaa hyvän kiertämään omalla alueella, se tuo sosiaalista hyvinvointia ja piristää aluetaloutta tuomalla työllisyyttä ja verotuloja, täydentää projektipäällikkö Johanna Mattila Turun yliopistosta. Mattila on ollut mukana monissa Turun yliopiston Brahea-keskuksen hankkeissa, joissa päätavoitteena on ollut lähiruokayrittäjyyden ja pk-yrittäjyyden tukeminen eri keinoin.

Lähiruoan monet hyvät puolet

Mattilan mukaan paikallisten yrittäjien suosiminen onkin yksi tärkeimpiä kriteerejä, miksi kuluttajat sanovat haluavansa ostaa lähiruokaa.

– Lähiruoassa nousevat vahvasti esille myös sen ympäristö- ja kestävyysvaikutukset. Esimerkiksi kun ruoan tuotanto, jalostus ja kulutus tapahtuvat rajatulla alueella, ei myöskään ruokaa kuljeteta pitkiä matkoja. Parhaimmillaan lähiruoka tukee myös oman alueen luonnon monipuolisuutta, biodiversiteettiä, mikä on todella tärkeä asia, kun lajistoa uhkaa kaikkialla yksipuolistuminen.

Rikkosen mukaan kuluttajakyselyissä nousevat lisäksi esiin tuotteen tuoreus ja laatu sekä jäljitettävyys, se, että tuotteen alkuperä ja tuotantotapa tunnetaan.

– Yleisenä trendinä on myös paikallisruoan merkitys ruokakulttuurissa. Nyt haetaan elämyksiä paikallisista ruokakulttuureista myös lähimatkailussa.

Myös Mattilan mielestä ruokakulttuurinäkökulma on lähiruoassa tärkeä.

– Lähiruoka ylläpitää monipuolisuutta ruokakulttuurissamme ja tuo siihen vähän erikoisempia tuotteita. Osa lähiruokatuottajista on pitkän linjan perheyrityksiä, joiden kohdalla voidaan puhua jopa ruokaperinteiden vaalimisesta.

Mattila muistuttaa, että lähiruoalla on myös tärkeä asema, kun puhutaan maaseudun elinvoimaisuudesta ja toisaalta ruokatuotannon huoltovarmuudesta, joka nousi viime keväänä keskusteluissa erityisen vahvasti esille.

Lisääntyvät myyntikanavat

Sekä Rikkonen että Mattila ovat törmänneet siihen, että osa kuluttajista miettii lähiruoan kohdalla ruoan turvallisuutta.

– Lähiruoan tuotantohan on hyvin tarkkaan valvottua. Tuottaminen ja jalostaminen ovat vahvasti säänneltyjä, Rikkonen sanoo.

– Myös lähiruokayritykset kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Niille tehdään samat Oiva-valvonnat kuin muillekin. Oivahymy.fi-sivustolta voi käydä katsomassa, minkälaisen arvosanan mikäkin yritys on saanut. Sen takia ei siis tarvitse olla huolissaan. Yhtä laadukkaita tuotteita lähiruokatuottajilla on kuin isommillakin tuottajilla, Mattila vakuuttaa.

Vaikka tarkkaa tietoa kysynnästä ei ole mahdollista saada, lisäsi koronakevät kentältä saatujen tietojen perustella lähiruoan kysyntää.

– Support your local -hengessä haluttiin selvästikin tukea paikallista ruokatuotantoa ja antaa omat pennoset suoraan tuottajalle, Mattila toteaa.

– Koronatilanne lisäsi verkosta ostamisen tapaa ja turvalliseksi koettujen noutopalvelujen käyttöä, joita esimerkiksi juuri REKO-renkaat tarjoavat, Rikkonen lisää.

Rikkosen mukaan lähiruoasta ovat kuitenkin edelleenkin eniten kiinnostuneita ne, jotka ovat valmiita myös näkemään vaivaa sen eteen ja etsimään ruokaa eri paikoista. Kaikkea kun ei yleensä saa yhdestä paikasta.

Vaikka tieto lähituottajista kulkee edelleenkin usein perinteisen viidakkorummun kautta, tuottajat tavoittavat kuluttajat tänä päivänä huomattavasti paremmin kuin vaikka 10 vuotta sitten. Some-kanavat ovat tässä nykyään merkittävässä osassa, ja myös kaupat ovat ottaneet yhä enenevässä määrin paikallisten tuottajien tuotteita valikoimiinsa. Lähiruokaa löytyy nyt tilapuotien, kauppahallien, torien ja lähimyymälöiden lisäksi myös tavallisista marketeista.

Monilla lähiruokatuottajilla alkaa olla tänä päivänä myös verkkokauppa, jonka kautta he myyvät tuotteitaan.

– Suosituimmat kanavat lähiruoassa ovat tällä hetkellä suoramyynti tilalta ja vähittäiskauppa. Muutamia vuosia sitten verkkokauppa ei ollut vielä suosiossa, mutta nyt tuntuu, että verkkokauppa on noussut uudelle tasolle ja siihen panostetaankin varmasti jatkossa enemmän, Rikkonen arvelee.

Lähiruoka-alalla tunnettuus on muutenkin kasvanut ja esimerkiksi www.aitojamakuja.fi-sivulta löytää ajantasaisen, alue- ja tuotekohtaisen listauksen lähituottajista. Sivustolta löytyy tällä hetkellä noin pari tuhatta yritystä, ja tarjolla on hyvin laaja valikoima tuotteita aina lihasta, kalasta ja maitotuotteista kasviksiin, marjoihin, hunajaan ja muihin luonnontuotteisiin.

– Kannattaa huomioida, että lähiruoan tuottajilta löytyy myös hyvin pitkälle jalostettuja tuotteita. On erilaisia lihatuotteita, säilykkeitä, juustoja ja niin edelleen, Rikkonen kertoo.

Myös REKO-renkaat ovat kasvattaneet viime vuosina suosiotaan.

– Oman lähimmän lähiruokarenkaan voi löytää aitojamakuja.fi/reko-sivustolla olevasta kartasta lähennä loitolla -tekniikalla. Monet kunnat ja kaupungit ovat listanneet myös sivuilleen tilapuoteja. Lähituottajia löytyy paljon myös somekanavien kautta. Tiedon saannin kanavat ovat nykyään hyvin moninaiset, Mattila toteaa.

Lähiruokaa omaankin pöytään?

Mattila muistuttaa kuitenkin, ettei kaikilla kuluttajilla ole mahdollisuutta tehdä ruokaostoksia pelkästään arvovalintojen pohjalta. Lähiruoan käytön esteenä voivat olla ensinnäkin taloudelliset syyt. Kaupasta on pakko ostaa sitä, mitä halvimmalla saa. Auton puuttuminen tai asuinsijainti voivat puolestaan estää vierailut tilapuoteihin tai ruoan hakemisen REKO-piirien jakotilaisuuksista.

Toisaalta, vaikka kiinnostusta lähiruokaan periaatteessa olisikin ja lähituottajien tuotteita löytyisikin omasta ruokakaupasta, moni toimii kaupassa ikään kuin automaattivaihteella ja poimii ostoskärryynsä samoja tuotteita kuin aina ennenkin. Se, että alkaisi suosia lähiruokaa edes hieman enemmän kuin aikaisemmin, vaatii tietoisen päätöksen.

– Jos lähiruoka kiinnostaa, suosittelisin aloittamaan omasta kaupasta ja katsomaan, mitä lähituottajien tuotteita sieltä löytyy ja lähtemään vaikka muutamalla tuoteryhmällä alkuun. Voi myös liittyä oman alueen REKO-renkaaseen Facebook-ryhmän kautta ja katsoa mitä tarjontaa sieltä löytyy. Jakotilaisuuteen voi mennä aluksi vaikka vain ihmettelemään ja juttelemaan tuottajien kanssa, Mattila neuvoo.

Jo joulupöytään?

Jos innostusta riittää, myös tulevan joulun joulupöydän antimet on mahdollista hankkia kokonaan lähituottajilta.

– Näkisin, että koko sortimentti kinkusta lähtien on mahdollista saada lähituottajilta, jos haluaa joulupöytäänsä laadukasta lähiruokaa. Kinkun suhteen olisin kuitenkin ajoissa liikkeellä, Rikkonen vinkkaa.

www.aitojamakuja.fi

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik