Lämpöpumput kiinnostavat nyt pientaloasujia eikä ihme. Lämpöpumpuilla voidaan säästää niin rahaa kuin luontoakin ja tieto siitä, että energia tulee läheltä, tuo turvallisuutta.

 Lämpöpumppujen kysyntä nousi alkuvuodesta suorastaan räjähdysmäisesti. Kokonaismäärän kasvu viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli peräti 90 %. Saatavilla olevat avustukset öljylämmityksestä luopumiseen ja muun muassa Ukrainan sota ovat omalta osaltaan vaikuttaneet lämpöpumppujen kasvaneeseen kysyntään.

– Nyt arvostetaan riippumatonta lähienergiaa, joka korvaa kalliin fossiilisen energian, Suomen  Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen toteaa. 

Lämpöpumput ovat kannattavia investointeja, jotka maksavat itsensä nopeasti säästöinä takaisin. Suomalaiseen lämpöpumpputekniikkaan on opittu myös luottamaan.

– Olemme lämpöpumppumarkkinoilla maailman huippumaita. Lämpöpumppujen toimintaan ja niiden kestoon petytään harvoin. 

Öljylämmityksen korvaajiksi

Maalämpöpumppujen ja ilma-vesilämpöpumppujen kysyntää ovat vauhdittaneet saatavilla olevat avustukset öljylämmityksestä luopumiseen. Molemmat lämpöpumppuratkaisut sopivat öljylämmityksen korvaajiksi vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, joka kiinteistön lämmityksen lisäksi lämmittää myös käyttöveden.   

Ely-keskusten kautta voi hakea valtiolta tukea öljylämmityksestä luopumiseen ja saada sitä maksimissaan 4 000 euroa. Vuoden alusta öljylämmöstä irrottautumiseen on voinut saanut myös korotetun kotitalousvähennyksen. Korotetussa kotitalousvähennyksessä työn osuudesta on mahdollista vähentää 60%. Korotettua kotitalousvähennystä on mahdollista saada 3 500 euroa per ansaitseva asukas eli pariskunta voi saada maksimissaan 7 000 euroa tukea. Tuista voi käyttää kuitenkin vain toista, molempia avustusmuotoja ei yhdessä taloudessa voida hyödyntää. 

Ilma-vesilämpöpumppu (IVLP) ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämpöpumpun lämmönlähde.

Maalämpöpumpun asennus vaatii lämpöpumpun lisäksi reikien porauksen maahan, minkä vuoksi se on myös kalliimpi ratkaisu. Poraaminen on kuitenkin työkustannus, ja korotettu kotitalousvähennys onkin saanut nyt omakotiasujat suosimaan entistä enemmän maalämpöpumppuja. 

Ilmavesilämpöpumppu tuottaa pikkuisen yli puolet vuoden energiatarpeesta, kun taas maalämpöpumppu jopa yli 70 %. Loppu tarvittavasta energiasta tulee kompressoriin käytetystä sähköstä tai tehdään pumppujärjestelmään kuuluvilla lisäsähkövastuksilla. Puulämmityksen käyttö lämmityksen tukena on kuitenkin tehokas tapa vähentää ostettavan sähkön määrää kylmimpinä vuodenaikoina.

Sekä ilma-vesilämpöpumppu että maalämpöpumppu sopivat myös sähkölämmitteisiin vesikiertojärjestelmiin.

– Lämpöpumpun hankinta niihin on erittäin kannattava ratkaisua, vaikka tukia ei olekaan mahdollista saada, Hirvonen toteaa. 

Ilmalämpöpumpulla energiansäästöä

Ilmalämpöpumppu on energiansäästölaite, joka jääkaapista tutulla tekniikalla ottaa ulkoilmasta energiaa talon sisäilmaan. Ilmalämpöpumppu (ILP) on erinomainen energiansäästölaite suorasähkölämitteisiin taloihin. Tyypillisessä suomalaisessa talossa ja tyypillisissä sääolosuhteissa ilmalämpöpumpulla pystytään ottamaan 40- 60 % talon lämmitysenergian tarpeesta nettona ulkoilmasta. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että suorasähkölämmitteisessä talossa sähkölaskua voidaan pienentää jopa kolmanneksella. 

Melkein samoihin säästöihin päästään tämän päivän energian hinnoilla myös vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä, lämmitettiinpä ne sitten öljyllä tai sähköllä.

Kaikkein optimaalisin ratkaisu ilmalämpöpumppu on sähkö-/puulämmitteiseen taloon. Ilmalämpöpumpun ansiosta uunin tai muun tulisijan lämpö leviää ja tasoittuu hyvin. Myös lämpötilakerrostumat ja lattiavedot pienenevät tai poistuvat.

Viilennystä ja parempaa sisäilmaa

Ilmalämpöpumpuissa on myös se hyvä puoli, että kesähelteillä sitä voi käyttää myös talon viilennykseen. Ilmalämpöpumpuissa on nykyään jäähdytyksen lisäksi hyvät sisäilman suodatusominaisuudet, jotka lisäävät asumisviihtyvyyttä ja helpottavat allergikkojen elämää.

Moni miettii ehkä nyt, että hotkiiko ilmalämpöpumppu sitten kuumina kesäpäivinä viilennykseen sähköä siinä määrin, että talven aikana saadut säästöt hupenevat siihen. Vastaus on ehdoton ei. Suomen kesä on lyhyt ja jäähdytyseron kulutus käytännössä mitätön.

– Tätä kysytään meiltä joka vuosi. Jos ilmalämpöpumppu tuottaa esimerkiksi 5 000 kilowattituntia energiaa eli säästää noin 600 euroa, kesän koko jäähdytyksen kulutus helteisenäkin kesänä on parisataa kilowattituntia eli noin 25 euroa, Hirvonen havainnollistaa. 

Jonkin verran huolta on herättänyt myös äskettäin uutisoitu Euroopan Unionin tulossa oleva  F-kaasuehdotus, joissa pumppujen kylmäaineiden ilmastovaikutuksille tullaan asettamaan entistä tiukemmat vaatimukset. Vaikka tämä tuleekin vaikuttamaan ilmalämpöpumpuissa käytettäviin kylmäaineisiin, ei se vaikuta nyt myynnissä tai käytössä oleviin laitteisiin.

– Olemassa olevista laitteista ei tarvitse olla huolissaan. Vanhojen laitteiden huolto pelaa jatkossakin, ja uusien vaatimusten mukaiset laitteet tulevat vasta vähitellen markkinoille. Ennen vuotta 2025 ei tapahdu mitään ja silloinkin vielä hyvin vähän. Siirtymäaikaa tulee olemaan, koska esimerkiksi asentajat täytyy kouluttaa uusiin pumpputyyppeihin, Hirvonen toteaa.  

Lämpöpumppuihin kuuluu lisäksi vielä poistoilmalämpöpumppu (PILP). Siinä ilmanvaihdon poistoilma otetaan tarkasti talteen ja tehdään siitä energiaa. 

– Poistoilmalämpöpumppuja laitetaan enimmäkseen uusiin taloihin. Vanhoihin pientaloihin sitä ei juurikaan laiteta, koska se yleensä vaatii myös suuren ilmanvaihtoremontin, Hirvonen toteaa. 

Avaimet käteen -tilaus turvallisin

Lämpöpumppu kannattaa tilata avaimet käteen -periaatteella niin, että yksi toimittaja vastaa suunnittelusta, mitoituksista ja asennuksesta sekä suunnitellun mukaisesta toimivuudesta. Tämä on asiakkaan kannalta turvallisin ratkaisu, koska tällöin vältytään eri urakoitsijoiden urakkarajoista, erityisosaamisesta ja tietämättömyydestä johtuvista virheistä, ja vastuuraja on selkeä. 

Lämpöpumppuvaihtoehdot tiivistetysti

Ilmalämpöpumppu. Energiaa säästävä pumppuratkaisu, jota voidaan käyttää lämmityksen lisäksi kesällä viilennykseen. 

Ilmavesilämpöpumppu. Lämpöpumppu, joka tuottaa energiaa ulkoilmasta aivan kylmimpiä päiviä lukuun ottamatta, jolloin energiantuottoon käytetään yleensä laitteen sähkövastuksia. 

Maalämpöpumppu. Maaperään sitoutunutta aurinkoenergiaa hyödyttävä lämpöpumppu, joka on varma ja tasainen lämmönlähde ympäri vuoden.  

Poistoilmalämpöpumppu. Pumppu ottaa ilmanvaihdosta talteen lämmön, joka muuten menisi täysin harakoille. 

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime