Joka vuosi saamme lukea uutisia myrskyjen aiheuttamista lyhyemmistä tai pidemmistä sähkökatkoksista – ja ainahan voi sähkönjakelussa olla ongelmia ilman myrskyäkin. Mitä jos se sattuu omalle kohdalle? Onko silloin mahdollista pysyä kotona vai täytyykö lähteä sukulaisten luo tai hotelliin kylmää pakoon?
– Kyllä huoltovarmuus on erittäin merkittävä seikka, kun puhutaan tulisijoista. Toimiva tulisija on ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voi pitää kotinsa lämpimänä ja valmistaa ruokaa silloin, kun myrsky katkoo puita linjoille tai muuten sähkönjakelussa on ongelmia, muistuttaa toiminnanjohtaja Hannu Murtokare Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:stä.
– Siksi olisi tärkeää pitää huolta jo olemassa olevista tulisijoista, huoltaa ne säännöllisesti, nuohouttaa säädetyin määrävälein ja uusia siinä vaiheessa, kun vanha tulee tiensä päähän.
Jos siis talossa on jo olemassa takka, liesi tai vastaava, jota ei ole käytetty pitkään aikaan, mistä pitäisi aloittaa? Homma lähtee mukavasti rullaamaan eteenpäin, kun tilaa nuohoojan paikalle. Hän on asian suhteen ammattilainen ja osaa kertoa, voiko tulisijaa käyttää vai pitääkö sitä jotenkin huoltaa ennen sytyttämistä. Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa.
Vanhoihin tulisijoihin on tarjolla erilaisia innovaatioita, joiden avulla niitä voi päivittää joko tehokkaammiksi tai puhtaammin palaviksi. Esimerkiksi 70-lukulaiseen tehottomaan avotakkaan voi asennuttaa takkasydämen, joka muuttaa sen puolivaraavaksi ja siten hyödyllisemmäksi lisälämmittimeksi.
Mitä jos hankkisikin ihan uuden?
Uuden tulisijan hankinta on rakennushankkeeseen ryhtymistä – vaikka se tulisikin vanhan tilalle. Siksi hanke täytyy suunnitella ja varmistua alkajaisiksi siitä, tarvitaanko asiassa erillinen lupa. Käytännöt vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Yhteydenotto oman kunnan rakennusvalvontaan on siis ensi askel.
Lisäksi pitää olla varma siitä, että suunnittelijalla ja varsinaisen asennustyön tekijällä on riittävä asiantuntemus ja osaaminen aiheesta. Ollaan kuitenkin tekemisissä niinkin ratkaisevan tärkeän asian kuin paloturvallisuuden kanssa.
Tärkeää on myös miettiä, mihin tarkoitukseen tulisijan haluaa. Onko se varalämmönlähde kriisitilanteissa vai tunnelman luoja mökillä? Ensimmäiseen kohtaan oikea ratkaisu on varaava laite, joka antaa pitkäaikaista lämpöä. Mökillä taas saattaa riittää kamiina, joka antaa nopeaa, mutta melko lyhytaikaista mukavuutta.
On myös tarkoin mietittävä, mihin kohtaan asuntoa tulisijan haluaa. Jos haaveissa on vaikkapa järeä takka-leivinuuni, jonka massa on satoja kiloja, niin on selvää, että perustuksen pitää juuri halutussa kohdassa kantaa uunin paino. Modernille kevyttakalle taas saattaa riittää ihan tavallinen lattia palonsuojalla varustettuna.
– Tulisijaa hankkiessa kannattaa aina käyttää asiantuntijaa, jotta tulee hankittua omiin tarpeisiin juuri oikean kokoinen tulisija, muistuttaa Hannu Murtokare.
Tulisija ja hormi ovat laitepari
Kaikki tulisijat tarvitsevat toimiakseen savupiipun. Sen tarkoitus on johtaa tulisijassa syntyvät savukaasut turvallisesti hormin kautta ulkoilmaan. Savupiipussa voi olla yksi tai useampi hormi. Tulisija ja hormi ovat aina laitepari, jonka pitää toimia yhdessä ja siksi hormin pitää olla oikein mitoitettu. Sen pitää kestää sinne johdettujen savukaasujen kuumuus. Hormin materiaali, koko ja mahdollisesti pituus sekä vaadittu lämpötilaluokka riippuvat täysin tulisijasta sekä sen käyttämästä polttoaineesta. Siksi pitää varmistaa tulisijan ja savuhormin yhteensopivuus asiantuntijalta.
Jokainen tulisija yhdistetään yleensä omaan savuhormiin, mutta samaan hormiinkin on myös mahdollista liittää kaksi tulisijaa, kunhan noudatetaan määräyksiä.
Jos haluaa taloonsa tulisijan eikä rakennuksessa ole hormia ennestään, sellaisen voi rakentaa. Vaihtoehtoja on monia. Tärkeää kuitenkin on käyttää asiantuntijaa apuna eikä sooloilla omin päin.
Oleellista on myös polttoaineen laatu
Ympäristön kannalta oleellista on se, mitä ja miten tulisijassa poltetaan. Roskat eivät kuulu uuniin, ei myöskään rakennuspuu. Kaikkein vähiten päästöjä syntyy, kun pesässä poltetaan puhdasta ja kunnolla kuivatettua puuta.
Lämmön tuotossa tulisijat ovat hiilidioksidipäästöjen osalta neutraaleja. Polttamalla puu luovuttaa saman hiilidioksidimäärän, jonka se kasvun aikana on sitonut itseensä eli sama määrä hiilidioksidia vapautuisi myös lahoamisen yhteydessä.
On kestävän kehityksen mukaista polttaa puu ja hyödyntää se lämpöenergiaksi mieluummin kuin antaa sen maatua metsään. Puulämmitys lisää myös maamme energiaomavaraisuutta. Erityisesti on myös otettava huomioon, että puun polttaminen tulisijoissa on ainut muista energialähteistä riippumaton lämmitysmuoto.
Lämmönlähteenä käytettävien klapien ominaisuus on riittävä kuivuus. Sopivin polttopuun kosteus on 15 – 20 %. Kaatotuoreen puun kosteus on yleensä 45 – 55 %. Puun kosteus vaikuttaa siihen, paljonko sen sisältämästä energiasta saadaan hyödyksi.
Hyvä puuliiteri on tilava, hyvin tuulettuva, kosteudelta ja sateelta suojattu tila. Jos tarkoitus on jatkaa puiden kuivaamista ulkovarastossa, puuliiterin alus- ja seinärakenne tulee olla harva. Mitä tiiviimpi ja ahtaampi liiteri on, sitä kuivempia puiden tulisi olla sinne tuotaessa.
Kuivankin puun kosteus vaihtelee ympäristön lämpötilan ja kosteuden mukaan. Oikeanlainen säilytys estää home- ja sienikasvuston syntymisen polttopuuhun. Siksi polttopuun varastoinnissa on tärkeää säilyttää kuivat puut kuivina.
Oikea tulisija oikeaan tarkoitukseen ja paikkaan
Kamiinat ovat teräksisiä tai valurautaisia, tehdasvalmisteisia ja asennusvalmiita, jolloin tulisija kytketään vain hormiin ilman erillisiä asennustöitä. Lämmönluovutus tapahtuu säteilemällä ja osin kiertoilmalämmityksenä. Nykyaikaisten kamiinoiden lämmitystehoa ja lämmitysaikaa voidaan säätää. Kamiinoiden lämmitysteho on kokoonsa ja painoonsa nähden erittäin korkea.
Kevyttakat ovat lämmitysteknisesti hyvin samantyyppisiä kuin kamiinat. Niiden runko on yleensä terästä tai valurautaa. Kevyttakkojen ulkonäköön kiinnitetään paljon huomiota ja niiden kuoriosat on usein tehty keramiikasta, vuolukivestä tai käsitellystä teräksestä. Kevyttakkojen lämmitysteho kokoonsa nähden on hyvin korkea ja niiden lämmitystehoa ja lämmitysaikaa voidaan portaatta säädellä.
Kiertoilmatakkojen rakenne koostuu takkasydämestä ja kuorirakenteesta. Kuorirakenne voi olla muurattu, elementti- tai levyrakenteinen tai vaikka luonnonkivestä valmistettu. Kiertoilmatakka jakaa lämmön tasaisesti kaikkiin vapaisiin huonetiloihin. Sen voi kytkeä myös eräisiin muihin lämmitysjärjestelmiin. Kiertoilmatakkojen käyttö on miellyttävää, koska niiden lämmitysaikaa ja lämmitystehoa voidaan portaatta säätää.
Pellettitakat ovat valmistakkoja, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti kevyttakkoja. Pellettitakoissa poltetaan puupuristeita eli pellettejä. Niissä on yleensä säiliö, johon pelletit sijoitetaan. Säiliön koko voi olla 20 – 50 kg. Tällä pellettimäärällä takka lämmittää 20 – 100 tuntia. Pellettitakat ovat erittäin puhtaasti ja hallitusti palavia tulisijoja ja niiden hyötysuhde on hyvin korkea.
Varaavat tulisijat on massiivisia (massa > 800 kg) tulisijoja, jotka on valmistettu lämmönkestävästä ja hyvin lämpöä johtavasta materiaalista, kuten vuolukivestä tai jostain muusta luonnonkivestä, kiviaineksesta valetusta tai poltetusta savitiilestä.
Varaava tulisija lämmitetään polttamalla tulipesässä puuta 1-3 tunnin ajan, jolloin puusta palamisessa vapautunut energia varastoituu tulisijan rakenteeseen. Tulisija luovuttaa siihen varatun lämpöenergian hitaasti ympäröivään huonetilaan 12-24 tunnin aikana lämmittäen samalla huoneen miellyttävällä säteilylämmöllä. Varaava tulisija voi olla tyypiltään takkauuni, takkaleivinuuni, leivinuuni tai joskus jopa liesi.
Varaavia tulisijoja on toiminnaltaan ja käyttötarkoitukseltaan erilaisia. Yleisin tulisijatyyppi Suomessa on varaava takka, joka hankitaan kotiin tai vapaa-ajanasuntoon joko lämmityslaitteeksi, tunnelmanluojaksi ja usein myös sisustuselementiksi olohuoneeseen tai takkahuoneeseen.
Varaava takkaleivinuuni hankitaan tavallisesti keittiön ja olohuoneen yhteyteen esimerkiksi tilanjakajaksi. Varaava takkaleivinuuni toimii sisustuselementtinä ja tunnelmanluojana, mutta myös tehokkaana lämmityslaitteena ja sen leivinuunissa voidaan valmistaa paistamalla ja hauduttamalla monet leivonnaiset, paistit ja laatikkoruuat.
Varaava leivinuuni on ahkeran leipojan ja ruuanlaittajan työkalu, joka paistaa tasaisesti ja pitkään. Massiivisena tulisijana leivinuuni pitää lämpimänä suurenkin tuvan vielä seuraavana päivänä.
Lisätietoja ja apua oikean tulisijan valintaan saat Tulisijan valinta- ja käyttöoppaasta, jonka voi ladata maksutta osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa/erikoisjulkaisut.
Teksti: Elina Salmi
Kuva: Nordpeis