Lattiaa uusittaessa pohjatyöt kannattaa tehdä huolella – myös suunnitteluvaiheessa.

Lattian päällä tehdään kaikki se, mitä kodin seinien sisällä tapahtuu. Sillä kuljetaan jaloilla, pyörillä ja tassuilla, se ottaa vastaan kaiken, mitä putoaa, kaatuu tai roiskuu, ja samalla se on osa jokaisen huoneen yksilöllistä ilmettä. Lattiaratkaisuilla sisustetaan erilaisia tiloja, ja lattian ulkonäön perusteella syntyy helposti mielikuva koko asunnon kunnosta. 

Lattiaremontin hinta vaihtelee muutamasta satasesta yli kymmeneen tuhanteen euroon. Uusittavan lattiapinnan koon lisäksi hintaan vaikuttavat valitut materiaalit sekä muun työn määrä: puretaanko vanha lattia, tehdäänkö paljon pohjatöitä, uusitaanko lattialistoja tai sokkelilautoja, hyödynnetäänkö vanhoja materiaaleja.

Lattiaremonttiin pätevät samat perusohjeet kuin remontointiin yleensä: suunnittele, kilpailuta ja hyödynnä asiantuntijoita. Hinta-arviota ja eri materiaalien vertailua tehdessä kannatta ottaa huomioon kestävyyskerroin, sillä lattia kuluu käytössä ja elämisen jäljet alkavat näkyä muutamassa vuodessa. Oikein valittu pintamateriaali ja huolellinen työ maksavat itsensä takaisin. 

Laadi suunnitelma ja ilmoita

Johtava asiantuntija Antti Heimlander Raksystems Insinööritoimisto Oy:stä neuvoo pohjustamaan kunnollisesti paitsi lattian, myös remonttisuunnitelman.  Tärkeää on miettiä, millainen tilan kulutus ja kosteusrasitus on. Jos lattialle kertyy hiekkaa tai roiskevesiä, parketti ei ole paras valinta. Tärkeää on myös ottaa huomioon liikkuuko lattian alusta paljon, ja mikä materiaali on mahdollinen asentaa edellisen päälle.

 – Homma kannattaa aloittaa ajatustyöllä eli käymällä läpi kaikki työn vaiheet ja niihin liittyvät kysymykset, hän sanoo.

Omakotiasukas vastaa tietysti itse oman kiinteistönsä remonteista, mutta jos lattian korjauksen yhteydessä tarvitaan LVI- tai sähkötöitä, niiden tekemiseen tarvitaan ammattilaiset.  Samoin vanhojen rakennusten asbestikartoitus ja -purku ovat tehtäviä, jotka saa tehdä vain hyväksytty ammattilainen.

Pätevää hinta-arvioita ei saa aikaan, ellei tutki tarkkaan, mitä kaikkea lattialle pitää tehdä. Pelkkä pintamateriaalin hinta neliötä kohti ei kerro kaikkea, vaikka työn tekisi itse. 

Arvokas vanha puulattia

Vanhan talon lauta- tai lankkulattiat ovat valmiiksi kestävää materiaalia, ja niissä ajan patina saa näkyä. Sadan vuoden takainen puumateriaali on huomattavan kovaa ja kestävää, koska se on aikoinaan kasvanut hitaasti, ja vähäisiä rikkinäisiä kohtia voi paikata puutäytemassalla. Joskus vanhassa talossa muovimaton alta löytyy ehjä puulattia, josta saadaan pelkillä pintatöillä kaunis ja rakennuksen historiaa kunnioittava elementti. Usein lattia nostetaan ylös, suoristetaan koolaamalla – ellei nimenomaan haluta säilyttää vinoutta, ja lämpöeristetään esimerkiksi puhaltamalla selluvillaa. 

Antti Heimlander neuvoo aloittamaan vanhan lattian korjauksen joka tapauksessa tarkistamalla, mitä sen alla on. 

– Ettei käy niin, että hienoksi viimeistelty puulattia joudutaankin purkamaan, kun havaitaan, että pohjassa on ongelma!

Asbestia voi siis olla esimerkiksi muovi- ja linoleummatoissa ja asbestia voi olla liimoissa ja tasoitteissa. Lyijyä ja muita raskasmetalleja esiintyy lähinnä muovimatoissa. Näiden lisäksi muovimatoissa voi esiintyä muita haitta-aineita kuten POP-yhdisteitä. Asbestin purkutyöt  ovat luvanvaraisia, ja ne voi tehdä vain ammattilainen.

Vanhan puulattian pinnan voi käsitellä joko vahaamalla, maalaamalla tai hiomalla ja lakkaamalla. Hiottuun lattiaan saa kuullottamalla erilaisia sävyjä, ja kuullotus myös estää puun tummumista. Kuullotus ei kokonaan peitä naulanjälkiä eikä muita ajan tuomia kolhuja, mutta se ei ole tarkoituskaan.

Lattian laittoa omin käsin

Nykyään on tarjolla useita lattiamateriaaleja, jotka kätevä ja kokenut tekijä osaa asentaa itse paikoilleen.  Sellaisia ovat ennen kaikkea niin sanovat kelluvat lukkopontilliset materiaalit, kuten HDF-puukuitulevystä valmistettu laminaatti, jonka pinnassa on valokuvattu ja laminoitu puukuosi, sekä korkkivinyyli ja lukkopontillinen parketti. Ne sananmukaisesti laitetaan paikoilleen, koska niitä ei tarvitse liimata tai kiinnittää mitenkään. Työn hinta on iso osa budjetista, joten itse tekemällä säästää – jos tietää mitä tekee.

 – Aloittelijan ei kannata ruveta puuhaan yksinään, ja valmistajan laatimat asennusohjeet kannattaa jokaisen lukea tarkasti, Antti Heimlander varoittaa. 

Kelluvissa materiaaleissa epätasaiseksi jäänyt pohja tai unohtuneet elämisraot aiheuttavat sen, että valmis pinta rakoilee, pullistelee tai irvistää. 

Laminaatin ja korkkivinyylin tapaan kevyt ja helppohoitoinen lattiapinnoite on vanha tuttu muovimatto, josta on myös saatavissa ilman liimaa asetettava tyyppi. Menneinä vuosikymmeninä muovimatolla voitiin pinnoittaa ilman muuta koko asunnon lattiat, mutta nykyään sen suosio on laskenut ehkä siksi, että näyttävämpiä edullisia materiaaleja on paljon tarjolla. Muovimatto on kuitenkin edelleen kestävä ja ennen kaikkea nopea saada paikoilleen.

Nykyaikaiset muovimatot eivät yleensä sisällä haitallisia kemikaaleja, ftalaatteja, mutta asiasta kannattaa varmistua ennen maton valintaa.

– Suomessa myytävät materiaalit ovat suureksi osaksi turvallisia. Hyvä sääntö on tarkistaa, että matossa samoin kuin asentamiseen käytettävissä liimoissa ja massoissa on merkintä M1-luokituksesta, mikä tarkoittaa, että ne ovat riittävän vähäpäästöisiä. Toinen tärkeä seikka on varmistua, että sisälle tulevat liimat ja massat on tarkoitettu sisäkäyttöön,  Heimlander neuvoo.

Perinteikkäät pinnat ammattityönä

Parketti on arvostettu, perinteinen lattiamateriaali, jonka pinnan voi uudistaa hiomalla.  Parketti on myös kallis materiaali, jonka hinta vaihtelee puulaadun mukaan. Liimattavan parkettilattian asentaminen on vaativaa ammattilaistyötä, ja parkettilattian hinnaksi tulee edullisimmillaankin yli sata euroa neliötä. Parketin hoitaminen on työläämpää kuin laminaatin, mutta hyvin hoidettu parkettilattia on pitkäikäinen ja tyyliltään ajaton. Vanhoissa rakennuksissa parketin ikä mainitaan usein yhtenä arvokkuutta lisäävänä tekijänä.

Toinen lattiamateriaali, jonka asentamiseen tarvitaan ehdottomasti ammattilaista, on kivi, jonka suosio asuinhuoneissa kasvaa jatkuvasti lattialämmityksen yleistyminen rinnalla. Kivilattia voi olla joko luonnonkiveä, yleensä graniittia, liuskekiveä tai marmoria tai sitten keraamista lattialaattaa eli klinkkeriä. Nykyaikana kiveä suositaan muun muassa siksi, että kivilattiasta voi luoda yksilöllisen sisustuselementin erilaisilla väri- ja kuviovaihtoehdoilla. Kivi on lattiamateriaaleista kaikkein kallein, eikä se sovellu kaikenlaisiin rakenteisiin, mutta kestoltaan se on lähes ikuinen, ja pinnan voi uudistaa hiomalla.

Epoksi on hartsilla kovetettua muovimassaa, jonka käyttö yhdistyy mielikuvissa ennemmin teollisuus- ja muiden julkisten tilojen pinnoittamiseen kuin kotoisiin lattioihin.  Perinteisesti epoksilattia on tehty erilaisiin teknisiin tiloihin, kosteisiin tiloihin tai esimerkiksi autotalleihin, mutta nykyään sitä on alettu käyttää joskus myös asuinhuoneissa, missä kolkohkoa vaikutelmaa voi pehmentää erilaisilla väreillä ja pintakuvioinneilla. Epoksi levitetään paikoilleen pehmeänä massana ja kovettuu itsekseen. Epoksilattian hinta vaihtelee muutamasta kymmenestä eurosta puoleentoista sataan euroon neliöltä. 

– Epoksilattian voisi periaatteessa tehdä itse, mutta varsinkin pohjatyöt ja alustan sopivuudesta varmistuminen vaativat asiantuntemusta, ja siistin lopputuloksen saavuttaminen voi olla kokemattomalle vaikeaa, Antti Heimlander muistuttaa.  

Teksti: Ulla Sirén
Kuva: Freepik