Kahvinkeitin valmistaa aamukahvisi haluttuun aikaan, televisio napsahtaa auki lempiohjelmasi alkaessa ja jääkaappisi tekee puolestasi ostoslistan. Älykodissa se voi olla mahdollista hyvinkin pian. 

Älykodista puhuttaessa tarkoitetaan kotia, jossa esimerkiksi valaistusta, lämmitystä ja vaikkapa kodinkoneita voidaan ohjata etänä tietokoneen, älypuhelimen tai vaikka älyrannekkeen avulla. Kuulostaa ehkä tieteiskirjallisuudelta, mutta on arkea jo nyt. 

Älykodin asukas on verkkoyhteyden kautta yhteydessä kodin laitteisiin, tekniikkaan tai toimintoihin etänä. Jos esimerkiksi sähköjärjestelmä automatisoidaan, voidaan koti ohjelmoida suorittamaan joitakin toimintoja automaattisesti. Älykotia voi ohjata sohvalla pötkötellen tai kodin ulkopuolelta. 

Osa kodinkoneista on jo nyt sellaisia, että ne voidaan liittää verkkoon yhdistettyihin älylaitteisiin. Koko ajan tulee myös uusia ja toiminnot monipuolistuvat. Niihin kaikkiin liittyy uudehko käsite IoT eli esineiden internet. Sen kautta esineet – siis esimerkiksi kännykkä ja liesi – voivat olla omistajan tai automaation ohjaamina yhteydessä toisiinsa samaan tapaan kuin ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa ”tavallisen” internetin kautta. 

Kotiautomaatio tuo säästöjä ja säästää ilmastoa

Älykoti ei ole vain kevyttä kikkailua, vaan tavoitteena on parantaa asioita niin, että elämämme olisi helpompaa, vähemmän ympäristöä kuormittavaa ja turvallisempaa. Älykoti tarjoaa myös säästöä omiin elinkustannuksiin. Esimerkiksi sähkön käyttöä voisi älykodissa ohjata sellaisiin aikoihin, kun käyttöä on vähemmän tai hintataso on matalampi. 

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva kertoo verkkosivuillaan energiapalveluista, jotka auttavat kotitalouksia parantamaan energiatehokkuuttaan kulutusjoustolla. Sähkönhinta vaihtelee kuormituksesta johtuen tunneittain. Näiden uusien digitaalisten palveluiden turvin voi keskittää oman käyttönsä edullismpaan ajankohtaan ja rajoittaa käyttöä kalleimpina tunteina. 

Energiapalvelut ovat uudenlaisia energianhallinta- ja ohjauspalveluja, joita tarjoavat ja kehittävät energiayhtiöt ja muut energia-alalla toimivat yritykset. Niiden avulla kotitalous voi joustaa sähkönkäytössä ja osallistua kulutusjoustoon esimerkiksi käyttöveden tai tilojen lämmityksen etäohjauksella. Nämä uudet, älykkäät ohjausjärjestelmät lisäävät asumismukavuutta, säästävät rahaa ja edistävät puhdasta energiantuotantoa.

Kulutusjousto on mielekästä kodeissa, joissa kulutus on suurempaa ja talotekniikkaa sähköllä. Jos talossa on esimerkiksi sähkölämmitys, käyttöveden lämmitys sähköllä, koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys, kylpyhuoneen mukavuuslattialämmitys, sähkökiuas tai muu paljon sähköä kuluttava laite, kannattaa ehkä tutustua kulutusjoustoon. Siitä kiittävät sekä kukkarosi että ilmasto. 

Kotiautomaation avulla sähkönkäyttöä ohjataan niihin hetkiin, jolloin sähkö on edullista, silloin sitä on myös runsaasti tarjolla. Laitteiden käyttöä vuorottelemalla on mahdollista välttää myös tehopiikkejä, jotka voivat kasvattaa omaa sähkölaskua.

Kotiautomaation avulla voi vaikkapa ohjata lämmitystä sähkönhinnan, ulkolämpötilan tai sääennusteen perusteella,

laskea huonelämpötiloja poissaolon ajaksi ja nostaa lämpötila etäohjauksella asumismukavalle tasolle, valvoa kodin turva- ja hälytysjärjestelmiä sekä sytyttää ja sammuttaa valoja etäohjauksella, vaikkapa kännykällä. Jos perheessä on sähköauto, voi sen latauksen ajoittaa edullisen sähkön tunneille. 

Kotiautomaatiota hankittaessa on hyvä miettiä, millaiset tarpeet ja tavoitteet ohjausjärjestelmälle asettaa. Järjestelmän suunnittelu ja yhteensovittaminen on ammattilaisen asia, mutta on tärkeä tietää jo ensimetreiltä, millaisia laajentamistoiveita järjestelmälle asetetaan.

Uusiin taloihin yleensä jo halutaan kodinohjausjärjestelmä, mutta monet järjestelmät ovat toteutettavissa myös vanhempiin taloihin. Järjestelmän suunnittelu ja yhteensovittaminen on luonnollisesti ammattilaisen hommaa. 

Robotti-imuri ja etäohjattava liesi 

Monessa kodissa on jo nyt mahdollista ohjeistaa koneita verkon kautta – ne ovat siis enemmän tai vähemmän älykkäitä koteja. Tutuin esimerkki älystä kotona on ehkäpä robotti-imuri. Niistäkin on jo tullut aiempaa älykkäämpiä. Edistyneimmät laitteet muistavat asunnon esteet eivätkä jää jumiin ensimmäiseen esteeseen. Työnsä tehtyään ne osaavat hakeutua latauspaikalleen ja ladata itsensä. 

Markkinoilla on jo älykkäitä kodinkoneita, muun muassa jääkaappeja, liesiä sekä astian- ja pyykinpesukoneita. Esimerkiksi älyjääkaapin omistaja voi säätää niin halutessaan lämpötilaa etänä. Uunin voi ohjeistaa aloittamaan ruoanlaiton jo kotimatkalta ja pyykinpesun käynnistää työpaikalta kännykän avulla. 

Myös valaistusta niin sisällä kuin pihassakin on jo nyt mahdollista säätää toimimaan automaattisesti. 

Turvallisuus ennen kaikkea

Älylaitteiden avulla voi myös parantaa kodin turvallisuutta. Monissa kodeissa onkin jo hälytysjärjestelmä ja valvontakamerat murtojen varalta. Älykäs kodinturva varoittaa murtoyrityksistä, ja etäohjauksella toimivan älylukon avulla vanhemmat voivat päästää sisään kotiavaimensa unohtaneen lapsen. Älykäs kodinturva voi myös havaita esimerkiksi vesivahingon riskin tai ilmoittaa, jos palohälytin menee kotona päälle.

Aivan ongelmatonta ei älykodissa eläminenkään ole. Yksi sellaiseen liittyvä uhka ovat erilaiset tietoturvariskit. Miten pidetään huolta, että varmennus pysyy turvallisena? Kuinka nopeasti esimerkiksi kasvojentunnistus tai sormenjälkitunnistus yleistyvät avaimen sijasta, ja mitä seurauksia sillä voi olla kotien turvallisuuteen?

Princetonin yliopiston tutkijat selvittivät internetoperaattoreiden kykyä selvittää tietoja asukkaista älylaitteiden perusteella ja totesivat, että operaattorit kykenevät seuraamaan älykodin laitteita ja voivat selvittää sitä kautta, mitä kotona tapahtuu. Analysoimalla älylaitteiden yksilöllistä dataa operaattorit voivat tutkia esimerkiksi, milloin kodin asukkaat nukkuvat, liikkuvat asunnossa tai katsovat televisiota. Tutkijat selvittivät kuitenkin myös, että tällaista ”vakoilua” voi häiritä ohjaamalla IoT-laitteiden dataa seurantaa häiritsevälle keskittimelle.

Tietoturvaa kannattaakin siis ajatella jo älylaitteiden ostovaiheessa ja suosia tuotteita, joiden valmistajat ovat luotettavia ja voivat osoittaa panostavansa tietoturvaan.

Älyjärjestelmässäkin avain on edelleen avaimen näköinen

Pientaloissa avaimettomat ratkaisut ovat yhä suositumpia, mutta moni silti luottaa yhä avaimiin. Ne ovat usein talon senioriasukkaillekin helpompi ja tutumpi vaihtoehto. 

Elektromekaanisissa lukoissa – esimerkiksi iLOG ja Abloy Pulse – avain on fyysisesti avaimen näköinen, mutta sen sisällä on siru, jonka lukko lukee ja napsauttaa oven auki. Jos talon avaimista yksi katoaa, poistetaan vain kadonneen avaimen oikeudet. Huushollin muut avaimet toimivat edelleen normaalisti. 

Älylukolla ja ovikameralla varustetun oven voi etänä avata vaikkapa loma-aikana kukkien kastelijalle. Jos lukko on varustettu PIN-koodilla, voi tilapäiselle kävijälle antta koodin, joka on voimassa vain tietyn ajan. Ei siis tarvitse jättää vara-avainta kukkaruukun alle tai vuorilistan päälle. 

Älylukko vanhaan oveen?

Markkinoilla on myös lisälaitteita, joilla voi muuttaa olemassa olevan, perinteisen lukon älylukoksi. Laite asennetaan vanhan lukkomekanismin päälle niin, että olemassa olevaan lukkorakenteeseen ei tarvitse tehdä muutoksia. Etäohjattava moottori vääntää lukkonuppia ja avaa oven – haluttaessa automaattisesti, kun lähestyt oveasi älypuhelimen bluetooth-yhteys päällä. 

Vempelettä ohjataan älypuhelinapplikaatiolla ja se maksaa joitakin satasia. Lukko toimii silti edelleen myös avaimella. Tietysti älylukon voi asennuttaa vanhaan oveenkin, mutta usein vaihto tehdään normaalin oviremontin yhteydessä, kun vaihdetaan koko ovi. 

Lähteet: motiva.fi, ennakointiakatemia.fi, rakentaja.fi, kodinturvatieto.fi

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik