Espanjan Aurinkorannikko on ollut monien suomalaisten suosikkikohde jo vuosien ajan. Etenkin Fuengirolassa asuu jo tuhansia suomalaisia. Entä jos kotimaisen kesämökin sijaan hankkisikin siis vapaa-ajan asunnon etelän lämmöstä?
Espanjan Aurinkorannikolla on tunnetusti erinomaiset lomakelit, ja se onkin useille suomalaisille tuttu lomakohde. Moni paikalliseen elämänmenoon ihastunut päätyy lopulta hotelliasumisen sijaan vuokraamaan sieltä loma-asunnon pidemmäksi aikaa – tai jopa ostaa sellaisen omaksi ja jää asustamaan aurinkoisiin maisemiin pysyvämmin.
Aivan tarkkaa tietoa suomalaisten määrästä Aurinkorannikolla ei ole. Joidenkin arvioiden mukaan suomalaisia asuisi osa-aikaisesti tai pysyvästi Espanjan etelärannikon lämmössä jopa 15 000–20 000. Mutta millaista on asuminen Espanjan etelärannikolla, ja miten paikalliset asunnot eroavat kotimaisista?
Sisustussuunnittelija Miia Liimatainen on itsekin innokas espanjankävijä ja matkustaa Aurinkorannikolle useamman kerran vuodessa. Hän on myös työnsä puolesta sisustanut paikan päällä suomalaisille asiakkailleen näiden loma-asuntoja ja tuntee niin paikallisen rakennuskannan kuin sisustusliikkeetkin – Malagasta aina Marbellaan.
– Se ei ole enää vain eläkeläisten juttu, että lähdetään sinne, Liimatainen kertoo. Espanjaan muuttaa jo kaikenikäisiä, ja aurinko houkuttelee sinne nykyään myös lapsiperheitä, joiden arjen pyörittäminen onnistuu siellä yhtä lailla.
– Monet, joiden kanssa olen jutellut, sanovat että eivät enää edes käy Suomessa.
Asunnon ostaminen edellyttää paneutumista
Miia Liimataiselle on selvää, mikä Espanjassa viehättää: paikallinen, rento elämänmeno. Varsinkin moni yrittäjä hakee hänen mukaansa totaalista irtiottoa arjesta hankkimalla itselleen vapaa-ajan asunnon aurinkoisemmista maisemista.
Paikallisten asuntojen taso on Liimataisen mielestä yleisesti hyvä, mutta hän neuvoo kuitenkin ottamaan asuntoa ostaessa avuksi ammattilaisen, joka tuntee alueet ja rakennukset:
– Kuka on rakentanut, milloin on rakennettu ja onko mitään vikoja. Asuntoa ei voi hankkia suin päin.
Asunnon ostaminen ulkomailta edellyttääkin paneutumista ja mahdollisesti kiinteistönvälittäjän apua jo kielimuurin vuoksi. Espanjassa kaikki asunnot luokitellaan kiinteistöiksi, eikä suomalaisittain asunto-osakkeiksi. Asunnon ostajan maksettavaksi tulee myös erilaisia oheiskuluja, kuten notaarin kulut, uudiskohteiden osalta arvonlisävero (IVA) ja käytetyn asunnon kaupasta varainsiirtovero (ITP) sekä kiinteistövero.
Lisäksi arkisetkin asumiseen liittyvät asiat – kuten lämmitys, eristys, ilmanvaihto, kylmät lattiat, kylpyhuoneen tuuletus – voivat ulkomailla yllättää. Ne täytyy Liimataisen mukaan selvittää, mutta hän toteaa uudemmissa espanjalaisasunnoissa olevan jo tavallisesti keskuslämmitys tai jokin muu koneellinen lämmitys.
Uudiskohteissa on skandinaavista avaruutta
Miia Liimatainen toteaa rakennusalan heränneen nyt Espanjassa uudestaan laman jälkeen:
– Kymmeneen vuoteen ei rakennettu juuri mitään, mutta nyt on hirveä rakennusbuumi.
Lisäksi arkkitehtuuriin myös todella panostetaan. Hän kehuukin monien uudiskohteiden olevan tyylikkäitä, suorastaan hulppeita kokonaisuuksia.
– Kyllä siellä tietenkin omaa kulttuuria on siinä rakentamisessa. Esimerkiksi lattiakaivot puuttuvat.
Pesukone on monesti ulkona parvekkeella, eikä siellä ole välttämättä lattiakaivoa. Lisäksi espanjalaisista kylpyhuoneista löytyy edelleenkin usein kylpyamme.
– Se on kuitenkin vähän ehkä murroksessa ja jäämässä varmaan pois. Ja pistorasioita on aika paljon, mutta ei kattorasioita, joihin saisi riippuvaa valaisinta, hän mainitsee esimerkkeinä.
Espanjalaisissa uudiskohteissa on Liimataisen mukaan nykyisin jo skandinaavista avaruutta ja avoimia pohjaratkaisuja, siinä missä aiemmin espanjalaiset olivat mieltyneet välioviin.
– Joka käytävään ja huoneeseen saattoi olla oma ovi, hän kuvailee. Väliovien lisäksi tyypillisiä olivat yllättävänkin pienet ikkunat, joiden tarkoitus oli pitää ylimääräinen lämpö pois asunnosta. Nyt suuret ikkunat ja lasitetut parvekkeet ovat kuitenkin jo tuttu näky uudisrakennuksissa.
– Kyllä espanjalaisetkin niistä pitävät. Niillä saa sitä modernimpaa fiilistä.
Omaan käyttöön vai välillä vuokralle?
Aurinkorannikolta hankitun asunnon sisustamisessa Miia Liimatainen kehottaa miettimään, millaiseen tarpeeseen asunto on hankittu – ja ketkä sitä käyttävät. Tuleeko asunto vain omaan käyttöön, vai onko tarkoituksena kenties vuokrata sitä osan ajasta muille ja viettää siellä itse vain muutamia kuukausia vuodessa? Mitä toimintoja asunnolta tarvitaan, missä säilytetään omat irtaimet tavarat?
– Jos asunto on hyvin sisustettu, se on mielenkiintoinen ja sinne saa helpommin vuokralaisenkin, hän lisää.
Koska vuokrattavista asunnoista on runsaasti tarjontaa, laadukas, hyvin sisustettu asunto erottuu muista ja siitä saadaan todennäköisesti myös parempaa vuokraa.
Liimatainen kertoo lähtevänsä sisustussuunnitelmassa liikkeelle asiakkaan tarpeen kautta.
– Riippuu ihan siitä käytöstä, että millaisia sisustusmateriaaleja on hankittu. Jos asuntoa vuokrataan, niin pestäviä materiaaleja. Ja aina tietenkin pitää huomioida se budjetti.
Espanjalaiset ovat sisustustyylissään paljon runsaampia kuin suomalaiset, arvioi Liimatainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että jokainen menee aina omalla tyylillään.
– Espanjasta on mahdollista saada tyylejä joka makuun. Paikalliset kalusteliikkeet ovat kuitenkin siinä mielessä erilaisia, että jos Suomessa on liikkeitä, jotka tarjoavat tiettyjä tyylejä, niin Espanjassa kalusteliikkeissä on tarjolla kaikkia tyylejä sekaisin, kristalleja ja kalusteita.
Liimatainen mainitsee kiven olevan suosittu sisustusmateriaali, onhan se helposti saatavilla, edullista ja käyttökelpoista. Myös erilaisia puulajeja hyödynnetään sisustuksessa runsaasti.
– Kaikkea siellä kyllä on: jos ei nyt koivua, mutta vaaleaa puuta, tummaa puuta, kaikkea löytyy.
Huomioi sisustuksessa myös auringonsuoja
Suomalainen kaipaa asunnoltaan usein valoisuutta, ja Etelärannikoltakin kaivataan juuri auringonvaloa. Miia Liimatainen muistuttaa, että auringon porotus voi olla kuitenkin armotonta:
– Ikkunat täytyy suojata ja peittää, kun ei ole paikalla, ettei aurinko polta kalusteita ja värit haalistu matoista ja sohvista. Mutta ihanaa on se, että voi pitää ulkona tekstiilejä ja kalusteita, eikä ole aina märkää.
Espanjassa terassien ja parvekkeiden sisustamiseen panostetaan, sillä suuri osa elämästä vietetään juuri ulkosalla. Suomessa puolestaan vietetään kesällä aikaa ulkona, mutta muut ajat oleskellaan visusti sisätiloissa.
– Espanjassa se kääntyy toisinpäin: ollaan paljon ulkona ja tehdään miljöitä terasseista ja parvekkeista.
Liimatainen toteaa auringon porottavan Etelärannikolla kuumasti kesä-elokuun ajan ja vielä syyskuussakin. Suorassa auringonvalossa ei tee mieli viettää aikaa tai ruokailla, kun hellerajat ovat paukkuneet jo viikkoja putkeen.
– Monesti sellainen asunto on hyvä, jossa on osittain katettu parvekealue. Ei olla pelkästään taivasalla, vaan on myös varjoa.
Liimatainen lohduttaa, että uusimmissa asunnoissa on kuitenkin tavallisesti jo ilmastointi ja ilmalämpöpumppu tarjoamassa viilennystä helteillä.
Perehdy tarjontaan paikan päällä ja netissä
Espanjassa myytäviin asuntoihin voi tutustua jossain määrin Suomestakin käsin internetin välityksellä. Jos Espanja on kuitenkin tullut jo tutuksi ja loma-asunnon hankkiminen omalta lempialueelta alkaa houkutella, Miia Liimatainen kehottaa kiertelemään rohkeasti myytäviä asuntoja paikan päällä.
– Ennemmin paljon kuin vähän. Samalla saa skaalaa siitä, mitä on se tarjonta ja hinnoittelu, ja mitä mistäkin kannattaa maksaa.
Espanjalaisesta kiinteistökaupasta kiinnostuneena Miia Liimatainenon tutustunut myytäviin asuntoihin itsekin ja seurannut paikallista asuntotarjontaa. Hän toteaa tarjonnan olevan valtava. Asunnot voivat olla hänen mukaansa myynnissä hyvinkin pitkään, eikä espanjalaisilla ole kiirettä saada asuntojaan kaupaksi.
Liimatainen myöntää olevansa itsekin valmis muuttamaan Espanjan lämpöön ja hankkimaan sieltä asunnon.
– Mutta käyttäisin siinä kyllä apuna paikallistuntemusta: jotakuta, joka on asunut siellä jo pitkään, tuntisi taloja ja olisi kuullut, onko niissä ollut koskaan ongelmia.
Hän muistuttaa, että Espanjassa ei ole asunto-osakeyhtiöitä suomalaiseen tapaan. Jokainen asunnonomistaja on siis huolehtinut vuosien mittaan huoneistonsa kunnosta ja mahdollisista remonteista omin päin – kuka mitenkin.
– Siellähän ostat vain sen asunnon ja vastaat siitä itse. Siksi pitää tavallaan tietää, miten hyvin sitä taloa on asuttu.
Miia Liimatainen toimii sisustussuunnittelijana pirkanmaalaisessa suunnittelutoimisto Tila&ihmeessä.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pixabay