Katon vuoto ei välttämättä näy sisätiloissa ennen kuin pidemmän ajan kuluttua. Katon yläpohjan onkalossa kannattaakin käydä kurkistamassa, ettei vesikatossa ole vuotoja. Katon vuosittaisesta huollosta ja puhdistuksesta on niin ikään syytä pitää kiinni.

Katon huoltoa ja kunnon tarkistusta ei kannata laiminlyödä, sillä rakennuksen pitkäikäisyyden kannalta sen tärkein osa on vesikatto.

– Jos se ei ole kunnossa, rakennukselle ei käy hyvin. Katon kunnon tarkistus pitäisikin tehdä joka vuosi, mielellään heti talven jälkeen, sanoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä.

Se, että vesi ei tule sisälle asti tai siitä ei näy merkkejä sisäkatossa, ei Karjalaisen mukaan vielä tarkoita, etteikö vesikatto voisi vuotaa jostakin kohtaa.

– On sellaisia kerroksia, joista vuoto tulee sisälle ja oireilee sisäkattoon vasta pitkän ajan kuluttua. Jos vesikatto vuotaa, se voi imeytyä yläkaton rakenteeseen ja lämmöneristeisiin. Vaikka yläpohjissa on yleensä tuulettuva tila, sinne voi kondensoitua isompikin määrä vettä, etenkin jos on kyse tasakatosta. Siksi olisikin tärkeää seurata, ettei kondensaatiomuutoksia pääsisi tulemaan.

Huollon laiminlyönnillä voi olla ikäviä seurauksia

Karjalaisen mukaan vedenpoistojärjestelmä pitäisi puhdistaa joka vuosi ja samalla tarkistaa katon yläpohjan kunto. Kattojen huoltoa laiminlyödään kuitenkin paljon, vesikattojen, riippukourujen ja syöksytorvien puhdistus jää tekemättä eikä sammaletta ja puun lehtiä puhdisteta katolta. 

– Jos vesikaton tuuletus ei toimi, vesi pääsee tiivistymään yläpohjaan ja ajan mittaan sinne voi tulla pahaakin vahinkoa, joka ei välttämättä näy rakennuksen sisätilassa ennen kuin pitkän ajan kuluttua. Kun yläpohja sitten joskus tarkistetaan, se voi olla jo hyvinkin laho, Karjalainen toteaa. 

Tämän vuoksi olisikin Karjalaisen mukaan tärkeää mennä yläpohjan onkaloon, jos sinne vain suinkin pääsee ja tarkistaa kiinnityskohdat ja niiden lävistysreiät, joihin tulee helposti vuotoja.

 – Yläpohjarakennetta katsomalla löydetään vuotokohdat, oli katemateriaali mikä tahansa. Tasakatossa yläpohjarakennetta on valitettavasti aika mahdoton päästä kauttaaltaan tarkkaan katsomaan.

Lämpötilan vaihtelut koettelevat kattoja

Kattoja koettelevat Suomessa valtavat lämpöliikkeet ja tänä päivänä myös ilmastonmuutos. On toisaalta kuumia kesiä ja kylmiä talvia, valtavia lämpötilamuutoksia, joissa rakenteiden materiaalit vuoroin laajenevat ja vuoroin supistuvat. 

Lämpötilamuutokset, lumi, loska ja jäätyminen rasittavat erityisesti vesikaton lävistys- ja liitoskohtia. 

– Pyrylumi tahtoo myös helposti mennä onkaloihin, vaikka katto olisikin muuten tiivis. Jos siis suinkin vain pääsee tutkimaan välikattoa tarkemmin, kannattaa se tehdä, Karjalainen painottaa. 

Sammaloituminen on Karjalaisen mukaan erityisesti tiilikaton ja huopakaton ongelma. Liukkaampien kattomateriaalien pinnalle lumi ja jää eivät jää seisomaan samalla lailla. 

– Haluan kuitenkin korostaa sitä, että mikään materiaali ei ole ikuinen vaan vesikaton lävistykset ja se onko niissä vuotoja, ovat oleellisin asia katon kuntoa ajatellen.

Karjalainen muistuttaa, että vaikka katot suunnitellaankin meillä kestämään tietyn lumikuorman, lumi saattaa kinostua tiettyyn kohtaan. Tämä voi aiheuttaa kantaviin rakenteisiin epäkeskisen kuormituksen.

– Jos kinostus on korkea, kannattaa antaa lumenpudotus ammattilaisen tehtäväksi, Karjalainen suosittaa. 

Pieneläimet ongelma katollakin

Ongelmia vesikaton kunnolla saattavat aiheuttaa myös pieneläimet, kuten linnut ja oravat. Jos esimerkiksi orava pääsee katon yläpohjaan, se voi liikutella lämmöneristeitä, jolloin kosteutta pääsee tiivistymään yläpohjaan. 

Linnut, oravat, hiiret ja muut pieneläimet saattavat Karjalaisen mukaan muutenkin sotkea ja aiheuttaa biologisia vaurioitakin. Orava voi pitää lisäksi melkoista meteliä.

– Katon yläpohja kannattaisikin suojata pieneläin- ja hyönteisverkolla, joka estää lintujen ja muiden eläinten pääsemisen sinne. Jonkin verran pieneläimiä myös loukutetaan, mikä sekin on yksi katon suojaustoimenpide.

Katon säännöllinen huolto ja kunnon tarkastus eivät ole Karjalaisen mukaan rakettitiedettä vaan ne pystyy maallikkokin tekemään. Jos yläpohjaa tarkastaessaan huomaa vaurioita, kannattaa ne Karjalaisen mukaan antaa suosiolla ammattilaisten tehtäväksi. 

– Katon korjaukset ja esimerkiksi piipun pellitykset on syytä teetättää ammattilaisilla.

Lisää elinvuosia vesikatolle

Mikään katto ei ole ikuinen, mutta katon kunnon huolellisella ylläpidolla vesikaton elinikää voidaan pidentää ja samalla säästää rahaa. 

– Mitä loivempi katto on, sitä haasteellisempaa sen ylläpito kuitenkin on, Karjalainen toteaa. 

Sen varaan ei kannata tuudittautua, että vakuutus korvaisi aina mahdolliset vahingot.

– Tämä riippuu tietysti vakuutusyhtiöstä ja vakuutusehdoista, mutta vakuutuskaan ei ole mikään ikivarmistaja. Vakuutusyhtiökin saattaa olla tarkkana ja olla myöntämättä korvausta, jos kiinteistön kunnossapitoa on selvästi laiminlyöty.

Katon huolto tiivistetysti

• Laita verkot pieneläimiä varten.
• Puhdista katto, riippukourut ja syöksytorvet lehdistä ja roskista talven jälkeen.
• Tarkista vuosittain katon kunto yläpohjasta.
• Jos huomaat vaurioita, anna ne ammattilaisen korjattavaksi. 

Tietoa eri kattomateriaaleista ja niiden huollosta saa Kattoliitton huoltokirjoista, jotka löytyvät Kattoliiton sivuilta osoitteesta: www.kattoliitto.fi/kaikki-julkaisut/.

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Dreamstime