Keittiön uudistamisesta voidaan haaveilla monistakin syistä: joko sen ilme ei enää miellytä, esimerkiksi säilytystilaa on tuskallisen vähän tai puutteellinen toiminnallisuus tekee arjesta hankalaa. Omien käyttötottumusten seuraaminen auttaa pohtimaan, millainen uuden keittiön kannattaisi olla.

Valaistus- ja sisustussuunnittelija, SI Erja Taipale kertoo koronapandemian kasvattaneen remonttien ja rakentamisen kysyntää voimakkaasti. Remonttiprojekteja jarruttavat kuitenkin saatavuusongelmat ja niiden aiheuttamat hintapiikit. Maailmanlaajuinen komponenttipula näkyy esimerkiksi kodinkoneiden saatavuudessa: 

– Jos haluaa jonkin tietyn astianpesukoneen, voi joutua odottamaan puoli vuotta, hän varoittaa. 

Tarvikkeita ja materiaaleja, jotka ovat tavallisesti olleet alan liikkeissä hyllytavaraa, voi joutua nyt odottamaan kuukausikaupalla. Haastatteluhetkellä helmikuun puolivälissä hänellä onkin huonoja uutisia heille, jotka haaveilevat uudesta keittiöstä kesäksi:

– Keittiöliikkeilläkin on tällä hetkellä pidentyneet toimitusajat. Se riippuu kuitenkin aina hetkestä ja tuotteista, mitä halutaan. 

Keittiöremonttiin ja ennen kaikkea sen suunnitteluun on siis hyvä varata aikaa – ja huomioida se, että tulevaksi kesäksi ei uuden uutukaista keittiötä enää välttämättä ehdi saamaan.

Keittiötarpeet voivat olla hyvinkin yksilöllisiä

Taipale huomauttaa ihmisillä olevan moninaisia toiveita keittiön suhteen aina värimaailmasta lähtien, mutta myös kohdennettuja tarpeita. Edellisten talonomistajien unelmakeittiö ei siis välttämättä palvele enää seuraavia asukkaita läheskään yhtä hyvin. 

Esimerkiksi pitkä asukas voi hyödyntää keittiön yläkaappeja ja tilan korkeutta aivan toisin kuin lyhyt, mikä helpottaa päivittäin käytettävien tavaroiden sijoittelua. Vanhemmissa keittiöissä puolestaan tasokorkeudet voivat Taipaleen mukaan olla jo keskimittaisille matalia, 1950-luvun keittiöissä jopa vain 80 senttimetriä.

– Keittiön vakiotasokorkeudeksi on vasta 2000-luvun puolella vakiintunut 900 milliä, joka on keskimittaisen ihmiselle ehkä ideaalikorkeus, hän mainitsee.

Vanhassa keittiössä voi olla useita muitakin häiritseviä puutteita. Taipale kertoo, että kuluneet pinnat on vaikeaa pitää hygieenisenä, mikä olisi keittiössä olennaisen tärkeää. Niin ikään säilytystilat koetaan monesti riittämättömiksi. Hän toteaa säilytyksen korjautuvan kuitenkin usein jo esimerkiksi sillä, että keittiön kaappeihin tai alakaappien asemesta asennetaan vetolaatikoita:

– Vetolaatikoissa tavarat ovat helpommin otettavissa ja käytettävissä verrattuna vanhan mallisiin kaappeihin, jossa joudut konttaamaan tavaroita takaa. Käytännössä niissä käytetään vain eturiviä, eikä saada koko hyötyä. 

Korkeissa, suurissa kaapeissa Taipale neuvoo hyödyntämään apteekkimekanismia tai sisälaatikoita, jotta kaappitila saadaan tehokkaaseen käyttöön. Esimerkiksi 80-senttinen laatikko on hänen mukaansa käytännöllisempi ratkaisu kuin useampi kapea laatikko, sillä tavaraa mahtuu enemmän ja laatikon voi järjestää itse erilaisilla seinä- tai jakojärjestelmillä. Kulmakaapeissa taas erilaiset kulmamekanismit tuovat lisää helppoa säilytystilaa.

Valaistus, pistorasioiden määrä ja ilmanvaihto kuntoon

Säilytystilan puutteen lisäksi Taipaleen mukaan tyypillinen vanhan keittiön ongelma on puutteellinen valaistus. Monesti ruokapöydän ylle halutaan kattovalo, mutta se ei riitä yleisvaloksi koko keittiöön, vaan lisäksi tarvitaan riittävä valaistus työpisteelle.

Hän kehottaa myös miettimään pistorasioiden määrää: kaksi harvoin riittää, sillä nykyisin pistorasioissa saattaa olla vakiona kiinni niin kahvinkeittimiä kuin blendereitäkin. 

– Olisi hyvä olla muutama ylimääräinen, johon saa esimerkiksi puhelimen laturin tai sauvasekoittimen kiinni. 

Taipale kertoo monien rakentavan keittiötä uudistaessaan erillisen saarekkeen. Hän muistuttaa huomioimaan niissäkin pistorasiatarpeet. 

– Vaikka olisi niin sanottu kylmä saareke, jossa ei ole liettä tai vesipisteitä, siihen kannattaa varata pistorasia johonkin kohtaan, hän neuvoo. Monesti saarekkeen äärellä tehdään esimerkiksi etätöitä kannettavalla tietokoneella, tai siinä halutaan ladata matkapuhelinta tai muuta älylaitetta. 

Myös ilmanvaihto on vanhassa keittiössä monestikin hyvin riittämätön. Tähän vaikuttaa Taipaleen mukaan sekin, minkälainen liesituuletin on ja miten usein sitä puhdistetaan.

– Jos on vanhempi omakotitalo, jossa on painovoimainen ilmanvaihto, suosittelisin tsekkaamaan keittiöremontin yhteydessä, voiko keittiön ilmanvaihtoa parantaa.

Rehellisyys omista toimintatavoista auttaa suunnittelussa

Ennen kuin keittiöremonttiin ryhdytään, on tärkeää miettiä omia tarpeita tulevan keittiön osalta. Taipale neuvoo pitämään aluksi keittiöpäiväkirjaa, johon kirjataan, mitä keittiössä tehdään ja miten kauan siihen menee aikaa. 

– Kaikki lähtee siitä omasta tarpeesta ja mitä siinä keittiössä tehdään, hän summaa. 

– Jos vaikka viikon kahden aikaan jatkaa päiväkirjaa, on itsellä huomattavasti vahvempi kuva mitä tarpeita siinä keittiössä on. 

Hänen mukaansa omatoimiremonteissa ei välttämättä huomata, miten päin esimerkiksi kaapistojen ovet aukeavat ja miten päin niiden kannattaisi aueta. Myös keittiön puhtaanapidon haastavuuteen saatetaan havahtua vasta keittiöremontin jälkeen. 

– Keittiössä on aika paljon rasvaa. Keittiön puhtaanapidon kannalta jos laitetaan avoimet yläkaapit tai avohyllyjä, niiden puhdistaminen on sitten jonkinlainen operaatio. 

Taipale suosittelee ennen kaikkea olemaan rehellinen omista toimintatavoista, kun uutta keittiötä ryhdytään visioimaan.

– Olenko supersiisti, pyyhinkö aina kaiken saman tien, tykkäänkö huoltaa ja käytänkö siihen aikaa, vai olisiko parempi jokin hyvin huoleton tasomateriaali? Jos laittaa puutason, täytyy hyväksyä, että sitä pitää aika ajoin huoltaa riippuen siitä, mitä puulajia se on ja millä aineilla käsitelty.

Puutasoon verrattuna esimerkiksi rosteri kestää hänen mukaansa kovaa kulutusta ja puhdistusta, ja kuivuneetkin tahrat saadaan siitä pois liottamalla.

– Jos puutasolle unohtuu vaikka punaviinilasi tai pesuainepullo, tasoon tulee helposti rinkula, joka ei oikein lähde pois. 

Kultainen kolmio ohjaa toimintojen sijoittelussa

Taipale kertoo keittiösuunnittelussa pätevän niin sanotun kultaisen kolmion, jossa keskeiset toiminnot eli kylmäpiste, vesipiste ja lämmin piste sijaitsevat tasaisilla etäisyyksillä toisistaan. 

Mitä tasasivuisempi kolmio näiden paikkojen sijoittelusta muodostuu, sitä toimivampi keittiö on.

– Jos joku niistä horjahtaa pidemmälle, se ei yleensä ole katastrofi, mutta jos ne kaikki ovat levällään, keittiö ei ole niin toimiva. 

Jos keittiön toiminnallisuutta ei mietitä kunnolla ennen remonttia, monta pikkuasiaa voi jäädä huomaamatta – tai niihin havahdutaan ikävästi vasta jälkeenpäin. 

Taipale mainitsee yksityiskohtana esimerkiksi astianpesukoneen sijoittelun. Jos keittiössä häärii oikeakätinen kokki, astianpesukone olisi hyvä sijoittaa altaan vasemmalle puolelle, jolloin koneen täyttäminenkin helpottuu – pitäähän oikeakätinen koneeseen laitettavia astioita yleensä oikeassa kädessä.

– Nykypäivän ihmiset toivovat erillistä uunia ja erillistä liettä. Laitteet ovat tavallaan ehkä keventyneet ja integroituvat paremmin keittiökaapiston linjoihin, hän myös toteaa.

Ergonomian vuoksi keittiön koneet sijoitetaan aiempaa ylemmäs. Jos kaikkia niistä ei voida tilanpuutteen vuoksi nostaa optimaaliselle korkeudelle, Taipale kehottaa priorisoimaan erityisesti astianpesukoneen. 

– Uuniin laitetaan asioita nopeasti, kymmenen sekunnissa sisään ja kymmenessä sekunnissa ulos, mutta astianpesukonetta saatetaan täyttää ja tyhjentää vartista puoleen tuntiin joka päivä.

Erikoisvärit ja puuteriset sävyt tekevät tuloaan

Siinä missä sohvatyynyt tai verhot on helppoa vaihtaa edullisesti, keittiön on kestettävä aikaa. Taipale pohtii sisustustrendien tulevan kenties juuri siksi keittiöihin loivempina. Toki niissäkin on nähtävillä yleistrendejä, kuten viime aikoina suosiota saaneet tummat keittiöt. 

Taipale arvioi tummien keittiöiden suosion olevan jo hiipumassa. Niiden sijaan tuloaan tekevät erilaiset murretut, puuteriset sävyt. Lisäksi kuten vetimistäkin, erikoisvärejä löytyy nykyään entistä enemmän myös hanoista ja altaista:

– Voi olla kullanväristä, ruusukultaista tai mustakromia. Ei ole enää vain kromihana ja rosteriallas. 

Erilaisten tarvikkeiden ja materiaalien runsas tarjonta voi tehdä kuitenkin niiden vertailusta ja valinnasta suoranaista päänvaivaa. Taipale toteaa ainakin hintavertailun voivan olla vaikeaa jos kuluttaja ei ymmärrä, millainen tuote on kyseessä. 

– Kaksi materiaalia voivat näyttää valokuvassa samalta, mutta toinen olla melamiinilevyä ja toinen puuta tai viilua. Niissä on materiaaliarvossa aika paljon eroa. 

Työtasoihin toivotaan nykyisin usein kivimateriaalia. Niidenkin kestävyydessä voi olla Taipaleen mukaan eroja, joihin on hyvä perehtyä ennen kuin tasomateriaali valitaan. 

– Luonnonkivi on esimerkiksi paljon huokoisempi kuin puristemateriaali. Erilaiset kvartsikomposiitit ovat myös lähes antibakteerisia, jos se on itselle tärkeä asia, hän huomauttaa ja muistuttaa luonnonkiven myös värjäytyvän komposiittia helpommin.

Keittiöremontin kustannuksia ja aikaa vaikeaa arvioida

Keittiöremontista haaveilevaa kiinnostaa yleisesti kaksi asiaa: miten paljon se maksaa – ja kuinka kauan siinä menee?

Taipale toteaa, että keittiön uusimisen kustannuksia on vaikea arvioida. Muun muassa lähtötilanne, valitut materiaalit ja kodinkoneet vaikuttavat keittiön lopulliseen hintaan paljon.

– Haarukka voi olla parista tuhannesta eurosta moneen kymmeneen tuhanteen, riippuen siitä, mitä kokoa keittiö on ja mitä materiaaleja käytetään.

Hän huomauttaa keittiöön sijoitettujen eurojen tulevan kuitenkin yleensä takaisin talon jälleenmyyntiarvossa, jos remontista ei ole ehtinyt vierähtää jo pariakymmentä vuotta. 

Myös remontin kestolle on vaikeaa antaa yleistä arviota, varsinkin nykyisten toimitushaasteiden aikana. Taipale kertoo sen riippuvan paljolti siitä, valitseeko omakotiasuja keittiötä tekemään paikallisen puusepän, joka pystyy joustavampaan aikatauluun kuin suuri keittiötoimija, ja mistä ja miten keittiö halutaan hankkia.

– Onhan näitä itse kasattavia Ikea-tyyppisiäkin ratkaisuja, mistä saa hyvinkin nopeasti, hän huomauttaa.

Viemärin paikka määrittelee keittiön järjestystä

Jos keittiön muoto tai jopa sen sijainti halutaan tyystin vaihtaa, on pohdittava niin elementtien kuin vesipisteidenkin sijaintia sekä putkitusten ja rakenteiden muuttamista. Taipale toteaa, että toisinaan esimerkiksi keittiön ja olohuoneen paikat halutaankin vaihtaa keskenään. Hän kehottaa kuitenkin miettimään, onko se kustannusten kannalta järkevää. 

– Viemäri on ehkä se kaikista hankalin, hän varoittaa. Siinä missä vettä voidaan kuljettaa helposti pitkin putkistoja ja vaihtaa putkien paikkaa, viemärin toimivuus edellyttää aina riittäviä kaatoja. 

Muuten keittiössä voidaan hänen mukaansa tehdä isojakin muutoksia. Silloin mukaan tarvitaan todennäköisesti LVI-suunnittelija ja sähkösuunnittelija tai sähköasentaja, tai jopa rakennesuunnittelija, jos remontin yhteydessä on mentävä läpi kantavasta seinästä tai ontelolaatoista. 

Keittiön ilmettä saadaan uudistettua pienemmällä vaivalla jo vaihtamalla kaapinovet, vetimet tai työtasot – tai käsittelemällä välitilan uudelleen. Taipale vinkkaa, että kulahtaneiden kaakeleiden sijaan välitilaan on nykyisin tarjolla monenlaisia ratkaisuja: 

– Voisiko olla joku mikrosementti, maalaaminen tai jollain lasilla pinnoittaminen? Sillä saa jo merkittäviä visuaalisia muutoksia aikaiseksi.

Minne keittiön vanhat, hyväkuntoiset kalusteet? 

Kestävän kehityksen ja ympäristöystävällisyyden mukaisesti myös remonttitarvikkeiden kierrätys saattaa kiinnostaa omakotiasujaa. Jos keittiön vanhat kalusteet ovat vielä käyttökelpoisia, miten ne saataisiin hyötykäyttöön? 

Erja Taipale kertoo monien saattavan lahjoittaa vanhat kalusteet eteenpäin paikallisissa Facebook-kirpputoriryhmissä tai jopa myydä ne. 

– Jos on hyväkuntoinen keittiö, niin todennäköisesti jostain päin löytyy ihminen, joka pystyy sen hyödyntämään. 

Hyvin iäkkäät ja huonokuntoiset kalusteet puolestaan saatetaan viedä polttojätteeksi jätteenkäsittelyasemalle. Taipale huomauttaa, että käyttämällä hieman ajatusta vanhoille kalusteille voi löytyä kuitenkin käyttötarvetta omastakin takaa esimerkiksi mökiltä.

– Monesti jos on ollut joku kivitaso keittiössä, siitä saatetaan tehdä ulos kesäkeittiön kansi tai sohvapöytä, hän vinkkaa. Parikymmentä vuotta vanha laminaattitaso puolestaan ei ole yleensä enää siinä kunnossa, että se saataisiin uusiokäyttöön.

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Tilasi Oy