Yksi kaipaa pihalleen helppohoitoisuutta, toinen näyttävää kukkaloistoa, kun taas kolmas haluaa kenties vihreän tilan, jossa harrastaa ja viihtyä eri toimintojen parissa. Olivatpa haaveet sitten mitä tahansa, kunnollinen lopputulos vaatii hyviä pohjatöitä ja kunnollisia maa-aineksia.

Puutarhuri ja Viher- ja ympäristörakentajat VYRA ry:n puheenjohtaja Jouko Hannonen on työskennellyt omakotipihojen parissa jo 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Hän toteaa pihoilla tapahtuneen noiden vuosien saatossa valtavasti muutoksia – kuten myös suomalaisten pihatoiveissa. 

– Varmasti tietysti varallisuus on kasvanut, niin on haluttu ja on ollut mahdollisuuksia panostaa enemmän, Hannonen arvioi. 

Toinen suuri muutos 1980–90-lukujen vaihteeseen verrattuna on hänen mukaansa se, että nykyisin monet puutarhapalveluita hankkivat haluavat tilata ammattilaiselta koko paketin aina pihasuunnittelua ja -rakentamista myöten. Toisin kuin takavuosina, harvemmalla on enää halua uurastaa itse pihansa parissa.

Hannonen huomauttaa, että Suomessa piha-alueiden hoidon taso ei olekaan samanlainen kuin esimerkiksi innokkaista puutarhaharrastajistaan tunnetulla Brittein saarella. Jos pihaa ei hoideta hyvin, siitä tulee kuitenkin helposti ennen pitkää nuhruisen näköinen. 

Vaikka pihamieltymykset muuttuvat ajan saatossa, eräs toive onkin Hannosen mukaan kestänyt vuodet läpeensä: että piha olisi helppohoitoinen. 

– Todella harva on sellainen, joka lähtökohtaisesti sanoo, että on kiinnostunut itse siitä pihanhoidosta ja että saa olla haastavampiakin ratkaisuja. Kyllä se helppohoitoisuus on aika yleinen tavoite. 

Ulkomailta saatuja vaikutteita ja pihanhoidon helppoutta

Matkailun yleistyminen ja ulkomailta saadut vaikutteet näkyvät suomalaispihoilla, joiden Hannonen kertoo lähestyvän jo tyyliltään keskieurooppalaisia pihoja. Hän mainitsee ilahduttavana esimerkkinä myös terassit, joiden koot ovat kasvaneet vuosien saatossa tuntuvasti. 

– Vielä vähän aikaa sitten melkein aina joutui ehdottamaan, että olisiko kuitenkin parempi tehdä terassi vähän isommaksi.

Hän huomauttaa, että juhlatilaisuuksissa terassille pitää usein saada mahdutettua niin pöytä, tuoleja kuin grillausaluekin, ja siellä on pystyttävä liikkumaan esteettömästi. Terassin on siis oltava suhteellisen suuri, jotta sitä on miellyttävää käyttää. 

Laajojen terassien lisäksi nykyisin pihalle halutaan usein rungoksi näyttäviä ja ikivihreitä pensasistutuksia. Ylläpidon helpottamiseksi istutusalueilla käytetään maanpeiteperennoja ja ruohonleikkuu hoidetaan automaattileikkurilla. Huolitellumpaa ilmettä haetaan erilaisilla kiveyksillä.

Hannonen arvioi monien olevan lisäksi valmiita käyttämään enemmän resursseja jo pihan rakentamisvaiheessa, jotta arkeen ja pihan ylläpitoon saadaan helpotusta.

– Se, mikä on kiveyksissä lisääntynyt, on se, että monesti saumat käsitellään hartsipohjaisilla saumausaineilla. Sillä eivät sitten rikkaruohot pääse mukaan, hän kertoo ja lisää monien omakotiasujien käyttävänkin myrkkyjen sijaan rikkaruohojen ehkäisemiseen muita keinoja. 

Pihaa mietittävä kokonaisuutena ennen töiden aloittamista

Kun ajatus pihasaneerauksesta pääsee valloilleen, Hannonen neuvoo pohtimaan heti ensi alkuun myös talon ja pihan muuta kokonaisuutta. 

– Tarvitaanko esimerkiksi salaojaremonttia tai kattoremonttia, ja että niiden järjestys olisi oikea. Se on huono asia, että innostutaan ja lähdetään tekemään jotain, ja seuraavat tekijät tulevatkin heti pian sen jälkeen. 

Hän toteaa, että pihan peruskorjauksessa koko piha myllätään helposti uusiksi kauttaaltaan. Usein mukaan halutaan esimerkiksi pihavalaistusta, jolloin pihaan on samalla vedettävä myös uusia kaapeleita. Jos lähivuosina on tiedossa muita suuria remontteja, päästäänkin huomattavasti helpommalla, kun asiat tehdään niin sanotusti oikeassa järjestyksessä. Samalla on hyvä huomioida myös pihan salaojitus ja hulevesien eli sade- ja sulamisvesien käsittely. 

– Kun pihaa korjataan, kannattaa pohtia, miten sitä vettä voisi imeyttää tontilla. Kunnalla on oikeus periä hulevesimaksu, jos vedet ohjataan suoraan viemäriin, Hannonen huomauttaa.

Kokonaisuuden hahmottaminen ja huolellinen suunnittelu ovat pihasaneerauksessa hänen mukaansa kaiken A ja O. Usein omakotiasujalla on kuitenkin vain toive, että pihalle pitäisi tehdä jotain, mutta tämä ei ole ajatellut kovin pitkälle, mitä se sitten oikeasti tarkoittaisi. 

– Osalle tulee yllätyksenä se, ettei se ihan halpaa ole. Peruskorjaus voi olla helposti kalliimpaa kuin uuden tekeminen, Hannonen muistuttaa.

Usein peruskorjattavissa pihakohteissa on hänen mukaansa parantamisen varaa etenkin maanpinnan kallistuksissa. Ei ole harvinaista, että piha kallistaa taloon päin, jolloin sateella pintavedet jäävät seisomaan sokkelin juureen. Tämä voi pahimmillaan aiheuttaa kosteusvaurioita. 

– Siinä loppupeleissä säästää valtavasti, kun suunnittelija on miettinyt kaiken pinnankorkoja ja kallistuksia myöten. 

Pihan pohjatyöt ja oikeat maa-ainekset tärkeitä

Kaikessa piharakentamisessa pohjatöiden osuus on merkittävin, painottaa Hannonen. Esimerkiksi kiveysten alla tulisi hänen mukaansa olla riittävän paksu ja hyvin tiivistetty kerros kivimursketta, jotta se kantaisi hyvin.

– Jos on tarkoitus tehdä isompi kiveysalue, voi hyvin tehdä sellaisen ratkaisun, että tekee pohjatyöt ja muun puutarhan yhtenä vuonna ja seuraavana vuonna kiveyksen. 

Hän huomauttaa, että näin voidaan jaksottaa pihasaneerauksen kustannuksia. Kun pihan rakennekerrokset talven aikana routivat ja liikkuvat, kiveyksen asentaminen voi olla myös vuoden päästä turvallisempaa. Tämä on varteenotettava ratkaisu etenkin sellaisissa paikoissa, joissa pohjamaa on haasteellinen ja painumat odotettavissa. 

Jos tontin pohjamaa tiedetään hankalaksi, Hannonen kehottaa tutkituttamaan sen etukäteen. Näin saadaan ohjeistusta muun muassa kivettävien alueiden käytännön pohjatöiden osalta. 

– Joskus pohjamaaolosuhteet voivat olla sellaisia, että mitä enemmän painoa maalle laittaa, sitä enemmän se painuu. 

Jos maaperä on hankalan tyyppistä, pehmeää savea, rakenteesta pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman kevyt. Erikoistapauksissa ei ole poissuljettua, että piha-alue paalutetaan, ja alle tehdään erillinen kantava kerros. Hän toteaa tuollaisten tilanteiden olevan kuitenkin harvinaisia. 

Hyvälaatuinen multa on istutusten elinehto 

Hannonen kertoo oikeiden materiaalien riippuvan tapauskohtaisesti muun muassa pihan pohjamaasta ja käytöstä. Jos pihalle halutaan vaativia, näyttäviä istutuksia, multaus ja pohjatyöt on tehtävä erityisellä huolella. 

– Maanalaisissa töissä ei voi tinkiä. Maan, jossa se kasvien juuristo on, pitäisi olla viimeisen päälle laadukasta ja sopia kasvien kasvuolovaatimukseen. Jos juuri pari vuotta sitten valmistuneen pihan joutuu taas repimään auki, siitä ei kukaan pidä, Hannonen toteaa ja lisää:

– Mullan laatu on varmaan se ykkönen. Sitä ei kannata ostaa mistään epämääräisestä paikasta.

Hän kehottaa kiinnittämään huomiota mullan tuoteselosteeseen ja siihen, että se täyttää vallitsevat normit. 

– Muuten se on ihan uhkapeliä, voi olla vaikka monivuotisia rikkakasveja joukossa. 

Pahimmillaan ”edullisesti’ hankittu multa saatetaan todeta jälkikäteen huonolaatuiseksi ja joudutaan vaihtamaan, mikä ei ole halpaa lystiä.

Oikeiden maa-ainesten lisäksi pihalla joudutaan tekemään myös muita tärkeitä valintoja hyvän lopputuloksen takaamiseksi. Esimerkiksi erilaisilla katemateriaaleilla ja -kankailla pyritään estämään rikkaruohojen kasvua istutuksissa ja näin vähentämään puutarhan hoitotarvetta. 

Hannonen ei itse suosi öljypohjaisia katekankaita, vaan neuvoisi käyttämään niiden sijasta esimerkiksi maanpeiteperennoja, jotka muodostavat tiheän peiton rikkaruohojen esteeksi. 

– Jos on isompi piha ja isompia pensasistutuksia, kuorikate on ihan hyvä. 

Pihasaneerauksen hinta voi yllättää

Hannonen muistuttaa pihan peruskorjauksen hinnan voivan yllättää. Jos pihalla joudutaan vaihtamaan maamassoja, sen kustannukset voivat paisua suuriksi ja olla koko piharemontin suurin yksittäinen kuluerä. 

– Itse tämä vihreä, nurmikot ja istutukset, ne ovat siitä halvemmasta päästä. Ne ovat kohtuullisen nopeita tehdä ja materiaalit eivät ole kauhean kalliita. Mutta esimerkiksi muurien tekeminen on arvokasta, hän mainitsee esimerkkinä. 

Valitut materiaalit ja pihan tyyli vaikuttavat suuresti kustannuksiin. Jos pihalla halutaan esimerkiksi käyttää luonnonkiviä, ne ovat Hannosen mukaan betonia hieman tyyriimpiä. 

– Mutta jos piha-alueet ovat pieniä, silloin kannattaisi mielestäni keskittyä siihen, että materiaalit olisivat laadukkaita ja niiden elinkaari olisi huomattavan pitkä. 

Hän huomauttaa omakotitalotonttien keskimäärin pienentyvän jatkuvasti, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tuollaisella tontilla helppohoitoisen pihan voisikin hänen mukaansa saada vaivatta aikaiseksi esimerkiksi hieman ylimitoitetulla terassilla, jonne tuotaisiin istutuksia laatikoissa, ja tekemällä terassin lähiympäristöstä viihtyisän.

– Muu puutarha voi olla sitten enemmän suojana naapuritonttia vastaan, riippuen siitä missä tontti on. 

Olivatpa pihatoiveet sitten mitä hyvänsä, Hannonen kehottaa välttämään tilannetta, että hutiloidusti tehtyä pihaa jouduttaisiin korjaamaan 3–5 vuoden välein. Mikäli budjetti on rajattu, pihan peruskorjauksen voi hänen mukaansa tehdä myös vaiheittain. Kunnolla tehty piha voi kestää useamman kymmentä vuotta ilman suuria toimenpiteitä.

Suunnittelusta ei kannata tinkiä 

Kaikille uudesta pihasta haaveileville Hannosella on antaa yksi, mutta sitäkin selkeämpi neuvo: älkää säästäkö suunnittelussa. 

– Se on kaiken A ja O. Kaikki ratkaisut ja kustannukset pohjautuvat siihen hyvään suunnitteluun. 

Hän ihmettelee, että pihasuunnittelusta ei jostain syystä haluttaisi juuri maksaa. Hatara suunnittelu voi kuitenkin johtaa siihen, että pihan rakentamisvaiheessa vastaan tulee virheitä ja huonoja ratkaisuja, joiden korjaamiseksi joudutaan tekemään äkkimuutoksia. 

Noiden muutosten kustannukset voivat olla hänen mukaansa paljon kalliimpia kuin suunnittelu – tai pahimmillaan piharemontin lopputulos ei olekaan omakotiasujalle miellyttävä. 

Hannonen kehottaa myös unohtamaan turhan kiireen pihasaneerauksessa. Jos piha halutaan uudistaa kesäksi, asiassa kannattaisikin hänen mukaansa lähteä liikkeelle jo edeltävänä syksynä. 

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Freepik