Sähkötön mökki luonnon helmassa, kantovesi ja ulkohuussi – vai kenties hirsihuvila kaikilla kodin mukavuuksilla? Mökkeilyssä vaihtoehtoja on monia. Yksi asia näyttää kuitenkin pysyvän samana vuodesta toiseen: suomalaiset ovat toden totta mökkeilijäkansaa.
Mökille kaipaa suuri osa suomalaisista – tavalla tai toisella. Suomalaisten tarpeet mökkeilyn osalta ovat kuitenkin vuosien mittaan hieman muuttuneet. Mökille saatetaan nykyisin haluta korkeampaa varustelutasoa, ja toisaalta mökinomistajat – niin vanhat kuin nuoretkin – eivät välttämättä halua tai pysty enää tekemään mökillä niin paljon ylläpitoa kuin aiemmin.
Taannoinen Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -selvitys kartoitti nuorempien suomalaisten odotuksia ja näkemyksiä mökkeilystä ja sen tulevaisuudesta. Selvityksessä ilmeni, että mökkeilyn suosio on pitänyt pintansa myös nuorten parissa ja että sen voi odottaa jatkuvan myös tulevina vuosina.
Vapaa-ajan asukkaiden Liitto VAAL ry:n hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo toteaa mökkeilyn suosion pysyneen yllättävänkin suurena eri ikäpolvissa.
– Suomalaiset ovat mökkiläiskansaa kaikilta osin, hän kertoo. Suurimmat käyttäjäkunnat ovat vanhemmat ihmiset, jotka ovat usein eläkkeellä tai työuransa lopussa, sekä lapsiperheet.
Nuoremman ikäluokan – noin 20–35-vuotiaiden – mökkeily ei ole vähentynyt kuten voisi luulla, mutta Tervo toteaa heidän käyttävät mökkiä eri tavalla. Nuorille mökki on usein tukikohta, jolta käsin on helppo hyödyntää lähiympäristön harrastusmahdollisuuksia.
– Käydään urheilemassa, laskettelemassa, ja illalla nautitaan mökin perusolemuksesta, saunasta ja tunnelmasta. Vanhemmille mökki itsessään on itseisarvo: siellä oleskellaan, haravoidaan, siivotaan ja tehdään kunnossapitoa.
Mökillä oleskellaan harvemmin – tai pysyvästi
Vakituisen asumisen keskittyessä entistä enemmän kaupunkeihin, ajomatka mökin rauhaan on voinut samalla osalla mökkeilijöistä pidentyä tuntuvasti. Tämä saattaa vähentää mökillä vietettyä aikaa, tai tehdä siitä ainakin harvinaisempaa herkkua.
Tervo toteaa mökkien sijaitsevan yleensä kuitenkin kohtuullisen ajomatkan päässä vakiasunnoista.
– Viimeisissä tutkimuksissa mökkimatka taisi olla keskimäärin noin 100 km. Toki kun kysymyksessä on vanha kotitalo, voidaan ajaa jopa Helsingistä Kuopioon.
Vanhat, maaseudulla sijaitsevat vakiasunnot siirtyvät usein tyhjilleen jäätyään kesämökkikäyttöön. Tervo mainitsee, että näistä puhuttiinkin aikoinaan mummonmökkeinä, ja niitä käytetään usein kesämökin tapaisesti.
Toisaalta on nähtävillä myös aivan toisenlaistakin kehitystä. Varsinkin työuran päätyttyä kaupungin vilinään kyllästynyt mökinomistaja saattaa kaivata pysyvästi mökkikuntansa rauhallisempaa elämänmenoa.
Vuonna 2017 astui voimaan uusi lainsäädäntö vapaa-ajan asunnon muuttamisesta pysyväksi asunnoksi. Tervo toteaa lain jättäneen kunnille asiassa aika paljon päättämisen varaa. Luvan anomista varten on annettu kuitenkin tarkat ohjeet ja kriteerit.
– Pitää olla korkeutta, eristeitä ja ilmanvaihtoa; kaikkea tällaista luetellaan, minkä pitää olla kunnossa.
Varsinkin vanhempiin mökkeihin lupaa vakituiseen asumiseen ei siis välttämättä helly ilman melkoista kunnostamista.
– Ne säännöt ovat aika tiukat, eli ihan helppoa se ei ole. Jos mökki on uudemmasta päästä, yleensä lupa saadaan.
Yhteisomistus ja mökin vuokraaminen kiinnostavat
Nuoret aikuiset mökkeilijöinä 2030 -selvityksessä ilmeni, että osa nuorista ei välttämättä halua enää omistaa mökkiä yksin, vaan vuokrata sitä lyhyemmäksi aikaa. Myös yhteisomistus kiinnosti monia kyselyyn vastanneita.
Jakamistalous ja yhteiskäyttö ovat yleistymässä pikku hiljaa jo esimerkiksi autoilussa. Tervo uskoo, että sama voisi tapahtua myös mökkeilyn suhteen.
– Vuokramökkejä on jo olemassa pilvin pimein, ja on myös osaomistusmökkejä, hän huomauttaa.
Esimerkiksi monilla perikunnan yhteisesti omistamilla mökeillä on sovittu, kuka tekee mökillä mitäkin ja milloin kukin saa viettää siellä aikaa.
Perintömökit ovat kuitenkin luku sinänsä. Tervon mukaan ne ovat kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen kysymys:
– Kun varsinainen omistaja kuolee, mökki menee jakamattomalle kuolinpesälle. Niissä tulee eniten ongelmia siitä, kuka hoitaa mökkiä ja miten kulut jaetaan, pidetäänkö se ryhmänä ja käytetäänkö sitä miten.
Mökinomistajat ostavat huoltopalveluita
Vaikka moni asia on pysynyt ennallaan, suomalaisten mökkeilyssä on parhaillaan käynnissä suuri murros nykyisten mökinomistajien ikääntyessä.
– Mökinomistajien keski-ikä on noussut selvästi yli 60 vuoteen, kertoo Tervo.
– Ne mökit tulevat vaihtamaan lähivuosina omistajaa ja siirtymään seuraavalle sukupolvelle.
Tervo toteaa, että jo muutaman vuoden ajan on ollut nähtävillä, että mökkiläiset ikääntyvät eivätkä jaksa enää tehdä kaikkea mökin ylläpitoa itse.
– Mökkitalkkareita on tullut joka paikkakunnalle, mitä tiedän. Enemmän ja enemmän ostetaan palveluita ulkopuolelta.
Hän muistuttaa jokaisen kiinteistön vaativan jatkuvaa huoltoa. Mökin kunnon voi pilata, jos sen jättää vuodeksikin tyhjilleen. Mökkitalkkareiden ja muiden ostopalveluiden käyttö todennäköisesti siis vain kasvaa jatkossa.
Mökkejä siirtyy tulevina vuosina kokemattomampien mökkeilijöiden omistukseen ja mökkeilystä saattaa tulla satunnaisempaa. Jatkossa onkin siis entistä tärkeämpää, että mökkien ylläpidosta jaetaan tietoa.
Tervo toteaa, että mökin ylläpitäminen voikin vaatia varsinkin nuoremmilta mökkeilijöiltä opiskelua, jos oppia ei ole saatu edeltävältä sukupolvelta.
– Kuka opettaa mökillä olemisen? Se ei ole välttämättä helppoa kaikille ihmisille.
Mökin ostaminen Lapista
Lappi vetoaa moniin suomalaisiin muun muassa kauniilla luonnollaan, monipuolisilla ulkoilumahdollisuuksillaan ja rauhallisella tunnelmallaan. Mitä tulisi siis huomioida, jos haluaa hankkia itselleen vapaa-ajan asunnon ruskan, lumihankien ja tuntureiden ääreltä?
Lapin koti- ja mökkiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jari Kokko toteaa, että tapoja omistaa ja hallita on monenlaisia.
– Mökki voi olla kokonaan oma tai osaomistuksessa. Myös mökin vuokraus voi aluksi tulla kyseeseen, jos myyjä siihen suostuu.
Jos mökkielämästä ei ole kokemusta, mutta siitä kuitenkin haaveilee, Kokko ehdottaa ottamaan ensin jonkin omia toiveita vastaavan mökin vuokralle muutamaksi viikoksi. Sen jälkeen on hyvä pohtia, oliko mökki ja mökkielämä sellaista kuin oli kuviteltu.
– Oliko mökin varustetaso ja paikkakunnan palvelutaso riittävä? Olisiko kenties vähemmälläkin tullut toimeen? Puuttuiko ranta, mutta sitä kaivattiin esimerkiksi lasten toimesta?
Rahoitus hankittava jo hyvissä ajoin
Nämä huomiot kirjataan ylös ja sen jälkeen aletaan katsella olisiko omia tarpeita vastaavaa mökkiä myynnissä. Katselemaan voi joutua pitkäänkin.
– Rahoitus kannattaa olla mietittynä jo valmiiksi sillä moni muukin saattaa katsella juuri samanlaista mökkiä.
Mökin ostossa huomioitavia asioita ovat Kokon mukaan muun muassa kiinteistön ja tontin omistussuhteet, tontin rasitteet ja voimassa olevat ja mahdollisesti suunnitteilla olevat kaavamääräykset myös naapuritonttien osalta.
Kokko neuvoo myös selvittämään kiinteistön kunnon ja teetättämään tarvittaessa kuntotutkimuksen. Luotettavia kuntotutkimuksen tekijöitä voi etsiä FISE:n pätevyysrekisteristä osoitteesta www.fise.fi. Lisäksi on tärkeää selvittää tontilla oleva rakennusoikeus, mahdolliset kiinteistön suojelumääräykset ja verotukselliset seikat.
– Kannattaa myös etukäteen selvittää kaikki kiinteistöstä koituvat kiinteät kulut ja miettiä, onko mökkiä tarkoitus käyttää myös vuokraamiseen. Kiinteistön nykyinen omistaja voi olla tässä hyvä apu.
Kokko huomauttaa, että vuokraamisesta ei välttämättä ole kuitenkaan apua rahoituksen hankinnassa, sillä rahoittajat eivät luota siihen, että mökin vuokrauksella voitaisiin maksaa lainaa pois. Hän kehottaa myös varautumaan siihen, ettei rahoittaja hyväksy kiinteistöä vakuudeksi kuin pienestä osasta arvoa tai ei ollenkaan.
Selvitä kaavamääräykset ennen rakentamista
Jos haaveissa on ostamisen sijaan rakentaa tyystin uusi vapaa-ajan asunto Lappiin, Kokko neuvoo kiinnittämään ensimmäiseksi huomiota mihinkäs muuhun kuin pankkitilin saldoon. Hän huomauttaa, että rahoitusta voi olla hankalaa saada järjestymään ilman suurta omarahoitusosuutta ja uudisrakentamisen kustannukset ovat suurinpiirtein samanhintaiset paikkakunnasta riippumatta.
– Kristallipalloa ei kenelläkään ole, mutta oletettavasti kasvukeskusten kuten suurten laskettelukeskusten läheisyyteen rakennetut mökit säilyttävät arvonsa ja jopa kasvattavat sitä, kun taas muualla mökin arvo voi olla ainoastaan mökin rakentavien silmissä ja kukkarossa.
Kokko kehottaa myös ottamaan selkoa paikkakuntakohtaisista kaava- ja rakentamismääräyksistä sekä vireillä olevista asioista, jotka tulisivat jollain tavalla koskettamaan uutta kiinteistöä.
– Näitä voivat olla kunnallistekniikan saatavuuden paraneminen, valokaapelin rakentaminen, kulkuyhteyksien parannukset, ynnä muut vastaavat.
Kuva: Pixabay