Iso osa Suomessa myytävistä mönkijöistä tulee jonkinasteiseen hyötykäyttöön, joskin tieliikenteeseen hyväksyttyjen traktorimönkijöiden suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Moottorikelkoista taas valtaosa lienee tänä päivänä huvikäytössä. Ihan joka paikassa ei saa pöristellä, on alla sitten kelkka tai mönkkäri. 

Mönkijää voi käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti hyvinkin erilaisissa maastossa tehtävissä töissä. Se on omiaan esimerkiksi metsänhoidossa, virkistysalueiden hoidossa, vapaa-ajan palveluissa ja vaikkapa erilaisissa viranomaistehtävissä. Ne sopivat mainiosti myös vapaa-ajan virkistyskäyttöön. 

Yksityisessä käytössä mönkijää käytetään yleisimmin lumen auraamisessa, kaikenlaisen tavaran ja vaikka riistan kuljettamisessa sekä huoltotöissä. Ammattikäytössä mönkijöitä on kaikkialla, missä on liikuttava vaikeakulkuisessa maastossa puolustusvoimilla, poliisilla, palo- ja pelastuslaitoksilla, sähköyhtiöillä – lista on loputon. 

Mönkijään on saatavana myös rutkasti erilaisia lisävarusteita. Yleisimpiä ovat lumiaura, erilaiset peräkärryt, kuljetuslaatikot ja telasarjat syvässä lumessa liikkumista varten. 

Liikennevakuutus on pakollinen

Mönkijät jaetaan kahteen pääluokkaan, maasto- ja tieliikennemönkijöihin. Maastoajoneuvoksi rekisteröity mönkijä on nimensä mukaisesti tarkoitettu vain maastossa liikkumiseen eikä sillä saa ajaa tiellä kuin poikkeustapauksissa, jotka on määritelty tieliikennelaissa. Maastossa liikkumiseen pitää olla viranomaiskäyttöä lukuunottamatta maanomistajan tai -haltijan lupa. 

Ennen mönkijän ostamista on hyvä selvittää perusasiat eli missä mönkijällä saa ajaa, kuka sitä saa ajaa ja millainen ajokortti vaaditaan. Vastauksia löytyy esimerkiksi Liikenneturvan nettisivuilta.

Kannattaa myös miettiä, minkälaiseen käyttöön mönkijä on tarkoitus hankkia, sillä ajoneuvoluokan muuttaminen myöhemmin on hankalaa. Rekisteröintitodistuksesta voi varmistaa mihin ajoneuvoluokkaan mönkijä kuuluu.

Liikennevakuutus on kaikilla – siis myös maastomönkijöillä – pakollinen. Lapsille tarkoitettuihin mönkijöihin pitää myös ottaa liikennevakuutus, jos nopeus on yli 25 km/h. Alle 15-vuotias voi ajaa mönkijällä ainoastaan suljetulla alueella, joka voi olla esimerkiksi aidattu kotipiha. 

Lumiaura, tukkikärry vai kuljetuslaatikko?

Usein mönkijään halutaan kytkeä peräkärry, jolla kuljetetaan erilaista tavaraa, kuten puita metsästä tai vaikka kaadettua riistaa. Peräkärryn pitää olla mönkijään tarkoitettu ja siinä pitää olla valot. Yhdistelmää koskevat määräykset vaihtelevat mönkijästä riippuen, joten kytkemisessä mönkijän käyttäjältä vaaditaan usein hyvinkin yksityiskohtaista tietoa. Painorajat kuljetuksiin selviävät perävaunun ja perävaunua vetävän ajoneuvon rekisteröintitodistuksista.

Raskaaseen käyttöön tarkoitetussa mönkijässä neliveto ja paljon voimaa ovat varsin tarpeellisia ominaisuuksia. Jos siis aikoo kiskoa tukkikuormia metsästä, on se otettava huomioon jo mönkijää ja kärryä ostettaessa. Lisäksi talvella lumiketjut helpottavat liikkumista.

Mönkijä on haasteellinen ajettava

Kaikki mönkijät on alun perin suunniteltu pääasiassa maastokäyttöön, ja se vaikuttaa paljon niiden ajo-ominaisuuksiin niin maastossa kuin tieliikenteessäkin. Ennen ajamista kannattaakin tutustua ajoneuvon ominaisuuksiin kaikessa rauhassa ja alhaisilla nopeuksilla. 

Koska joidenkin mönkijöiden ajamiseen ei vaadita erillisiä teoria- tai ajotunteja tai ajokokeen suorittamista, on tärkeää, että tuleva kuski on orientoitunut oppimaan mönkijän käytön ja maastossa liikkumisen periaatteet perusteellisesti. 

Mönkijä on hyvin kapea ja korkea ajoväline ja siksi sitä ajettaessa pitää olla aktiivinen ja käyttää omaa painoa ajokin vakauttamiseen. Esimerkiksi jarrua painaessa eturenkaat saattavat lukkiutua, jolloin perä nousee herkästi ylös. Silloin perä pysyy maassa siirtämällä omaa painoa taakse. 

Toisaalta taas ylämäessä eturenkaiden pito ei välttämättä riitä, ellei kuljettaja nojaa reilusti eteenpäin. 

Liian kovassa nopeudessa mönkijä saattaa kaatua herkästi. Erityisesti mutkat voivat olla mönkijälle haastavia sen rakenteen vuoksi. Siksi tiukkojen käännösten tekemistä kannattaa välttää ja pitää vauhti tasaisena. Kun oppii siirtämään omaa painoa oikein, muodostuu kyyti turvallisemmaksi. Käännökset vaativat painonsiirtoa kuljettajan lisäksi myös kyydissä olevalta matkustajalta.

Hanki kunnolliset suojavarusteet

Asiallisesti ajaminen lisää turvallisuutta, mutta se ei yksin riitä. Tärkein suojavaruste niin kuskille kuin matkustajallekin on laadukas kypärä. Se suojaa päätä ja saattaa jopa pelastaa hengen vakavissa onnettomuuksissa. 

Kypärän pitää olla sopivankokoinen, joten on tärkeää käyttää sen hankkimiseen aikaa ja sovittaa useita eri malleja. Oikean koon lisäksi kypärän hihna on kiinnitettävä kunnolla. Silmiä suojaavat joko visiiri tai ajolasit.

Lisäturvaa antavat selkäsuoja, ajosaappaat, ajokengät ja hanskat sekä säältä ja tuulelta suojaava, värikäs ajoasu. Ne on syytä hankkia heti mönkijän oston yhteydessä ja totutella käyttämään niitä harjoitteluvaiheesta alkaen. 

On itsestään selvää, että mönkijän puikkoihin hypätään vain selvin päin – vaikka ajettaisiinkin vain omassa pihassa tai metsässä.

Lähde: liikenneturva.fi, Teknisen kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Maastoajoneuvojaosto, monkkarit.com 

Mönkijän riskit

• Mönkijän kaatumisherkkyys 

• Renkaissa käytetään liian alhaisia ilmanpaineita ja renkaat ovat sopimattomat maantieajoon

• Nopeus tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden on liian suuri

• Kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen

• Kuljettaja ei käytä suojakypärää

• Kuljettajalla on piittaamaton asenne liikennesääntöjä kohtaan

• Kuljettaja on kokematon

Lähde: Liikenneturva

Viisi vinkkiä turvalliseen ajoon mönkijällä

• Opettele mönkijän ajo-ominaisuudet rauhallisissa olosuhteissa.

• Käytä aina kypärää.

• Vain raittiina mönkijän sarviin.

• Huomioi muut liikkujat.

• Noudata liikenteen sääntöjä niin maastossa kuin tielläkin.

Lähde: Liikenneturva

Tien päätyttyä alkaa elämys!

Talven tulo tietää monelle moottorikelkkakauden käynnistymistä. Maastossa saa kuitenkin olla tarkkana. 

Moottorikelkkoja on rekisterissä jo yli 160 000 kappaletta. Moottorikelkkailu ei kuitenkaan ole jokamiehenoikeus eli suin päin ei kelkalla saa hankeen päräyttää. Kuljettajan on tiedettävä, missä kelkalla saa ajaa.

Suomessa moottorikelkkailua voi harrastaa moottorikelkkailureiteillä sekä kuntien ja Metsähallituksen ylläpitämillä moottorikelkkaurilla. Kelkkailureitistöä on yhteensä lähes 20 000 km, josta noin 3 500 km on Metsähallituksen kelkkauria. 

Maastossa liikkuminen kelkalla vaatii aina maanomistajan tai maanhaltijan luvan. Omalla maa-alueella liikuttaessa lupaa ei tietenkään tarvita. Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Epävirallisilla moottorikelkkaurilla lupakäytäntö vaihtelee alueittain.

Viralliset moottorikelkkailureitit merkitään omalla liikennemerkillään. Lumipeitteen aikaan nämä reitit on tarkoitettu vain moottorikelkoille. Tosin niillä saa myös kävellä ja hiihtää, kunhan huomioi muut liikkujat. Jäälläkin saa ajaa ilman erillistä lupaa. 

Mieti kahdesti ennen kuin ajat jäälle

Maastossa moottorikelkkaa saa ajaa 15-vuotias, jolla on traktorikortti. Nuorempikin voi harjoitella turvallista kelkkailua aidatulla, suljetulla alueella. 

Moottorikelkka on maastoajoneuvo, joten sillä ei ole asiaa edes auraamattomalle tien osalle kuin erityisissä poikkeustapauksissa. Jos reitti menee tien yli tai tie on jostain muusta syystä ylitettävä, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.

Kelkalla saa ajaa maastossa enintään kuuttakymppiä. Jäällä saa kelkan nopeus olla enintään 80 km/h, paitsi merkityllä reitillä, jossa rajoitus on 60 km/h. Poikkeustapauksessa tietä ylittäessä ja matkustajilla lastattua rekeä vedettäessä rajoitus on 40 km/h. 

Reittejä on pyritty tekemään sinne missä kelkoilla pääasiassa liikutaan. Tällöin muulle luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jäällä ajaville suositellaan turvavarustukseen mukaan naskalit, sillä kelkkailijan yleisin kuolinsyy on hukkuminen. Jos siis et ole varma jään kestävyydestä, pysy kuivalla maalla. 

Kypärä on kelkkailijan tärkein turvaväline ja siksi se on määrätty pakolliseksi kuljettajalle ja kelkan kyydissä olevalle matkustajalle. Kuljettajan on huolehdittava, että alle 15-vuotias lapsi käyttää suojakypärää. Kypärän käyttöpakko koskee myös avonaisessa reessä matkustavia.

Kypärän lisäksi kunnollinen ja riittävän lämmin ajoasu sekä turvallinen ja ennakoiva ajotapa moottorikelkkailulle tarkoitetuilla kulkuväylillä edistää turvallista kelkkailua. Kelkkailussa ovat voimassa samat promillerajat kuin muussakin liikenteessä, mutta fiksu kelkkailee selvin päin ja avaa oluen vasta perille päästyään. 

Hätätilanteita varten on hyvä ladata puhelimeensa Suomi 112 -sovellus. 

Teksti: Elina Salmi
Kuva: Freepik