Kesän koittaessa voi joutua odottelemaan pitkään, ennen kuin järvi- tai merivesi on lämmennyt miellyttävän uintikelpoiseksi. Ei siis mikään ihme, että paljuja eli kylpytynnyreitä näkee nykyään entistä enemmän niin mökkien kuin vakituistenkin asuntojen pihoilla. Nykyaikaisten paljujen vesi lämpenee nopeasti, joten niissä lekottelee mukavasti arkenakin.
Ulkona viihtymiseen saatetaan nykyään panostaa paljonkin. Terassikoot ovat kasvaneet – ainakin jos mittarina käytetään viime vuosien asuntomessukohteita – ja terassikalusteet katoksineen voivat olla tarkkaan harkittuja ja näyttäviä kokonaisuuksia.
Usein kotipihoille tuodaan myös mökkitunnelmaa, ja erilaiset kesäkeittiöt, grillikatokset ja paljut ovatkin entistä yleisempi näky – tai ainakin monien haaveissa. Ja miksikäs ei? Kiireisen arjen puristuksissa mieli lepää, kun rentoutumista varten ei tarvitse välttämättä lähteä kotoa mihinkään.
Myyntipäällikkö Kalle Pakkalalla on kymmenen vuoden kokemus paljuista kotimaisen alan yrityksen, Kiramin, leivissä. Hän on päässyt siis seuraamaan niiden pitkään jatkunutta yleistymistä suomalaisilla pihoilla aivan aitiopaikalta.
– Paljubuumi alkoi yleisesti ehkä vuonna 2010, ja sen jälkeen myyntikäyrät ovat nousseet huomattavasti. Vaikka silloin elettiin niin sanotusti lamaa, paljut liikkuivat ja ihmiset panostivat ulkomaanmatkojen sijaan pihaan ja omaan hyvinvointiin.
Ihmiset satsaavat pihojen viihtyvyyteen ja ulkona olemiseen edelleenkin runsaasti: paljun lisäksi kotipihalta voi löytyä suuri terassi oleskeluun, kota sekä pihasauna, joita myös näkee nykyään Pakkalan mukaan paljon. Rantamökin sijaan kesää vietetäänkin entistä enemmän myös aivan kotinurkilla, jolloin tutut kesähuvit – grillaus, saunominen ja paljussa pulikoiminen – eivät edellytä pitkää ajomatkaa.
Valitse palju käyttötarpeiden mukaisesti
Paljuja on nykyään saatavilla kirjava valikoima. Lisäksi vuosien myötä niiden materiaalit ovat kehittyneet helppohoitoisemmiksi ja lämmitysmenetelmät vaivattomammiksi.
– Kaikki on kehittynyt vuodesta 2010. Paljut olivat ennen kokonaan puuta, ja kamiina sijaitsi paljun sisäpuolella ja täytettiin päältä. Nyt paljut ovat sisäpuolelta alumiinia tai muovia ja ulkomateriaaliltaan puuta tai huoltovapaata kierrätysmuovia tai komposiittia, kuvailee Pakkala.
Hän toteaa, että paljuissa mennäänkin jatkuvasti parempaan suuntaan. Nykyään myös vesihygienia on paremmin huomioitu ja paljuissa käytetään suodatinjärjestelmiä, jotka poistavat mekaanisen lian, sekä kemikaaleja, jotka tappavat bakteerit. Näin paljun vesi pysyy kirkkaana ja samaa vettä voi käyttää parhaimmillaan useita viikkoja tai jopa kuukausia.
– Ja on sisäporrasmalleja, joten paljuun on helpompi mennä kuin mitä ennen vanhaan.
Koska tarjontaa on runsain määrin, paljun valinta voi tuottaa päänvaivaa. Todennäköinen käyttäjien määrä toki määrittelee sen, miten suuri palju kannattaa hankkia, mutta myös paljun käyttöaste ja esimerkiksi helppo lämmitettävyys kannattaa huomioida.
Pakkala neuvoo lähtemään valinnassa liikkeelle siitä, tuleeko palju mökille vai omakotitalon pihaan. Mökillä halutaan usein tunnelmaan ja ilmeeseen sopivaa puupanelointia, eikä paljussa tarvitse välttämättä olla tehokkainta mahdollista lämmitintä. Mökin rauhassa on aikaa puuhastella paljun lämmityksen parissa, joten monesti sinne käy edullisempikin palju.
– Omakotitaloon taas halutaan tehokasta lämmitintä, huoltovapaata paneelia ja suodatinjärjestelmiä. Jos tulee töistä kotiin kello 17, paljun saa nopeasti lämpimäksi iltaa varten, havainnollistaa Pakkala.
Pakkalan mukaan nykyisin kaikki paljut on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön: onhan paljuilu sitä parempaa, mitä kylmempää ulkoilma on. Parhailla lämmittimillä ja hyvillä polttopuilla vesi lämpenee 4-asteisesta 38 asteen ihannelämpötilaan jopa puolessatoista tunnissa, siinä missä takavuosina lämmitykseen saattoi tyypillisesti mennä viisikin tuntia.
Jos paljussa on suodatin, sama vesi voi olla siinä jatkuvasti, eikä vettä tarvitse vaihtaa joka käyttökerran jälkeen. Silloin veden lämpötila ei pääse laskemaan edes neljään asteeseen, ja veden lämmittämiseen tarvitaan vain pari pesällistä puuta.
– Nämä ajat ovat totta kai kannen kanssa. Valtaosa ottaa paljuun kannen lisävarusteeksi, Pakkala tarkentaa.
Huomioi vedenpoisto paljun sijoittelussa
Mitä tulisi sitten huomioida, kun paljulle pohditaan sopivaa sijoituspaikkaa omakotitalon tai mökin pihalta? Neuvoa paljun sijoitukseen voi tarvittaessa kysyä oman kunnan rakennusvalvonnasta. Esimerkiksi vaivaton vedensaanti helpottaa toki paljun täyttämistä, jolloin sitä tulee myös todennäköisemmin käytettyäkin.
– Siinä pitää huomioida myös se, että kyseessä on kuitenkin tuli. Palavaan materiaaliin tulee olla siis riittävä etäisyys, muistuttaa Pakkala.
Kamiinan piipusta lennähtävien kipinöiden lisäksi veden poistoon pitäisi uhrata hieman ajatusta. Suositus on, että vanhat paljuvedet laskettaisiin ojaan, jätevesiviemäriverkostoon tai vaikka järveen.
– Vesi johdetaan jatkoletkulla pois siitä altaan luota. Paljussa on vettä toistatuhatta litraa, eikä ole hyvä, että se vesimäärä jää maahan seisomaan.
Paljujen vilkkain myyntisesonki alkaa tyypillisesti alkukeväästä, kun lumet sulavat ja kevätaurinko herättelee taas ajattelemaan lähestyvää kesää. Pakkala huomauttaa, että mikään ei kuitenkaan estä tekemästä hankintaa jo loppusyksystä, kun illat pimenevät ja viilenevät – tai talvella, jolloin hinnat voivat olla jopa edullisempia. Paljua voi käyttää myös talvisin ja sen voi tarvittaessa sijoittaa väliaikaiseen paikkaan, jos kelit eivät mahdollista pysyvämpien pohjatöiden tekoa. Asentaminen ei Pakkalan mukaan paljoa vaadi:
– Palju ei välttämättä tarvitse mitään isoja pohjatöitä. Kun on vain tasainen paikka, paljun voi asentaa siihen lumen päälle vaikka väliaikaisesti. Sitä ei kuitenkaan aina hoksata.
Usein palju saatetaan myös upottaa terassirakenteeseen, jolloin terassilta on suora pääsy paljuun. Kun paljussa on lämpöeristetty pohja, sen perustukseksi riittää hyvin kivimurske tai sorapeti, eikä pohjatöiksi tarvitse tehdä välttämättä esimerkiksi laatoitusta. Vanhoissa paljuissa saattaa eristepohjan sijaan olla kuitenkin pelkkä puupohja.
– Suoraan nurmikon päälle ei paljua saa laittaa, sillä nurmikko leviää ja voi syödä paljun panelointia ajan myötä, huomauttaa Pakkala.
Lisävarusteet helpottavat paljun käyttöä
Vaikka paljut ovat nykyisin kestäviä ja niiden materiaalit kehittyneet, kannattaa niiden huoltaminen tehdä ajatuksella. Siinä missä takavuosien kokonaan puisten paljujen elinkaari oli vain noin 5–10 vuotta, hyvin hoidettuna nykypaljut kestävät vuosia.
– Nykyään on niin laadukkaat materiaalit, että muovisisus ei mene miksikään, kunhan sitä hoidetaan oikein eikä se pääse jäätymään, toteaa Pakkala.
Myös kamiinat ovat hänen mukaansa nykyään laadukkaita ja pitkäikäisiä, ja kestävät keskimäärin 15–20 vuotta, jos niitä hoidetaan ohjeiden mukaan.
Lisävarusteet, kuten suodatinjärjestelmät, sekä veteen lisättävät kemikaalit helpottavat paljun ylläpitoa. Ilman niitä samaa vettä voi Pakkalan mukaan käyttää paljussa korkeintaan 1–2 kertaa. Sopiva vedenvaihtoväli riippuu kuitenkin myös esimerkiksi siitä, millainen väkimäärä paljua on tavallisesti käyttämässä.
– Jos kyseessä on vain pariskunta ja hygieniasta pidetään huolta, samalla vedellä voi olla enemmän kuin pari käyttökertaa.
Kun paljussa on käytössä suodatinjärjestelmä ja kemikaaleja, veden vaihtoväli voi olla kuukausia. Pakkala kertoo vaihtavansa omaan paljuunsa vedet kerran kaudessa.
– Mökillä on helppo ottaa paljuun vedet järvestä, mutta omakotitaloissa vesi maksaa ja palju halutaan nopeasti käyttökuntoon. Siellä on sitten ne suodatinjärjestelmät, hän toteaa.
Paljuihin on saatavilla myös lisävarusteita, joilla niiden käyttö ja ylläpito helpottuvat, mutta jotka myös ennen kaikkea tuovat lisää käyttömukavuutta. Kansi estää lämmön haihtumisen vedestä, kun taas portaat ovat monesti olennainen lisävaruste paljusta nousemisen helpottamiseksi.
Pakkala mainitsee, että myös juomatelineitä ostetaan jo joka toiseen paljuun, usein myös lahjaksi. Lisäksi niskatyynyjen avulla paljussa on mukavampi lekotella, ja kylmillä säillä kylpyhattu suojaa päätä jäätymiseltä.
– Kansi ja suodatinjärjestelmät ovat kuitenkin se kaikkein tärkein. Nämä muut ovat mukavuustekijöitä.
Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Kirami