Ajanmukaiset sähköratkaisut omakotitalossa ovat turvallisuuskysymys. esimerkiksi sähköpalon vaara kasvaa, kun sähköjärjestelmä kuluu. Asennusten ikävähennykset vaikuttavat myös vakuutusyhtiöiden maksamien korvausten suuruuteen.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n teknisen asiantuntijan, Matti Orrbergin mukaan oikeaa aikaa sähköremontille voi miettiä monesta näkökulmasta. Orrbergin mukaan johdot alkavat haperoitua ja eristeaineet heikentyä 40—50 vuoden kohdalla. Toisaalta jo 20 vuotta vanhoihin taloihin voi harkita sähköremonttia, jos haluaa parempaa turvaa sähköiskujen ja tulipalojen varalta. Remontin tarpeen voi tunnistaa monista asioista.

— Pahasta tilanteesta tulee yleensä ensimmäisenä hajuhaitta, vähän komponenttikäryn kaltainen. Palovaaran riski on olemassa, jos sähkölaite alkaa toimimaan oudosti, sähköt katoavat, valaistus alkaa katkomaan tai kytkin ei toimi kunnolla. Muita oireita voi olla sirinä sähkölaitteesta tai -keskuksesta.

Orrberg kehottaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä sähköasentajaan. Erityisesti kun tehdään muutoksia sähköjärjestelmään, jakelua ja liitoksia olisi hyvä käydä läpi ammattilaisen toimesta.

— Se on vähimmäisteko, joka olisi suositeltavaa. Kiristellään esimerkiksi sähkökeskukselta ruuvit läpi ja varmistetaan, ettei ole löysiä liitoksia. Toki se aina vähän maksaa. Urakoitsija voi myös löytää asennuksia, jotka eivät ole standardien mukaisia. Tästä seuraa korjauksia ja lisähintaa voi tulla.

Sähköjärjestelmässä ei kuitenkaan kannata alkaa säästellä. Siinä vaiheessa, kun laitetta käynnistäessä sähköisku nostaa karvat pystyyn, epäillään jo reippaampia ongelmia.

— Niinkin tappava ja tärkeä asia kuin sähkö on aika vähän arvostettu. Ihmiset tuppaavat herkemmin tilaamaan putki- kuin sähköasentajan, Orrberg harmittelee.

Varsinaiset sähkötyöt on aina teetettävä ammattilaisella. Jos virheellisesti asennettu järjestelmä aiheuttaa vahingon, vakuutus ei välttämättä korvaa. Sähköturvallisuuslainkin mukaan sähkötyöt kuuluvat vain ammattilaiselle.

Säästöjä ja riskien hallintaa

Sähköremontin eteneminen riippuu kohteen laajuudesta ja siitä, mitä kohteessa halutaan tehdä: parannellaanko esimerkiksi vanhan järjestelmän turvallisuutta vähän vai lähdetäänkö uusimaan kaikki kaapelit?

— Prosessi käynnistyy omakotitaloasumisessa pääsääntöisesti asiakkaan omasta aloitteesta tai muusta remonttitarpeesta. Kun remontoidaan jotain muuta, sähköt on helppo uusia samassa rytäkässä.

Hinta vaihtelee kohteen ja tilanteen mukaan. Esimerkiksi kaapeloinnin vaihtaminen voi olla eri hintaista hirsitalossa kuin muissa rakennuksissa.

— Jos kohdetta haluaa vähän parantaa vikavirtasuojauksilla tai muulla vastaavalla koko talossa, hinta on 2000 eurosta ylöspäin. Täydellinen sähköremontti on 10 000 euron molemmin puolin.

Sähkön hinnan noustua etenkin sähkölämmitteisissä taloissa haaveillaan pienemmistä sähkölaskuista. Sähköremontilla voi lisätä kodin energiatehokkuutta ja näin vaikuttaa kuluihin. Orrbergin mukaan säästö ei kuitenkaan tule järjestelmästä tai kaapeloinnista vaan esimerkiksi kodinkoneita ja sähkökuormituksen ohjausta miettimällä.

— Kodin sähkökuormituksen ohjausta voi parantaa. Esimerkiksi lämminvesivaraajassa kuormituksen voi säätää yöllä minimiin ja päivällä käyttää aurinkosähköä. Energiaa voi varata lämminvesivaraajaan.

Pientaloissa ja omakotitaloissa urakoitsija osaa auttaa asiakasta energian säästämisessä.

— Urakoitsijat ovat alkaneet perehtyä näihin mahdollisuuksiin hyvin. Alan foorumeilla on kiitettävästi aktiivisuutta tämän aiheen suhteen, Orrberg kertoo.

Talossa voi olla sähköjärjestelmiä useammalta eri vuosikymmeneltä. Sähköistyksen osia on saatettu uusia tai laajentaa vuosien varrella eri asentajien toimesta. Jos remontoidessa lisäillään ja parannellaan sähköjärjestelmän osia, voi paljastua kytkentävirheitä.

— Kytkentävirheet ovat pahimmillaan vanhoissa, sieltä täältä rempatuissa kohteissa. Niiden lisäselvittelyt voivat viedä aikaa, Orrberg tiivistää.

Joskus on syntynyt vaarallisia tilanteita, kun talojen eristeitä ei ole mietitty turvallisuuden kannalta loppuun asti. Joskus kaapelit ovat jääneet eristeiden alle muodostaen paloriskin.

— Lisäeristyksiä tehdessä pitäisi varmistaa, että kaapelit pääsevät jäähtymään, eikä niitä saa jättää uusien ja vanhojen eristeiden väliin, Orrberg sanoo.

Hän kehottaa miettimään sähköturvallisuutta uudelleen aina, kun olosuhteet muuttuvat vaikkapa remonttien myötä. Esimerkkinä Orrberg käyttää materiaalien sähkönjohtavuutta.

— Saattaa olla vanhat maadoittamattomat pistorasiat ja puulattia, joka ei johda sähköä. Mutta jos tilaan tuleekin laattalattiaa betonille, siitä on yhteydet maihin. Tällöin pitäisi uusia myös sähköjä.

Sähköautoilu on kasvava trendi

Vanhat talot eivät välttämättä vastaa nykypäivän sähkönkulutuksen tarpeita. Esimerkiksi pistorasioita voi olla liian vähän tai väärässä paikassa. Tilanteessa voi väliaikaisesti auttaa jatkojohto, mutta niitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön, sillä ne kuormittavat sähköjärjestelmää.

Eräs sähkölaite, jolle ei välttämättä ole pistorasiaa vanhassa rintamamiestalossa, on sähköauto. Orrbergin mukaan sähköautojen latauspistokkeiden asennus on selkeästi kasvanut trendi.

Autojen lataamisesta löytyy monenlaista tietoa, ristiriitaistakin. Orrbergin mukaan useimmat urakoitsijat asentavat kuitenkin kokonaan uuden, oman syöttöjohdon sähköautoille. Tämä vaikuttaa turvallisimmalta tieltä. Esimerkiksi ketjutetut liitokset ovat aiheuttaneet vaaratilanteita:

— On ollut tilanteita, että seinällä on houkutteleva ulkopistorasia. Siitä on ehkä käytetty auton lämmitintä ja hyvin on kestänyt. Sitten kun samasta rasiasta on alettu lataamaan autoa 8 ampeerin tilapäislaturilla, keittiön kaapiston pistorasiat ovatkin alkaneet sulamaan.

— Monilla vakuutusyhtiöillä alkaa olla ehdoissa, että pistorasian sähkönsyöttö tulisi varmistaa ennen kuin sitä aletaan käyttää auton lataamiseen, Orrberg muistuttaa.

Viihtyisästi valaistu piha ja kekseliäät kameraratkaisut

Sähköremontin yhteydessä pihaan voi lisätä valoja, jotka luovat tunnelmaa ja korostavat rakennettua ympäristöä. Lisäksi pihavalaistus luo turvallisuutta: asianmukaisesti valaistussa pihassa kulkiessa ei kohella päin pyörätelinettä. Liiketunnistimella toimiva pihavalo paljastaa myös pihassa luvatta liikkujan.

Ulkona käytettävien sähköjärjestelmien kanssa täytyy olla tarkka siitä, että ne sopivat ulos. Asennusta ei voi hoitaa miten sattuu: esimerkiksi verkkosähkön vieminen sisältä ulos jatkojohdoilla ei ole turvallista. Ulkovaloissakin viisas luottaa ammattilaiseen, joka hoitaa asennuksen ja suunnittelee valaistuksen.

— Energiatehokkuutta voi aina lisätä, ledeillä tehokkuus paranee. Pihassa valoa voidaan suunnata fiksummin sinne, missä sitä tarvitaan. Valoa hukkaan taivaalle ampuvat pallot voitaisiin vaihtaa paremmin suunnattuihin valoihin, Orrberg luettelee ehdotuksia.

Kodissa voi olla tarvetta myös valvontakameroille. Yksityishenkilö saa asentaa kameravalvonnan omaan kotiinsa ja kotipihaansa. Omakotitalon valvonnasta ei tarvitse ilmoittaa kameravalvontakyltein eikä tehdä tietosuojaselostetta. STUL ry:n kameravalvonnasta vastaava asiantuntija Kimmo Arenius muistuttaa, että kameran suuntaamisessa täytyy olla tarkkana.

— Täytyy huomioida, ettei kamera kuvaa naapurin pihaa tai yleistä aluetta, jotta ei syyllisty salakatseluun.

Orrberg puolestaan on nähnyt, miten kameravalvontaa on hyödynnetty tekoälyn kanssa mielenkiintoisesti. Kameravalvonta voi tunnistaa henkilöitä tai auton rekisterinumeroita.

— Voidaan esimerkiksi ohjelmoida erilaisia valaistustilanteita sen mukaan, mikä auto tai kuka henkilö saapuu. Voidaan myös ohjelmoida ilmoituksia: esimerkiksi järjestelmä voi tunnistaa tutut jakeluautot ja lähettää lyhyen videon sähköpostiin, kun tietty auto käy tontilla. Jotkut ovat määritelleet portteja tai autotallin ovia avautumaan, kun oikea rekisterinumero lähestyy.

Nykyaika tuo sähköjärjestelmiin uusia asioita, joihin omakotitaloasujan on sopeuduttava – mutta myös uusia kiinnostavia mahdollisuuksia kodin toimivuuden lisäämiseksi.

Teksti: Siru Uusi-Seppälä
Kuva: Freepik