Kuntotarkastusraportti kannattaa aina teettää talokaupoilla.
Harkitsetko omakotitalosi myyntiä? Muista teettää kuntotarkastus! Omakotitalon kuntotarkastus suojaa sekä myyjän että ostajan oikeuksia, nopeuttaa kaupantekoa ja vähentää riskejä kiinteistökaupan jälkeisiin ristiriitoihin.
Mikä on kuntotarkastus?
Talon kuntotarkastus tarjoaa tietoa rakennuksen yleisestä kunnosta sekä mahdollisista huolto- ja korjaustarpeista. Kuntotarkastusraportti tarjoaa kattavan kuvan rakennuksen vanhenemiseen liittyvistä korjaus- ja huoltotarpeista. Lisäksi kuntotarkastus tuo esiin rakennuksen erityiset riskialueet ja virheet, jotka voidaan havaita pinnallisen tarkastelun avulla.
Asuntokaupan kuntotarkastuksen päämääränä on tarjota molemmille asuntokaupan osapuolille objektiivista tietoa tarkasteltavan kiinteistön rakennusteknisestä tilasta. Tämä sisältää tiedot mahdollisista korjaustarpeista, vaurioista, terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä.
Kuntotarkastuksessa tarkastaja haastattelee kohteen omistajaa, tutustuu saatavilla oleviin asiakirjoihin ja laatii tarkastussuunnitelman. Sen jälkeen tarkastaja tutustuu tarkasteltavaan kohteeseen huolellisesti sisältä ja ulkoa. Kuntotarkastuksessa ei rikota rakenteita, mutta tarkastaja käyttää apunaan erilaisia mittalaitteita saadakseen lisätietoa. Lopuksi tarkastaja laatii kirjallisen raportin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kohteen kunnosta, vaurioista ja riskirakenteista.
Tavallisesti kuntotarkastus toteutetaan havainnoiden ja pintojen mittauksien perusteella, mutta se ei voi taata, että piileviä ongelmia ei voisi ilmetä myöhemmin syvemmällä talon rakenteissa.
Mitä eroa on kuntotarkastuksella ja kuntotutkimuksella?
Termit kuntotarkastus ja kuntotutkimus menevät puheessa usein sekaisin, mutta niillä on vissi ero. Siinä missä kuntotarkastus on talon yleisen kunnon pintapuolinen tarkistus, tehdään kuntotutkimus tarkemmin ja syvemmälle talon rakenteisiin.
Kuntotutkimus toteutetaan talon rakenteita avaamalla erityisesti riskialttiiksi havaituissa rakenteissa. Kuntotutkimuksia suoritetaan, kun herää epäilys tietyn rakenteen tai rakennuksen osan kunnosta. Kuntotarkastuksen aikana asiantuntija saattaa suositella lisätutkimuksia, mikäli hän arvioi niiden olevan tarpeen, ja tällöin tutkimista voidaan jatkaa tekemällä tarkastuksen lisäksi myös kuntotutkimus.
Kuntotarkastus talon myynnissä
Asuntokauppa on valtaosalle ihmisistä yksi elämän suurimmista ostoksista, eikä siihen tule ryhtyä hätiköiden. Siksi kuntotarkastuksen teettäminen on hyödyllistä sekä ostajalle että myyjälle.
On suositeltavaa suorittaa kattava kuntotarkastus ulkopuolisen asiantuntijan toimesta aina ennen kiinteistökauppoja, niin vanhoihin kuin uusiinkin rakennuksiin. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset virheet, vauriot ja riskit jo neuvotteluvaiheessa. Mikäli kuntotarkastuksessa on suositeltu rakenteita avaavia lisätutkimuksia, tutkimukset kannattaa toteuttaa ennen kaupan tekemistä.
Kuntotarkastus on erityisen tärkeä vanhempien rakennusten tapauksessa, mutta sen merkitys ei rajoitu vain niihin, sillä rakennevikoja, sisäilmaongelmia tai muita virheitä voi ilmetä myös uudemmissa rakennuksissa.
Kuntotarkastuksen hinta vaihtelee asuinpaikasta, tarkastuskohteesta ja palveluntarjoajasta riippuen. Tavallisimmin hinta asettuu noin 700 – 3000 euron välille.
Kuka teettää kuntotarkastuksen?
Entä kannattaako myyjän teettää kuntotarkastus jo ennen asunnon laittamista myyntiin, vai vasta ostajan vaatimuksesta? Asialla on monia puolia. Kuntotarkastuksen voi tilata myyjä, ostaja, kiinteistönvälittäjä tai molemmat osapuolet yhdessä.
Jos myyjä ei ole järjestänyt kuntotarkastusta kohteelle, ostajalla on mahdollisuus pyytää kuntotarkastusta kaupanteon yhteydessä. Hyväksytty kuntotarkastus voidaan asettaa ostotarjouksen ehdoksi tai sen järjestämisestä voidaan neuvotella muulla tavoin.
Entäpä kuka kuntotarkastuksen maksaa? Mikäli tarkastus teetetään jo silloin kun asuntoa ollaan laittamassa myyntiin, sen maksaa myyjä. Ostajaehdokkaan pyynnöstä tehtävässä kuntotarkastuksessa maksutavasta voidaan neuvotella. Harva ostaja haluaa joutua maksamaan jopa tuhansien eurojen arvoista kuntotarkastusta, mikäli talokaupat peruuntuvat. Siksi on hyvä yhdessä ostajan kanssa sopia kuntotarkastuksen maksutavasta kirjallisesti. Tarkastus voidaan maksaa puoliksi tai esimerkiksi siten, että ostaja maksaa tarkastuksen siinä tapauksessa, että asuntokaupat toteutuvat.
Kuntokartoittajan valinta kannattaa tehdä huolellisesti
Kuntokartoituksen tekijöiden pätevyyttä ei säädetä laissa ja kuntotarkastuksia tarjoavat lukuisat erilaiset toimijat Suomessa. Siksi on tärkeää varmistaa kuntokartoituksen tekijän osaaminen kartoittajaa valitessa.
Hyvällä kuntotarkastajalla tulisi olla laaja kokemus ja ymmärrys rakennusteknisistä ratkaisuista. Luotettava kuntotarkastaja toimii puolueettomasti eikä ole tilaajan mielistelijä. Hän selittää tarkastuksen tulokset selkeästi ja avoimesti, välttäen epäselvyyksiä.
Asuntokaupan kuntotarkastajan vapaaehtoisen pätevyyden (AKK) suorittaneilta edellytetään vähintään teknikkotasoista rakennusalan tutkintoa, AKK-pätevyyskoulutusta, pätevyystenttiä ja laajaa työkokemusta rakennusalalta. Muita pätevyyksiä voivat olla rakennuksen kuntoarvioija (PKA) ja pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) sekä rakennusterveysasiantuntija (RTA).
Kuntotarkastuksen ABC
- Kuntotarkastus toteutetaan pintapuolisten havaintojen ja mittausten perusteella ilman rakenteiden avausta.
- Kuntotutkimuksessa voidaan avata myös riskirakenteita.
- Kuntotarkastus ja -tutkimus suojaavat sekä myyjää että ostajaa kaupan ristiriitatilanteissa.
- Perehdy huolellisesti kuntotarkastajan pätevyyteen.
- Teetä myös lisätutkimuksia, jos niitä suositellaan.
Teksti: Veera Kujansuu
Kuva: Media Potentian kuva-arkisto