Ilmastonmuutos sai valtion tähyilemään vähennyksiä päästöihin myös kiinteistöistä. Tämän myötä hallitusohjelmassa on esitetty, että öljyn käytöstä lämmityksessä luovuttaisiin asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.

Vuosittain tuhannet suomalaiset talonomistajat päätyvät vaihtamaan vanhan öljylämmityksensä tilalle jonkin muun lämmitysjärjestelmän. Suomessa on kuitenkin arvioista riippuen yhä noin 150 000–190 000 öljylämmitteistä pientaloa. Valtaosa niistä on rakennettu ennen 1980-lukua.

Tuon ikäisessä talossa on jo helposti jos jonkinlaista remontoitavaa. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen ei ole siis välttämättä listan kärkipäässä kustannustenkaan puolesta.

Valtion kestävän kehityksen yrityksen Motiva Oy:n tekemän vertailun mukaan öljylämmitteisessä omakotitalossa lämmitysmuodon vaihto maksaa nimittäin keskimäärin 10 000–20 000 euroa riippuen talon iästä ja koosta sekä valittavasta uudesta lämmitysmuodosta. Vaikka lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen voi hakea asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämää energia-avustusta, maksettavaa jää omasta pussistakin vielä reippaasti.

Pientalon öljylämmityksen korvaamiseen muulla lämmitysmuodolla on kaavailtu vielä erikseen toista tukea, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Siitä ei ole kuitenkaan vielä saatavilla tarkempaa tietoa, joten sen varaan saneerauspäätöstä ei voi jättää. Paineet öljylämmityksen uusimiseksi näyttävät kuitenkin kasvavan. Mitä vaihtoehtoja öljylämmittäjällä on, ja mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon, kun lämmitysjärjestelmän vaihtoa ryhdytään edes miettimään?

Taloudellinen kannattavuus mietittävä tarkoin

Valvoja Ari Tallberg huomauttaa, että koronapandemia laski alkukeväästä öljyn hintaa tuntuvasti. Monet öljylämmittäjät tilasivatkin halpaa öljyä varastoon pitkäksi aikaa.

– Nythän ei sitten tapahdu mitään, kun säiliöt ovat täynnä koska öljy oli halpaa.

Tallberg on työskennellyt toistakymmentä vuotta valvojana ja sitä ennen viisitoista vuotta vastaavana mestarina. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari ja insinööri. Kokemuksensa pohjalta hän arvioi öljylämmityksen vaihtamisen olevan realistista siinä vaiheessa, kun laitteisto alkaa olla elinkaarensa loppusuoralla.

Omia lämmitystarpeita tulisi kuitenkin pohtia jo hyvissä ajoin ennen kuin laitteet sanovat itsensä irti – ja seurata myös eri lämmitysmuotojen kustannuskehitystä.

– Pitää ajatella, että millä saisi muutoskustannukset hyvitettyä itselleen, muistuttaa Tallberg. Hän kehottaa miettimään niin lämmitysremontin takaisinmaksuaikaa, taloudellista kannattavuutta kuin uuden lämmitysjärjestelmän huollettavuutta ja käyttöikää.

Usein päätös saatetaan kuitenkin tehdä silkan tunteen – tai naapurin suosituksen – pohjalta. Tallberg neuvoo etsimään puolueetonta tietoa eri lämmitysmuodoista, niiden kustannuksista ja vaikutuksista; jokainen ala kun pitää tavallisesti juuri omaa ratkaisuaan parhaana.

Mitään valmiita ratkaisuja ei ole silti olemassa. Paljon riippuu jo siitä, missä talo sijaitsee – onko alueella tarjolla esimerkiksi kaukolämpöä –  ja miten paljon lämmityksen ylläpidossa ollaan valmiita näkemään vaivaa.

Öljykattilan elinkaari on rajallinen

Usein öljylämmityksestä siirrytään johonkin muuhun lämmitysmuotoon pienempien lämmityskulujen tai paremman asumismukavuuden toivossa. Öljykattilan elinkaarikin on kuitenkin rajallinen: kun se on tulossa käyttöikänsä päähän, niin sen lämmitystehossa kuin toiminnassakin alkaa ilmetä ongelmia. Pahimmillaan vanha öljysäiliö kuluu vielä puhki ja vuodattaa öljyt maaperään, jonka puhdistaminen on kallis urakka.

– Sen ensimmäisen kerran kun alkaa nafta haisemaan, tietää että nyt on jotain pielessä, toteaa Tallberg. Hän huomauttaa, että kattilan heikentynyt lämmitysteho näkyy myös öljyn kulutuksessa:

– Kun hyötysuhde pienenee, kulutus kasvaa.

Kun öljykattilalle on kertynyt ikää 25–30 vuotta, uusimista kannattaakin jo harkita. Samalla voi olla hyvä hetki vaihtaa koko lämmitysjärjestelmä.

Motiva esittää öljylämmityksen vaihtoehdoksi puu- ja pellettikattilaa tai maalämpöä. Puu on sen mukaan polttoaineista edullisin, mutta edellyttää paljon säilytystilaa. Puukattilan käyttö ja huolto vaativat myös jonkin verran käsityötä. Pelletti taas on polttoaineena hintavampi, mutta sen käyttö on helpompaa. Maalämpö on puolestaan investointina edellä mainittuja kalliimpi, mutta sen käyttökustannukset ovat nykyisillä sähkön hinnoilla edullisemmat.

Kunnostaminen tai täydentäminen vaihtoehtona

Toki öljylämmityksen vaihtaminen johonkin muuhun lämmitysmuotoon ei ole – ainakaan ihan vielä – se ainoa vaihtoehto. Öljylämmitys on vuosien mittaan kehittynyt niin kustannustehokkuudeltaan kuin ympäristöystävällisyydeltään. Tallberg toteaa poltinten hyötysuhteen parantuneen ja laitteiston käytön helpottuneen automatiikan lisääntyessä. Myös biodieselin hyödyntäminen on parantanut öljylämmityksen ekologisuutta jossain määrin.

Rakennustutkimus RTS:n Asuntokorjaaja 2019 -tutkimuksen mukaan öljylämmityksen kunnostaminen energiatehokkaammaksi maksaa keskimäärin 5500 euroa. Jo polttimen uusimisella ja kattilan huoltamisella saadaankin usein parannettua lämmityksen energiatehokkuutta ja vähennettyä päästöjä. 

Öljylämmityksen etu on myös se, että vesikiertoisena lämmitysmuotona – olipa käytössä sitten lattialämmitys tai patterit – siihen on helppo yhdistää erilaisia täydentäviä lämmitysmuotoja. Motivan mukaan kannattavia tukilämmitysmuotoja sille ovat esimerkiksi aurinkolämpö, ilma-vesilämpöpumppu, ilmalämpöpumppu ja tulisija. Jo niiden avulla voidaan vähentää öljynkulutusta.

– On myös kaiken näköisiä hybridipannuja ja -keittimiä. Vaihtoehtoja on enemmän kuin voisi uskoa, toteaa Tallberg.

– Jos on jokin hybridipannu, voisiko siinä polttaa vaikka jätepuuta? Monilla on puuta pihan täydeltä, hän ehdottaa.

Sähkölämmityksen tueksi aurinkoa

Tarvetta lämmitysjärjestelmän uusimiseen voi olla kuitenkin muissakin kuin öljylämmitteisissä taloissa. Myös vanhemman, suoralla sähkölämmityksellä lämpiävän omakotitalon omistaja saattaa kaivata helpotusta lämmityskuluihin ja miettiä lämmitysmuodon vaihtoa tai täydentämistä.

Jos talossa ei ole kuitenkaan jo ennestään vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, sellaisen asentaminen tukilämmitystä varten ei Tallbergin mukaan maksa vaivaa. Se voi olla kallista tai työlästä, riippuen toki tilanteesta. 

– Jos pitää muutenkin rikkoa lattiat, sitten se voisi olla järkevää, hän pohtii. Tavanomaisessa omakotitalossa ei kannata kuitenkaan repiä lattioita auki esimerkiksi vesikiertoista lattialämmitystä varten, jos sitä ei olla tekemässä jo muun remontoinnin vuoksi.

Niin sanotun kuivan lämmönjakojärjestelmänkin yhteyteen on tarjolla hyviä ratkaisuja tukilämmitysmuodoiksi, näistä ehkä ilmeisimpinä takka. Motiva neuvoo tarvittaessa vielä lisäämään vanhan avotakan lämmitystehoa jälkiasentamalla siihen takkasydän.

– Ilmalämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto, ja sitten on tietenkin aurinkopaneelit, joista saa energiaa. Aurinkopaneeleista saa sitten invertterin kautta omaan verkkoon virtaa ja voi lämmittää käyttövettä lämminvesivaraajassa, kertoo Tallberg.

Hän mainitsee aurinkopaneelien hyötysuhteen parantuneen vuosien mittaan roimasti:

– Sama maalämpöpumpuissa, kaikissa niissä on hyötysuhde parantunut. Koska alalla on kilpailua, laitteita kehitetäänkin.

Talo tiiviiksi ja automatiikkaa apuun

Omassa kodissaan Tallberg kertoo käyttävänsä paljon puulämmitystä. Takkatulen lisäksi taloa lämmittää ilmalämpöpumppu, kylmimpinä pakkaskeleinä voidaan turvautua myös sähkölämmitykseen. Jos lämmitysjärjestelmä kaipaisi uudistamista, hän ottaisi jo ensi metreillä avukseen asiaan erikoistuneen ammattilaisen.

– Veikkaan, että joka kunnalla on joku energia-asiantuntija. Soittaisin hänelle ja kysyisin neuvoa, mitä kannattaisi lähteä tekemään.

Ennen suurempia suunnitelmia hän neuvoo vielä tarkistamaan, ettei talo vuoda kuin seula ja tekemään sen osalta tarvittavat toimenpiteet. Lisäeristys ja tiivistys voivat jo vähentää talon lämmitystarvetta, jolloin vanha kattila voi hyvinkin riittää lämmitykseen. Säästöjä voidaan saada jo uusimalla patteriverkoston vanhat termostaatit ja venttiilit. Tallberg mainitsee, että lämmitykseen voi ottaa mukaan myös automatiikkaa, joka huolehtii siitä, ettei huoneita lämmitetä tarpeettomasti. Esimerkiksi älykäs lämmönsäädin ohjaa verkostoon aina vain juuri sopivan lämmintä vettä, joten sen avulla voidaan säästää energiaa asumismukavuudesta tinkimättä.

Lähteet: Motiva

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Dreamstime