Huollettu ja oikein säädetty öljylämmitys toimii hyvin myös kovilla pakkaskeleillä. Kaveriksi voi hankkia ilma-vesilämpöpumpun.
Toimivaa ja huollettua öljylämmitysjärjestelmää ei ole syytä lähteä purkamaan. Kun öljypolttimen säädöt on tehty oikein, jäävät päästöt melko pieniksi. Jos lämmitysratkaisua haluaa uudistaa, voi öljykattilan rinnalle asentaa ilma-vesilämpöpumpun. Suomessa on noin 180 000 öljylämmitteistä pientaloa ja öljylämmitysjärjestelmiä rakennettiin uusiin omakotitaloihin paljon vielä 1990-luvulla.
– Ei ole mitään järkeä poistaa toimivia järjestelmiä. Öljylämmityksen päästöt ovat aika pienet ja ratkaisu on mainettaan parempi, Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula sanoo. Hannulan mukaan öljylämmittäjät ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä lämmitysjärjestelmäänsä. Kun ilmanvaihto on painovoimainen, vesikiertoinen patteri ikkunan alla laittaa ilman kiertämään oikealla tavalla.
Lämmitysenergia Yhdistys on lämmityslaiteasennuksia tekevien liikkeiden urakoitsijajärjestö, jossa on mukana myös alalla toimivia laitevalmistajia, maahantuojia ja energiantoimittajia sekä LVI-suunnittelijoita. Yhdistys on perustettu vuonna 1956 ja se toimii Tukesin valtuuttamana henkilöarviointilaitoksena.
Öljy toimii kovalla pakkasella
Öljylämmityksen päästöihin olisi yksi ratkaisu biodieselin käyttö. Polttoöljyä ominaisuuksiltaan vastaavaa biodieseliä myydään yleisesti autojen tankkaukseen.
– Ihmisten kannattaa kysellä öljy-yhtiöistä biodieseliä myös talon lämmitykseen. Tämä voisi olla tulevaisuuden suunta, Hannula kannustaa. Öljylämmityksen imago päästöineen on saanut turhaankin siipeensä maalämmön tulemisen myötä. Hannula huomauttaa, että maalämpö on tehostettua sähkölämmitystä ja sen puhtaus riippuu siitä, miten puhtaasti sähköä on tuotettu.
Öljylämmityksen hyöty tulee esille erityisesti kovilla pakkasilla, joihin maalämpö ei pysty niin hyvin vastaamaan.
– Kokonaan siirryttäessä maalämpöön ei lämpöpumppu välttämättä pysty nostamaan kovimmilla pakkaskeleillä lämpötiloja niin korkeaksi kuin tarvitaan. Öljylämmitys pystyy helposti nostamaan menoveden riittävän korkealle kovillakin pakkasilla.
Monelle fiksu ratkaisu on niin sanottu hybridilämmitys, jossa käytetään öljylämmityksen rinnalla ilma-vesilämpöpumppua. Investointina järjestelmä on edullinen ja se voidaan kytkeä öljylämmityksen rinnalle.
– Ilma-vesilämpöpumppu voi tuottaa peruslämpöä ja öljykattila tuottaa kuumempaa. Silloin eivät lämmöt lopu, vaikka olisi minkälainen pakkanen, Hannula sanoo. Hän arvioi, että hybridi pidentää kertavuotisen öljyntilausvälin jopa 3–5 vuoteen, jos ilma-vesilämpöpumppu esilämmittää käyttöveden.
Oikea säätö kuluttaa vähemmän öljyä
Öljylämmityksessä polttimen hyvä toiminta on tärkeää. Hannula ei kannusta säätämään poltinta näppituntumalla, vaan käyttämään työhön ammattilaista. Öljypoltin tulisi huoltaa vähintään joka toinen vuosi. Polttoainetta myös kuluu vähemmän, kun poltin on oikein säädetty.
– Vanhoilla isännillä oli tapana vaihtaa suutin, mutta ammattilainen tarkistaa monta muutakin asiaa, kuten järjestelmän komponenttien kunnon sekä mittaa savukaasuista jäännöshapen ja häkäpitoisuuden, että saadaan palamisen hyötysuhde optimoitua. Tuloilman määrä vaikuttaa palamiseen, joten ammattilainen saa analysaattorin avulla palamisen toimimaan tasalaatuisesti kaikissa olosuhteissa.
Poltinhuoltoliike tarkastaa myös, että öljysäiliön ilmaputki toimii, eikä siinä ole tukoksia. Ilman kulku estää paineen liiallisen nousun, kun öljyauto tankkaa öljyä säiliöön. Öljy tulee autosta vakiopaineella.
Lisäksi öljy-yhtiöt suosittelevat vanhojen sakara- eli kynsiliittimien vaihtamista nokkavipuliittimiin. Kaikki sakaraliittimillä varustetut täyttöliittimet ovat käytännössä yli 40 vuotta vanhoja, joten niiden tiiviys ei ole luotettava. Käytäntö tiukentuu ensi heinäkuussa. Öljysäiliön ja polttimen välisen putkiston osalta suositellaan vaihtamista yksiputkijärjestelmään, jolloin riski paluuputken vuodolle eliminoidaan.
Öljysäiliön pohjan syöpymiä tutkitaan taskulampun kanssa.
Öljyvahinko uhkaa tarkastamatonta säiliötä
Monilla tahtoo jäädä öljysäiliön kunto tarkastamatta. Lain mukaan maan alla pohjavesialueella oleva metallisäiliö on määräaikaistarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa sen käyttöönotosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Hannula suosittelee myös muilla paikoilla olevien säiliöiden tarkastamista samoin määräajoin. Myös maataloudessa käytetään metallisia niin sanottuja farmarisäiliöitä, joiden kunto olisi hyvä tarkastaa. Teräsainevahvuuden tulisi olla 5 millimetriä, mutta jos säiliöön pääsee vettä, vesi aiheuttaa syöpymistä. Syöpymän mittaamiseen tarvitaan ammattilaista. Hannula neuvoo huomioimaan, että tarkastajalla on Tukesin lupa.
– Tarkastajan ammattitaitoa on myös havaita, kuinka paljon aine on pehmennyt, mutta ei ole vielä fyysisesti mitattavissa.
Mitä syöpyneelle metallisäiliölle sitten voi tehdä, säiliön poistamisen lisäksi? Öljysäiliöitä pinnoitetaan, mutta Hannula suosittelee mieluummin vaihtoa muovisäiliöön. Ongelma on, että pientaloilla on edelleen myös niin sanottuja konepajasäiliöitä, joiden lujuusriskit eivät täytä nykystandardeja.
– Ne säiliöt alkavat olla siinä tilanteessa, että kannattaa vaihtaa, ei pinnoittaa.
On aina hankala tilanne, jos öljyä pääsee maaperään tai talon rakenteisiin. Maaperän vaihto maksaa tuhansia euroja. Jos talo on kallion päällä, öljy voi valua pintamaan ja kallion välissä. Jos talo on savimaalla, voi öljy jäädä saven päälle.
– Pahimmassa tapauksessa koko talo on pitänyt purkaa. Onneksi tätä ei ole tapahtunut kovin usein, mutta tiedän yhden tapauksen viime vuosilta.
Nykyaikaiset muovisäiliöt katsotaan tiiviiksi, eikä niitä tarvitse määräaikaistarkastaa. Ne kuitenkin suositellaan puhdistettaviksi edellä mainituin määrävälein. Samalla tarkastetaan täyttöputkistojen liitokset ja tasausputkistojen toimivuus.
– Jokainen öljyvahinko on turha. Ennakoimalla ja hyvin hoitamalla öljyvahingot vältetään.
Kaikki metalliset öljysäiliöt on syytä tarkastaa
Metalliset öljysäiliöt luokitellaan niiden kunnon perusteella. Luokan A levynvahvuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalta vähintään 3 mm. Säiliö on tarkastettava uudelleen 5 vuoden väliajoin.
Luokassa B levynvahvuuden mitta on vähintään 1,5 mm, mutta vähemmän kuin 3 mm. Tarkastusväli on 2 vuotta. Luokkaan C kuuluvissa säiliöissä levynvahvuus on vähemmän kuin 1,5 mm, tai koputtaessa levy muuttaa muotoaan. Säiliö on poistettava käytöstä 6 kk kuluessa tai palo/pelastusviranomaisen määräyksestä lyhyemmässäkin ajassa.
Luokkaan D kuuluvat metallisäiliöt on poistettava käytöstä välittömästi.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä 344/1983 ei luokitella rakennehyväksyttyjä muovisäiliöitä. Kyseiset säiliöt katsotaan tiiviiksi tai määrätään poistettavaksi käytöstä.
Lähde: TS-7 Säiliöiden tarkastus ja huolto – Nestemäiset polttoaineet lämmityskäytössä, Lämmitysenergia Yhdistys.
Teksti: Katimari Partanen