Halikkolaisen paritalon puoliskot laittoivat aiemmin öljy- ja vesilaskut tasan. Remontin jälkeen kumpikin on maksanut omat laskunsa toteutuneen kulutuksen mukaan. Samalla lämmitysmenot saatiin kuriin vaihtamalla öljy ilma-vesilämmön ja aurinkoenergian yhdistävään hybridiin.
Vuonna 1975 valmistunut halikkolainen paritalo on jo ylittänyt 40 vuoden rajapyykin. Talolle tuo ei ole ikä eikä mikään, mutta alkuperäiskuntoinen öljylämmitys alkoi vedellä viimeisiään ja lämmitysremontti oli edessä.
Samassa yhteydessä oli hyvä hetki eriyttää eri puoliskojen talotekniikka toisistaan. Öljylämmitys oli nimittäin yhteinen. Öljykattila sijaitsi toisella puolella ja öljysäiliö toisella.
Aiemmin paritalon toisen puolikkaan teknisessä tilassa oli öljypannu, toisen öljysäiliö. Nyt kummallakin on oma Ilma-vesilämpölaitteistonsa ja varaajansa.
– Kun öljyä tilattiin, laskut laitettiin puoliksi. Sama koski vesilaskuja. Alun perin vesimittarin ja lämmityksen lisäksi ilmastointikin oli talon eri puolilla yhteinen, mutta se oli eriytetty aiemmin vesikaton uusimisen yhteydessä, kertoo talon toisella puolella asuva Mauri Hanhisalo.
Suunnitelma vaihtui maalämmöstä ilma-vesilämpöön
Kummallakin puolella asuu pääluvun mukaan samankokoiset perheet, joten sen kummempaa vääryyttä järjestelystä ei syntynyt ja yhteiselo oli sopuisaa. Kun kuitenkin saneeraus siinsi joka tapauksessa näköpiirissä, oli selvää, että samalla on sopiva sauma purkaa talon eri puolien yhteistalous.
– Ainahan kulutuksessa jotain eroja on. Meidän puolellamme asuu kaksi eläkeläistä ja toinen puoli on päivät töissä, ja käyttää vettä vähemmän kuin me. On selkeämpää, että jokainen maksaa omasta kulutuksestaan.
Ensin öljylämmityksen tilalle ajateltiin maalämpöä. Anomukset kaivonporausta varten laitettiin vireille alkuvuodesta.
– Tämä on pohjavesialuetta ja lupa-asiat eivät olleet selvinneet vielä juhannukseenkaan mennessä, joten päätimme muuttaa suunnitelmaa ilma-vesilämmön ja aurinkoenergian suuntaan.
Lämmitysjärjestelmän lisäksi käyttövesiputket uusiksi
Talon molemmille puolille asennettiin kesällä ilma-vesilämpöpumput ja katolle aurinkokeräimet. Lämpövarastoina toimivat 500 litran hybridivaraajat.
Samassa yhteydessä tehtiin käyttövesiputkiremontti, jossa kummallekin puoliskolle tuli oma vesimittari. Nyt myös vedestä maksetaan itsenäisesti toteutuneen kulutuksen mukaan. Lisäksi toiselle puolelle tehtiin täydellinen patteriputkiremontti.
Hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan vastannut Markku Gerdström Putki-Make Oy:stä arvioi, että rakennetun hybridijärjestelmän vuosihyötysuhde yhteenlaskettuna asettuu samalle tai jopa hieman paremmalle tasolle kuin ensimmäisenä vaihtoehtona mietityn maalämmön.
– Aurinkokeräinten ja ilma-vesilämmön hintakin on yhteenlaskettuna hyvin lähellä maalämpöä ja kuoletusaika samaa tasoa, eli alle kymmenen vuotta. Tarkka takaisinmaksuaika riippuu laskentavasta. Öljyn hinta voi olla vuoden päästä jo jotain aivan muuta.
Säästöä toista tonnia vuodessa
Hanhisalo laskee, että energiakustannuksissa tulee säästöä hyvän matkaa toista tuhatta euroa vuodessa molemmille talouksille.
– Öljyä kului koko talossa 3 000–4 000 litraa vuodessa eli vajaat 2 000 litraa per puoli. Laitehuoneen sähköön menee laskelmien mukaan karkeasti 700 euroa vuodessa. Luvussa on mukana kiertovesipumppu, joka haukkasi jo öljylämmityksen aikaan sähköä noin satasella vuodessa.
Lisäksi talon molemmilla puolilla on aiemmin asennetut ilmalämpöpumput, jotka ovat alentaneet energiankulutusta pelkkään öljylämmitykseen verrattuna. Jatkossa ne ovat jäähdytyskäytössä kesäisin. Samoin asunnoissa on varaavat takat.
Ilma-vesilämpö kutistaa alkuinvestointia
Ilma-vesilämpöpumppu on laite, joka ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää ilmasta irrottamaansa lämpöenergiaa keskuslämmityksen vesikiertoon.
Se valitaan usein maalämmön sijaan, jos tontilla ei ole mahdollista porata tai jos energiankulutus on sen verran pientä, että maalämpöön investointi ei ole järkevää.
Ilma-vesilämpöpumppu on yleensä lämpökaivon tekemisen verran eli viitisen tuhatta euroa maalämpöä edullisempi hankkia. Toisaalta hyötysuhteessa se häviää maalämmölle jonkin verran, joten sähkölasku on hieman suurempi.
Ilma-vesilämpöpumppu ja aurinkokeräimet on kytketty yhdessä toimivaksi hybridijärjestelmäksi. Asukkaiden ei tarvitse valita manuaalisesti järjestelmien välillä, vaan automatiikka hoitaa asian.
Auringolla käyttövesi kesäksi
Halikkolaistalossa ilma-vesilämmön tueksi asennettiin aurinkokeräimet. Lisäksi varajärjestelmänä on sähkövastus.
– Aurinkoenergia sopii hyvin yhteen ilma-vesilämmön kanssa. Fujitsun ilma-vesilämpöpumpun mukana tuli eri lämmitykset yhdistävälle automatiikalle valmis ohjainpaketti, joten käsin sellaista ei tarvinnut ryhtyä rakentamaan, sanoo Gerdström.
Hanhisalo kertoo, että aurinkokeräinten lämpömittareita on tullut vilkuiltua ahkerasti.
– Aurinkoisena helmikuun päivänä katolta on saatu yli 40-asteista vettä.
Kevättalvella päivät pitenevät nopeasti, ja kesäkaudella aurinko vastaa käyttöveden tekemisestä, ja lämpöpumput saavatkin levätä puolisen vuotta.