Talven saapuessa kannattaa muistaa myös eläinnaapureitaan säännöllisellä talviruokinnalla. Myös linnunpöntön voi ripustaa hyvin jo nyt talvisuojaksi linnuille. 

Ankarat talvipakkaset koettelevat ihmisten lisäksi myös luonnonvaraisia eläimiä. Varsinkin lintujen ruokkiminen talvella voi tuoda kotipihaan ihasteltavaksi useita talvehtivista lajeistamme ja ilahduttaa näin samalla ruokkijaakin. Lintujen lisäksi voi kuitenkin huomioida myös muita metsäneläimiä.

Talviruokinta auttaa eläimiä selviämään ankaran talven yli, ja se kannattaakin aloittaa jo maan jäädyttyä tai peityttyä lumeen. Kerran aloitettua ruokintaa olisi kuitenkin suotavaa jatkaa ainakin kevääseen saakka, sillä eläimet tottuvat ruokintaan pian ja oppivat luottamaan siihen.

Ruokintapaikka on hyvä sijoittaa niin, että se on suojassa tuulelta ja pedoilta. Varsinkin lintujen olisi hyvä päästä tarvittaessa nopeasti piiloon vaikkapa puiden tai pensaiden suojaan.

Eräät lintulajit suosivat ruokailussaan laakeaa alustaa –  kuten lintulautaa – mutta esimerkiksi ruokinta-automaatit ovat helppo tapa tarjota jyviä ja ne voidaan täyttää mukavasti vaikka muutaman päivän välein. Näin ruuan saatavuus voidaan varmistaa lyhyen poissaolonkin aikana.

Kannattaa myös panostaa siihen, että tarjottu ruoka pysyy kuivana eikä pilaannu. Samasta syystä ruokintapaikka tuleekin siivota säännöllisin väliajoin.

Talviruokinta vaikuttaa kantaan

BirdLife Suomi ry muistuttaa, että 240 pesimälajistamme noin 70 jää talvehtimaan Suomeen.  Yhdistyksen mukaan talviruokinnan ansiosta muun muassa talitiaisten, sinitiaisten ja viherpeippoen määrä on kasvanut Suomessa. Talviruokinta vaikuttaa siis konkreettisesti lintujen selviytymiseen.

Juuri energiapitoinen ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti oman painonsa verran selvitäkseen hengissä kovan pakkasyön yli. Lisäksi ruokinnan yhteydessä olisi yhdistyksen mukaan hyvä olla tarjolla myös hienoa hiekkaa, jota linnut tarvitsevat lihasmahaansa ruoan jauhaantumisen edistämiseksi.

Lintuvieraille helposti hankittavaa perusruokaa ovatkin esimerkiksi auringonkukan siemenet, pähkinät ja talipallot. Näillä saa paikalle houkuteltua etenkin erilaisia tiaisia, kun taas esimerkiksi kauralyhteet maistuvat keltasirkuille. Myös maapähkinät ovat hyvää ravintoa, ja sopivat pienille lajeille varsinkin murskattuna.

Linnunpönttö tulee tarpeeseen talvellakin

Linnunpöntöt ovat tarpeellinen apu varsinkin kolopesijöille, sillä luonnonkoloista on usein jopa pulaa. Talvella pöntöt toimivat lisäksi elintärkeinä yöpymis-, lämmittely- ja suojapaikkoina linnuille ja oraville. Pakkasyönä pönttö voikin pelastaa linnun hengen, joten niiden ripustamista ei kannata lykätä kevääseen.

Linnunpönttöjen ripustaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan sitä varten tarvitaan maanomistajan lupa. Omalle pihalleen pöntön saa toki vapaasti ripustaa, mutta se kannattaa sijoittaa tarpeeksi suojaiseen paikkaan.

Metsähallitus on mukana Ylen Miljoona linnunpönttöä –kampanjassa, jossa tavoitteena on ripustaa puihin miljoona kolopesijän kotia vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä. Osana kampanjaa Metsähallitus tarjoaakin mahdollisuuden ripustaa linnunpöntön valtion monikäyttömetsiin, joten ripustamista varten ei tarvitse siis kysyä erillistä lupaa kampanjan aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että luonnonsuojelualueille pönttöjä ei saa ripustaa.

Kampanja ohjeistaa myös puhdistamaan linnunpönttö juuri talvipakkasilla, jolloin pöntössä majailevat kirput ovat horroksessa. Puhdistus on hyvä tehdä ennen kevään pesintäkautta.

Talviruokintaa muillekin kuin linnuille

Talvi vaikeuttaa eläinten ravinnonsaantia merkittävästi. Lintujen lisäksi myös riistaeläimiä ruokitaankin usein talvisin. Ruokintaa järjestetään tyypillisesti etenkin pienille hirvieläimille kuten kuusipeura, valkohäntäpeura ja metsäkauris, sekä metsäjäniksille, rusakoille ja riistalinnuista muun muassa fasaaneille ja peltopyille.

Esimerkiksi Suomen riistakeskus on ohjeistanut verkkosivuillaan kattavasti riistan talviruokinnassa ja neuvoo aloittamaan talviruokinnan ennen lumentuloa, jotta eläimet löytäisivät ruokintapaikat ajoissa. Aloitettua ruokintaa tulee myös jatkaa läpi talven aina lumien sulamiseen saakka.

Ruokintapaikan valinnassa tulee Suomen riistakeskuksen mukaan huomioida se, etteivät eläimet joutuisi kulkemaan vilkasliikenteisten teiden yli. Paikka kannattaakin valita eläinten luontaisten oleskelualueiden mukaan. Oikein sijoitetulla ruokintapaikalla voidaan vähentää myös maa- ja metsätaloudelle sekä liikenteelle aiheutuvia vahinkoja.

Ennen kaikkea monipuolisella talviruokinnalla turvataan kuitenkin eläinten hyvinvointi. Varsinkin juurekset, peruna ja rehujuurikkaat maistuvat nisäkkäille hyvin, ja niiden lisäksi voi tarjota viljaa kuten kauraa sekä apilapitoista heinää. Riistanruokinnassa voi hyödyntää helposti myös esimerkiksi syksyn omenasadon ylijäämän.

BirdLife Suomi ry on listannut sivuillaan eri lintulajien lempiherkut:

Tiaiset: auringonkukansiemen, maapähkinä (pienet lajit suosivat murskattua pähkinää), rasva ja tali sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.

Punatulkku, viherpeippo, peippo, järripeippo, nokkavarpunen, tikli ja urpiainen: auringonkukansiemen, maapähkinä (monille kelpaa parhaiten murskattuna).

Keltasirkku: kaura, auringonkukansiemen (kuorettomana), hirssi.

Varpunen ja pikkuvarpunen: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna), kaura, hirssi, rasvasiemenseospallot ja pötköt.

Mustarastas: auringonkukansiemen, maapähkinä (murskattuna helpompi syödä), rasva ja tali, hedelmät ja marjat.

Kuukkeli, närhi, varis ja harakka: auringonkukansiemen, maapähkinä, rasva ja tali.

Lähde: www.birdlife.fi, www.riista.fi