Paikalliset omakotiyhdistykset monenlaisten asujien asialla

Suomessa toimii lukuisia alueellisia omakotiyhdistyksiä, jotka tarjoavat jäsenilleen opastusta ja erilaisia palveluja sekä toimivat aktiivisesti omakotiasujien hyväksi. Osa yhdistyksistä toimii itsenäisesti, kun taas osa kuuluu vuonna 1947 perustettuun Suomen Omakotiliittoon.

Heikki Lehtiniemi on toiminut sekä Omakotiliitossa että liiton Hämeen piiriin kuuluvassa Lahden Seudun Omakotiyhdistyksessä aktiivisesti jo muutaman vuoden ajan. Tuona aikana on ehtinyt jo tapahtua paljon: keskustelua ovat herättäneet muun muassa jätevesiuudistus, sähkönsiirto ja kiinteistöveroon kaavaillut korotukset sekä tuleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus.

Omakotiliitolla on kaikkiaan noin 70 000 jäsentä ja 255 jäsenyhdistystä 14 eri piirissä. Kaikissa jäsenyhdistyksissä on käytössä 12 kuukauden jäsenmaksukausi.

Lehtiniemi toteaa liiton olevan edelläkävijä asumisen kustannusten kohtuullisena pysymisessä. Esimerkkinä hän mainitsee jätevesiasetuksen uudistuksen. Ennen kuin kaavailtua asetusta lievennettiin, se olisi heidän näkemyksensä mukaan kuormittanut kaukana vesistöistä olevien kiinteistöjen omistajia kohtuuttomasti. 

– Olisi pitänyt laittaa massiiviset puhdistuslaitteet tai liittyä jätevesiosuuskuntiin tai kunnallisiin järjestelmiin, vaikka ne olivat taloudellisesti mahdottomia monille. 

Suurimpana saavutuksena Lehtiniemi pitää kuitenkin liiton toimintaa vuonna 2018 suunnitellun kiinteistöveron korotuksen suhteen. Muutos olisi hänen mukaansa merkinnyt monissa kiinteistöissä keskimäärin noin tuhannen euron korotusta kiinteistöveroon. 

Omakotiliitto antoi asiasta kirjelmän silloiselle valtiovarainministeri Petteri Orpolle ja vetosi korotuksia vastaan. Ne saatiinkin lopulta torpattua.

– Itselleni tuli vahva käsitys siitä, että Omakotiliitto pystyy toimimaan, kun se valmistelee asiat hyvin ja tekee selvän ehdotuksen. Kyllä se silloin menee läpi, eikä sellaisella huutelupolitiikalla.

Neuvoa kaivataan monenlaisiin asioihin

Suomalaisten asukkaiden tarpeet ovat Lehtiniemen mukaan moninaisia, mikä näkyy myös liitolle tulevissa yhteydenotoissa. Esimerkiksi syksyisin kysellään neuvoja siihen, mitä kiinteistölle pitäisi tehdä talven alkaessa. Ikääntyneemmät jäsenet saattavat puolestaan etsiä apua raskaampiin huoltotehtäviin kuten lumien luontiin. 

– Osalla paikallisyhdistyksistä on tällaista talkkaripalvelua, osassa voimakkaammin, osassa vähemmän, hän mainitsee.

Lehtiniemi kertoo Omakotiliiton sivulta löytyvän opasvideoita muun muassa kevään puutarhanhoitoa varten, kuten omenapuiden leikkaamiseen, mutta myös öljylämmitykseen sekä talon ympärivuotiseen huoltoon. Rakentamisen energianeuvonnasta on myös saatavilla jatkuvaa neuvontaa.

– Kun olet ostamassa asuntoa, myymässä asuntoa tai remontoimassa asuntoa, tai tulee kränää remonttimiesten kanssa. Silloin voi kysyä meiltä, mitä pitäisi tehdä. 

Lehtiniemi toteaa liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan riippuvan täysin siitä, millaisia jäseniä saadaan mukaan ja kuinka aktiivisia he ovat. Hän itse on ollut energia-asioiden ja rakentamisen kanssa tekemisissä koko työuransa ajan ja edustanut Omakotiliittoa useilla alan messuilla. 

Asukkaiden tiedontarve on ollut ilmeinen myös messutapahtumissa. Lehtiniemi kertoo, että heiltä on kysytty paljon etenkin sisäilma-asioista, ja harmittelee, että monien energiatehokkaiden talojen ilmanvaihdossa on epäonnistuttu.

Lahden Seudun Omakotiyhdistys: kannanottoja kaavoitukseen ja asumiskuluihin

– Olemme outo, pieni yhdistys, naurahtaa Heikki Lehtiniemi, puhuen siis kotiseutunsa Lahden paikallisesta omakotiyhdistyksestä, jossa hän toimii myös aktiivisesti.

– Kun kolme vuotta sitten aloitin puheenjohtajana, jäsenmäärämme oli vähän reilu 200. Nyt meillä on noin karvan päälle 400 maksanutta jäsentä, hän kertoo ja kehaisee jäsenmäärän kasvaneen tuosta vielä 61:lla taannoisten Raksa-messujen aikana. 

Vuonna 2009 perustetun Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen toiminta-alue kattaa koko Päijät-Hämeen. Lehtiniemi kertoo yhdistyksen tekevän kiinteää yhteistyötä kaupungin kanssa. 

– Otetaan kantaa samoihin asioihin kuin valtakunnallisesti: että asukkaat voisivat asua kohtuullisilla kustannuksilla.

Hän toteaa omakotiyhdistyksen esittävän mielipiteitään muun muassa kaavoituksen osalta, mutta myös muiden asumiseen vaikuttavien asioiden suhteen.

– Järjestimme jo ennen koronaa kaupungin kanssa asukasillan, joka oli OmaLahti-kyltin alla. Tilaisuus oli osallistujamääränkin puolesta menestys, keräten noin 160 osallistujaa. Parituntisessa tilaisuudessa oli mukana monia kaupungin toimijoita, ja yhdistys antoi sen puitteissa myös sisäilma- ja energianeuvontaa.

Yhteisretkiä ja talkkaripalveluita 

Koska Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen toiminta-alue on laaja, jäsenten paikallistapaamisia ei ole Lehtiniemen mukaan juuri voitu järjestää. Niiden sijaan he ovat organisoineet jäsenistölle virkistystoimintaa, kuten teatteriretkiä, laivaristeilyjä ja tutustumiskäyntejä eduskuntaan. Retkien osallistujamäärä on tavallisesti ollut noin 20–60. Esityslistalla on myös messumatkan järjestäminen ensi kesän Asuntomessuille Naantaliin.

Omakotiliiton Hämeen piirin alueella toimii omakotitalkkari, jonka palveluita jäsenet voivat hankkia. Lehtiniemi mainitsee, että Lahden seudun paikallinen omakotiyhdistys on tehnyt myös viime kesästä lähtien yhteistyötä nuoren talkkariyrittäjän kanssa. Yrittäjä tarjoaa muun muassa pensasaidan leikkuuta, ruohonleikkuuta, ikkunoiden pesua ja talvella lumenluontia. 

– Ja Hämeen piiri on ollut järjestämässä linnunpönttö- ja pörriäiselle koti- talkoita yhdessä RTV:n kanssa, hän lisää vielä yhtenä esimerkkinä paikallistason yhteistoiminnasta. Hän ei muista tarkalleen, kuinka monta linnunpönttöä talkoiden aikana tehtiin, mutta arvioi määrän olleen yli 10 000.

Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistys: edistetään asumisviihtyvyyttä

Vaikka Lapin seudulla sääolosuhteet voivat poiketa merkittävästi Lahden vastaavista, monet tarpeet ovat omakotiasujille säistä tai sijainnista riippumatta täsmälleen samat. Kuten Lahdessakin, myös Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistys ry:n keskeisenä tavoitteena on pitää asumiskustannukset kurissa.

– Omakotiasujia ei saa pitää kaupungin “lypsylehmänä” kiinteistöveroissa, vesimaksuissa, kaukolämmössä ja niin edespäin, toteaa yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Aula.

– Myös tieasiat, talvikunnossapito ja palvelut yleensä ovat huolenamme. Saimme estettyä paikallisen hammashoitolan lopettamisen viime kesänä.

Yhdistys haluaa lisäksi edistää alueensa asumisviihtyvyyttä erilaisin aloittein ja talkootempauksin. Aula mainitsee esimerkkinä Koivusaaren luontopolun, jonka he haluaisivat saada esteettömäksi lastenvaunuja ja vanhuksia varten. Hän kertoo aloitteen olevan parhaillaan kaupungin käsittelyssä. 

– On myös hommattu taidetta liikenneympyrään, kirjastolle terassi, istutettu itsenäisyyden kuusi, vaadittu nopeusrajoituksia vesiskoottereille, hävitetty vieraslajeja…

Tulviin varautuminen osa paikallistoimintaa

Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistyksellä on oma edustus Suomen Omakotiliiton hallituksessa. Aula toteaa muun muassa sähkönsiirtomaksujen, kunnallisten maksujen kehityksen ja pian lausunnolle tulevan uuden maankäyttö- ja rakennuslain olevan heille tärkeitä aiheita. 

– Öljylämmityksestä luopuminen on monelle ajankohtainen asia ja samoin kodin remontit, hän mainitsee. 

Aula kertoo myös kaava-asioissa syntyvän usein tilanteita, joihin paikalliset asukkaat kaipaavat apua ja kääntyvät yhdistyksen puoleen. Hän lisää Rovaniemen olevan tulvariskialuetta, jota varten kaupunki on käynnistänyt tulvasuojelusuunnitelman laadinnan. 

Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistyksellä on myös edustus kyseisessä ohjausryhmässä. 

– Kaksi vuotta sitten olimme mukana suojaamassa apua tarvitsevien taloja tulvavedeltä, kun vesi oli korkealla. 

Yhdistys järjesti syksyllä asukkaille lisäksi tulvapalaverin, jossa asiantuntijat kertoivat aiheesta kuulijoille kahvittelun merkeissä.

Virkistystä ja vaikuttamista

Saarenkylä-Rovaniemen Omakotiyhdistys pyrkii ottamaan myös kantaa omakotiasujien arkeen vaikuttaviin asioihin. Aula kertoo yhdistyksen johtokunnasta olevan edustus kaupunginvaltuustossa ja useissa lautakunnissa. 

– Kesällä saatiin pyörrettyä hammashoitolan siirto. Nyt on tulvasuojelun hoito iso asia. Meille tulevat lausunnolle kaikki kaava-asiat, ja otamme niihin kantaa tarvittaessa ja teemme myös omia kaava-aloitteita.

Aula toteaa toiminnan pyörivän täysin vapaaehtoisten varassa. Yhdistyksen tiedotuslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, jonka lisäksi sen nettisivuilla tarjotaan ajankohtaista tietoa. Jäsenille myös vuokrataan työvälineitä ja välitetään kotitalkkari- ja digitalkkariapua. 

Yhdistys järjestää jäsenilleen lisäksi erilaista yhteis- ja virkistystoimintaa. Aula kertoo esimerkiksi kuukausittaisen kirjastoiltojen käynnistyvän taas koronatilanteen helpottaessa. 

– Kesäkuun alussa oli kevätlaulut kirjastolla, elokuussa vieraslajitalkoot, syyskuussa makkaran paistoa ja tapaamisia Sairaalanniemen laavulla, hän luettelee.

Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys: opastusta ja yhteisen ympäristön vaalintaa

Vuonna 1996 rekisteröidyn Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry:n toimintaa pyöritetään täysin vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Urtamo kertoo toiminnan tavoitteena olevan muun muassa pientalovaltaisen asumismuodon edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen sekä asumisviihtyvyyden parantaminen. 

– Olemme antaneet lausuntoja ja ottaneet yhteyttä kaupungin eri virkamiehiin esimerkiksi katuverkoston ja tiestön hoitoon liittyvissä asioissa, kuten liukkauden torjunta, hiekoitus, lumen auraus, puistojen nurmikoiden kunto, hoito ja esteettisyys ja postilaatikoiden sijoittelu.

Jäseniä myös tuetaan mahdollisuuksien mukaan neuvoin ja ohjein. Yhdistys järjestää eri aihepiireihin kuuluvia luento- ja neuvontatilaisuuksia muutamia kertoja vuodessa.

Kaavoitus ja virkistysalueiden hoito kiinnostavat

Urtamo kertoo omakotiyhdistyksen jäseniä kiinnostavan etenkin alueen kaavoitus, esimerkiksi aikeet muuttaa lähimetsiä ja virkistysalueita kerrostaloalueiksi. Myös lähistön virkistysalueiden ja luontopolkujen kunto ja niiden hoito on herättänyt keskustelua. 

– On oltu huolissaan kaupungin tavasta tuhota juomavedeksi muuttuvan sadeveden imeytymisalueita kerrostalorakentamisella ja asfaltoinnilla, ja virkistysalueiden ja lähimetsien muuttamisesta kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi, hän toteaa.

– Hyvinkään paras ja suurin sadeveden imeytymisalue on päätetty rakentaa täyteen kerrostaloja ja asfalttipihoja. Tällöin sadeveden imeytyminen estyy kokonaan tällä alueella.

Yhdistys on nostanut esiin myös paikalliseen jätehuoltomaksuun tulossa olevan perusmaksun, jonka on koettu olevan kohtuuton pientaloasujia kohtaan.

Talkootoimintaa ja yhteistä virkistystä

Parhaillaan Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys on käynnistämässä jäsenten avuksi talkkaritoimintaa, jota varten etsitään sopivaa tekijää.

– Talkkaria on toivottu pitkään, huomauttaa Urtamo. Kotitalkkaripalvelu auttaa muun muassa ikäihmisiä asumaan mahdollisimman pitkään omissa asunnoissaan.

Yhdistyksen jäsenillä on lisäksi mahdollisuus vuokrata jäsenetuhintaan erilaisia laitteita, kuten oksasilppuria, klapikonetta tai puutarhajyrsintä. Lisäksi he osallistuvat yhdessä paikallistapahtumiin, hyvänä esimerkkinä Hyvinkään perinteinen Lystilauantai. Toimintaan kuuluvat yhtä lailla erilaiset luento-, esittely- ja tutumistilaisuudet ja museokäynnit.

– Järjestämme mahdollisuuksia osallistua teatteriin, elokuviin, konsertteihin ja tapahtumiin jäsenetuhintaan. Useimmiten tarjoamme tilaisuuksissa väliaikatarjoiluna kakkukahvit, Urtamo mainitsee.

Jäsenet ovat poistaneet talkoovoimin myös haitallisia vieraslajeja kuten jättipalsamia, lupiinia ja kurtturuusua tai siivonneet lähialueiden puistoja ja virkistysmetsiä. Ja onpahan jäsenvoimin pidetty myös linnunpönttö- ja hyönteishotellitalkoita!

Teksti: Mari Pihlajaniemi
Kuva: Pexels