Omakotitaloasujaa saattavat koetella niin viemärin tukkeutuminen kuin putkien jäätyminenkin. Molemmissa tapauksissa on syytä kääntyä ammattilaisen puoleen, mutta pyrkiä myös ehkäisemään ongelmien uusiutumista. Etenkään putkien jäätymiseen ei pitäisi suhtautua normaalina talveen kuuluva asiana. 

Viemärin toiminta perustuu painovoimaan, joka liikuttaa viemärissä ”panosta” eteenpäin. 

– Kun kaato on oikea ja kaikki kunnossa, viemäri toimii hölmön varmasti. Viemärissä ei myöskään ole liikkuvia osia, joita sinänsä tarvitsisi rasvata tai huoltaa. Viemäriin liittyvät häiriöt johtuvat joko tukoksista tai siitä, että viemäri on menettänyt kaltevuuttaan, erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:stä toteaa yleisesti viemäriongelmien syistä. 

Viemärin tukkeutumiseen on kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin viemäreihin tulee normaalikäytöstä johtuen erilaisia kemikaaleja, pesuainejäämiä, shampoota ja ihorasvoja, jotka päätyvät lattiakaivon kautta viemäriin ja muodostavat siellä erilaisia kerrostumia. Kun mukaan vielä tarttuu hiuksia, estää se virtausta, aiheuttaa hajuhaittoja ja pahimmillaan tukkii viemärin kokonaan.

– Keittiön viemäreihin päätyy puolestaan ruoanlaiton ja tiskauksen yhteydessä ihan rasvaa. Viemäriputkessa rasva kylmenee, kylmetessään jähmettyy ja tarttuu helposti viemärin sisäpintaan. Rasva on aine, joka etenkin suuremmissa määrin vääjäämättä tukkii viemärin.

Toinen yleinen syy, miksi viemäri tukkeutuu, on Mäkisen mukaan se, että viemäriin on mennyt jokin kiinteä kappale, joka ei sinne kuulu. Jos esine on päässyt putkeen asti, on esineen poistossa käytettävä ammattilaisen apua, koska silloin joudutaan purkamaan järjestelmää jonkin verran. 

 – Yleensä esineitä, kuten leluautoja ja nukkeja, päätyy viemäriputkeen pienten lasten toimesta, mutta löytyy sieltä muitakin kuin lasten sullomia tavaroita, kuten terveyssiteitä. Joskus on löytynyt aika hämmentäviäkin asioita, kuten c-kasettien koteloita, Mäkinen kertoo.

Älä turhaan koettele viemärisi kuntoa!

Aikuisenkin kannattaisi siis pitää mielessä, että ihan mitä tahansa ei vessanpöntöstä kannata vetää alas. Kuten ei keittiön viemäristäkään. 

– Myös omakotitalon asukkaan kannattaisi tarkkailla, mitä viemäriin päätyy. Jouluna esimerkiksi tulisi muistaa, että kinkkurasva ei sinne kuulu. Kinkkurasvan voi laittaa vaikka maitopurkissa kylmään jähmettymään ja toimittaa jähmettyneen rasvan keräyspisteeseen tai laittaa biojätteeseen.

Koska pesuaineiden käyttöä on vaikea välttää, voi tukkeutumia niiden osalta ehkäistä Mäkisen mukaan siten, että puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti ja myös vesilukon silloin tällöin.

– Lattiakaivot on helppo puhdistaa, ja ne kannattaakin puhdistaa pari kertaa vuodessa, vaikkeivät ne tukossa olisikaan. Puhdistus ehkäisee myös viemäreiden hajuhaittoja.

Kuvauksen tarpeessa?

Viemärin tukkeutumien ja niiden poiston lisäksi, viemärissä voi olla myös rakenteeseen liittyvää vikaa. Jos maa on esimerkiksi pettänyt alta, viemäriputki on saattanut menettää kaltevuuttaan tai irrota omalta paikaltaan. Tällöin on pyydettävä paikalle ammattilainen tekemään viemärikuvaus, jotta vauriokohta löydetään ja saadaan korjattua. 

– Viemärikuvaus on syytä tehdä myös, jos viemärin toiminnan häiriöt, kuten tukokset ovat toistuvia tai viemärin toiminnassa on havaittu ongelmaa. 

Putken ikääntyminen ei sinällään viemäreiden kohdalla anna Mäkisen mukaan syytä toimiin, jos ongelmia ei ole havaittu. 

– Rauhoittelisin omakotitaloasujia, että jos on valurautaviemärit, ei ole syytä panikoida ja jos muoviviemärit, niin vielä vähemmän. Mitään vuosilukua en halua antaa, sillä se on hätävarjelun liioittelua. Omakotitalojen viemärirasitus on huomattavasti pienempi kuin kerrostaloissa eikä materiaali pääse samalla tavalla kulumaan. 

Joskus viemärin kunto voi kärsiä kuitenkin esimerkiksi remontin yhteydessä, jos putkeen sattuu isku tai se joutuu kovalle mekaaniselle rasitukselle.

– Jos sellainen tilanne tulee, putki kannattaa tietenkin kuvata ja vauriot selvittää.

Vanhan rintamamiestalon kohdalla tilanne voi olla yllättävän hyväkin rakennuksen ikään nähden.

– Niitä on jo remontoitu paljon, ja esimerkiksi pesuhuoneen paikkaa on saatettu siirtää. Siellä alkuperäistä valurautaviemäriä vuodelta -46 ei välttämättä enää ole.

Stoppi vesijohdon jäätymiselle

Mitä putkien jäätymiseen tulee, Mäkisen kanta on selkeä.

 – Vesijohto ei saisi päästä jäätymään. Jos niin käy, tarkoittaa se, että jokin asia on mennyt pieleen lämmönerityksessä. Nyrkkisääntö on, että siinä tilassa, missä vesijohto on, ei saisi olla jäätymisvaaraa, vaan sen pitäisi olla riittävästi eristetty. 

Putkien jäätymistä ei siis pitäisi ajatella jotenkin talveen normaalisti kuuluvana asiana. 

– Normaalia on, että vesijärjestelmät toimivat ympäri vuoden. Jos ne eivät toimi, pitää ongelma selvittää ja korjata.

Itse ei putkea pitäisi missään nimessä lähteä millään vanhan kansan kikoilla sulattelemaan, vaan paikalle tulisi pyytää aina ammattilainen. 

– Putken jäätymisen sulattamiseen liittyy aina myös vesivuodon riski. Kun jäätulppa alkaa sulamaan, aiheuttaa sen painetta putken sisällä ja sen seurauksena mahdollisesti repeämän putkeen. Jos vettä sitten tulee, sitä ei tulekaan mikään korkillinen, vaan vesitornillinen. Ammattilainen osaa arvioida vesivuodon vaaran ja eliminoida sen. 

Vesijohdon jäädyttyä pitäisi myös varmistaa, ettei se enää jatkossa pääsisi jäätymään. Jäätymiskohta on löydettävä ja ratkaistava, miten putki tai kellari eristetään niin, ettei lämpövuotoa pääse enää tapahtumaan.

– Usein putki menee seinäviertä pitkin. Pieni aukko saattaa kovilla pakkasilla tehdä kylmäilmasuihkun tai -piikin, mikä jäähdyttää putken. Ammattilaisen tehtävä on paikantaa tämä vuotokohta ja laittaa siihen eriste, Mäkinen toteaa. 

Teksti: Tiina Raatikainen
Kuva: Freepik